• Etusivu
  • Hoitotyöt

Hometta puutarhassa?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 28.08.2018
20116_26849.jpg

Härmä mesiangervossa

Puutarhassani vaivaa outo tauti; kuin hometta olisi kasvien lehdillä? Sitä on niin pensaissa, perennoissa kuin kesäkukissakin. Mitä se on?

Puutarhakasveihin voi joskus iskeä harmaahome tai härmä - molemmat ovat sienitauteja. Home ilmaantuu etenkin kosteissa olosuhteissa, härmä kuivissa - ja molemmat mädättävät kasvinosia. Esimerkiksi leimut, mansikka, siperianhernepensas, juhannusruusu ja monet kesäkukat ovat niille alttiita.

Joskus näiden sienitautien haitta on niin vähäistä, että kasvi ei ole siitä moksiskaan - ja seuraavana vuonna härmää ei esiinnykään. Toisinaan koko kasvi on sairas ja voi jopa kuolla.

Pahoin saastuneet kasvit voi ruiskuttaa kesällä sienentorjunta-aineilla. Saastuneet kasvinosat kerätään syksyllä pois puutarhasta ja hävitetään sekajätteen joukossa.

Katso mm. Neudo Vital sienisairauksia vastaan

Voit kokeilla sienitautien torjuntaan myös kotikonstia: sekoita litraan vettä 2 tl mäntysuopaa ja 2 tl ruokasoodaa, sekoita ja ruiskuta koko kasvusto hyvin. Uusi käsittely viikon päästä ja jatkossa tarpeen mukaan. Toivottavasti kikka auttaa ja saat nauttia kukistasi vielä pitkään!

Lue lisää:Tautien ja tuholaisten torjunta puutarhassa

Härmä happomarjassa
Härmä happomarjassa
Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20223_77353.jpg
Kellokukat tuovat mieleen aurinkoiset niityt
Kellokasvien heimoon (Campanulaceae) kuuluvia kellokukkia kasvaa Suomessa luonnonvaraisina kymmenkunta ja ruukuissa tai puutarhoissa kasvatettuina noin 50 eri lajia. Tähän heimoon kuuluu eri puolilla maailmaa kasvavina 300 eri lajia.
20132_33953.jpg
Sisätilojen tuholaiset ja inhat ötökät
Omasta kodista ei ole kiva löytää ötököitäVaikka ne eivät mitään vaaraa aiheuttaisikaan, niin epämiellyttäviltä kohtaamiset niiden kanssa kuitenkin tuntuvat. Kodin yleisimpiä tuholaisia ovat sokeritoukat, turkiskuoriaiset, muurahaiset sekä elintarvikkeista tavattavat jauhokoisat ja riisihäröt. Viime vuosina suomalaisten vaivoiksi ovat palanneet myös torakat ja luteet, jotka ovat tuhohyönteisistä vaarallisimpia. Ne lisääntyvät ja leviävät nopeasti.Ryömivien hyönteisten, kuten torakoiden mukana kulkee useita vakavia tauteja mukaan lukien salmonella, punatauti, suolistotulehdus ja lavantauti. Riski on erityisen suuri perheissä, joissa on lapsia, vanhuksia tai sairauksista toipuvia. Riski on erityisen suuri perheissä, joissa on lapsia, vanhuksia tai sairauksista toipuvia. Kirppujen ja luteiden puremat aiheuttavat myös paljon ärsytystä ja ahdistusta.Näin torjut kodin lentävät ja ryömivät tuholaisetTuholaisten ja tautien torjunta puutarhassa
20104_21221.jpg
Huhtikuu tuo kevätkurkut
Kurkku saa keväällä kasvaakseen yllin kyllin luonnonvaloa. Se edustaa nyt aurinkoviljeltyä kasvista, jolla on vahva, raikas lataus. Rouskuvan rapea, runsaasti vettä sisältävä kurkku on mitä parhainta evästä mukaan otettavaksi minne vain. Nuorison tapaan kannattaa ottaa tuorekurkku reippaalla otteella haltuun ja haukata siitä kunnon suupaloja. Virkistävä vaikutus ei voi olla tuntumatta, kun on rouskuttanut koko 300 – 400-grammaisen kurkun päästä päähän.Kurkku kuuluu vesipitoisiin vihanneksiin samaan tapaan kuin melonit, salaatit, lehtiselleri, kesäkurpitsa, munakoiso, parsa ja retiisi. Näissä kaikissa on paljon raikasta vettä ja makua, kohtuullisen paljon ravintoaineita, mutta vain vähän kaloreita. Kurkkua ei tarvitse edes kypsentää, vaan se on valmista pureskeltavaa ihan sellaisenaan. Kurkku antaa sopivasti työtä hampaille ja kylläisyyden tunnetta vatsalle. Painonhallinta-asiantuntijat ovat todenneet, että ruoan muodossa saatava vesi todella pitää nälkää toisin kuin pullosta tai lasista juotu.Kurkun ravintoaineista kannattaa mainita kalium, joka tuo apua korkeaan verenpaineeseen. Soseutettuna juomana kurkun on todettu auttavan turvotukseen. Ulkoisestikin kurkkuviipaleita voi käyttää kasvoille levitettynä naamiona poistamaan silmäluomien ja kasvojen turvotusta. Kurkun väitetään edistävän hiusten kasvua, parantavan suolen toimintaa ja ehkäisevän kynsien haurastumista.
202111_73702.jpg
Etelänversosurmaa havaittu Suomessa ensimmäisen kerran tänä syksynä
Lounais-Suomessa on tänä syksynä havaittu ensimmäistä kertaa etelänversosurmasta kärsiviä mäntyjä, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Taudin aiheuttaa havuparikas-niminen sieni, jonka synonyymeja ovat Sphaeropsis sapinea, Diplodia sapinea ja Diplodia pinea. Havuparikasta on aikaisemmin löydetty Suomessa piilevänä oireettomista männyn vuosikasvaimista ja kävyistä, joissa se on käyttänyt ravintonaan kuollutta orgaanista ainesta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun se löydetään tuhonaiheuttajana.
202111_73584.jpg
Mikä huonekasvi tämä on?
Lukija kysyy: "Tunnistaako joku kuvassa olevan huonekasvin? Onko kyseessä mahdollisesti pennimuori? Ostin vuosia sitten minikasvina, eikä muoviruukussa ollut nimeä."
200612_2639.jpg
Monimuotoiset jäkälät
Jäkälä koostuu sienestä ja levästä, jotka muodostavat yhdessä jäkäläsekovarren. Sillä ei ole lehtiä eikä juuria. Levä hoitaa yhteyttämisen ja luovuttaa suurimman osan tuotetusta hiilihydraatista sienirihmastolle. Jäkälästä suurimman osan muodostaa sieniosakas, joka puolestaan kasvattaa levän päälle kuivumiselta ja liian voimakkaalta valolta suojaavan kerroksen. Ne lisääntyvät itiöistä tai kasvullisesti varren palasista tai jäkälämuruista.Kasvupaikan on oltava saasteeton, koska jäkälät ovat arkoja ilmansaasteille.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton