Hyvä ja kestävä nurmikko

Nurmikon seos valitaan aina käyttötarkoituksen sekä kasvuolosuhteiden mukaan. Nurmikon käyttäjä asettaa myös vaatimuksia käytettävälle siemenseokselle. Näitä ovat talven- ja kulutuksenkestävyys, kuivuuden sietokyky, tuuhea kasvu, aikainen viheriöinti keväällä ja myöhäinen syksyllä, pituuskasvun pienuus kasvukauden aikana (leikkuukertojen väheneminen) sekä varjonsietokyky.

Nurmikkosiemenseokset sisältävät vähintään kahta eri lajia, millä varmistetaan nurmikon menestyminen erilaisissa olosuhteissa. Yleisimmin käytettyjä lajeja ovat puna- ja puistonata sekä niittynurmikka. Nadat sietävät kuivuutta ja osittaista varjoa, niittynurmikka taas kestää kulutusta ja on erittäin talvenkestävä.

Yleisin käytetty laji on niittynurmikka. Niittynurmikkakenttä on hyväkasvuinen ja tuuhea. Varjo ei ole tälle siemenlajille oikea paikka. Jos siemenseoksessa on tätä ja toista lajiketta, niittynurmikka valtaa alan toiselta lajikkeelta pikkuhiljaa – hallitseva. Talvea sekä tuhosieniä ja kulutusta laji kestää hyvin, leikkausta kestää, kunhan nurmikkoa ei leikata alle 2,5 senttimetriseksi. Kehittyy aluksi hitaasti, mutta toisaalta vihreänä se pysyy kauan. Paras kasvualusta on hietamaasto. Niittynurmikka on siis oikein hyvä kulutusnurmi.

Toinen käytetty nurmikkolaji on punanata. Sitä esiintyy kaikkialla suomessa luonnonvaraisena. Tämä laji on kuivempien kasvupaikkojen laji kuin niittynurmikka. Lisäksi se kestää hyvin poutaa. Niittynurmikka kasvaa rönsyilevänä tai mätästävänä. Jos halutaan ylläpitää lyhyttä nurmikkoa, lajiksi valitaan punanata. Tätä voidaan pitää alle 1 cm:n pituisena. Siemenlajin muita ominaisuuksia ovat tiheä kasvutapa, hienolehtisyys, talven-, tallaus- ja kulutuskestävyys, pitkä vihreä kausi. Talvella nurmikkoa saattaa vaurioittaa jääpolte ja pahkulahome.

Jos pihalla on varjoisaa niittyä, sinne valitaan siemenseokseksi lehtonurmikka. Laji on erityisesti varjoisiin kosteikkopaikkoihin. Tosin laji on talvenarka.

Koska tärkeintä on valita käyttötarkoitukseen sopiva seos niin täydelliselle puttausnurmikolle valitaan tietenkin erilainen seos kuin harvoin leikattavalle kukkanurmelle. Hyvälaatuisen seoksen valinta on aina edullisinta, koska leikkuutarve on vähäisempi, kestävyys parempi ja tarvittava siemenmäärä pienempi.

Jotta nurmikko saadaan pysymään hyvänä, on sen siemenseoksessa hyvä käyttää useampaa lajia. Lajit täydentävät toisiaan. Siemenseos kuten siementen valinnassa on mainittu. Pihanurmikolle sopii vaikkapa seuraavanlainen seos:

45-55 % niittynurmikka
20-30 % rönsyilevää punanataa
10 % nurmikkopunanata
10 % englantilainen raiheinä
0-5 % nurmirölli

Englantilaista raiheinää käytetään seoksessa sen nopean itämisen vuoksi, ts. saadaan nurmikko nopeasti vihertämään. Se ei ole talvenkestävää, joten raiheinä häviää nurmikosta 2-3 vuoden kuluttua. Nurmirölli on tiheän kasvuston tekijä, joka leviää maanalaisista rönsyistä. Se kestää matalaa leikkausta hyvin ja siksi on mainio lyhyenä pidettävän nurmikon alustaksi.

Nurmikkoalue tasoitetaan loivasti rakennuksista poispäin viettäväksi. Kivet, oksat, rakennusjätteet yms. poistetaan tarkasti. Maan pinta muotoillaan tasaiseksi, kuoppia tai painaumia ei saa jäädä. Tarvittaessa savi- ja hiekkamaat parannetaan turvekerroksella. Lisäksi alue kalkitaan sekä lannoitetaan. Maa-analyysi antaa varmimmat ohjeet kalkitukseen ja lannoitukseen. Myöskin valmistajien pakkauksista löytyy hyviä tuotekohtaisia yleisohjeita. Maaperä, kalkki ja lannoitteet sekoitetaan tasaiseksi kasvualustaksi. Kasvualustakerroksen paksuuden tulisi olla vähintään 15–20 cm. Pinta tasoitetaan ja jyrätään kevyesti ennen kylvöä. Paras aika kylvämiselle on aikainen kevät tai syksy, jolloin maassa on luontaista kosteutta. Siemenseosta kylvetään n. 2–3 kg/100 m2. Siemenet peitetään haravalla kevyesti pintamultaan sekoittaen. Kylvön jälkeen jyrätään uudelleen, jotta siemenet painuvat tiiviisti kasvualustaan. Kylvös pidetään kosteana hienojakoisella sadetuksella, jos maaperä on kuivaa. Nurmikko leikataan ensimmäisen kerran sen ollessa noin 10 cm:n korkuista. Kerralla leikataan noin kolmannes korkeudesta.

Kesällä nurmikko leikataan noin kerran viikossa, säätila ja seos vaikuttaa leikkuutarpeeseen. Sopiva leikkuukorkeus on 3–5 cm. Kasvuston tulee olla kuiva leikattaessa. Kesän aikana lannoitetaan säännöllisesti seoslannoitteilla valmistajien ohjeiden mukaan. Riittävä lannoitus ehkäisee sammaloitumista. Kasvukaudella nurmikon kastelun tarve riippuu sääoloista ja multakerroksen paksuudesta. Jos kasvualustakerros on vähintään 20 cm, kastelun tarve on melko vähäistä. Paras kasteluaika on illalla tai aamulla. Kerralla kastellaan reilusti, jotta juuret hakeutuvat syvälle. Kastellaan harvoin, ei päivittäin. Useasti tehty niukka kastelu tai sumuttelu houkuttelee juuriston pintaan. Siinä se on altis kuivuuden aiheuttamille tuhoille. Myöskin nurmikossa rikkaruohona viihtyvä vaaleanvihreä kylänurmikka lisääntyy, jos pintaa kastellaan usein.

Parasta nurmikon perustamisaikaa on kevät tai syksy, koska silloin maassa on luontaista kosteutta. Mitä viileämpää ilma on, sitä hitaammin itäminen tapahtuu. Perustettaessa on maltettava odottaa itämistä riittävän kauan. Seoksissa käytettävä punanata itää optimiolosuhteissa noin kahdessa viikossa, niittynurmikan itäminen vie vähintään kuukauden. Joihinkin seoksiin on lisätty englanninraiheinää itämisen ja vihertymisen jouduttamiseksi. Raiheinä itää noin viikossa. Jotta nurmikko pysyy kunnossa eikä sammaloidu, on sitä hoidettava ja lannoitettava säännöllisesti. Jos leikkaustarvetta yritetään vähentää lannoitusta vähentämällä, se kostautuu nurmikon ulkonäössä, sammalet ja rikkakasvit valtaavat alaa.

Lisätietoa nurmikon perustamisesta ja hoidosta...