Kastelun taito: kuinka ja milloin kasvit todella hyötyvät vedestä?

Kun kastelet, huolehdi siitä, että maa kastuu kunnolla. Poutaviikkoina maa tarvitsee 25–30 litraa vettä neliömetrille. Tällainen kastelu vastaa 25 mm:n sademäärää, joka kastelee maan 25 sentin syvyyteen. Kastele illalla, yöllä, pilvisellä säällä tai jopa tihkusateella, jolloin vettä ei haihdu ilmaan. Keskipäivällä auringonpaahteessa ei kannata kastella. Aurinkoisina päivinä jopa kolmannes kasteluvedestä haihtuu ilmaan. Maan kattamisella hidastat myös merkittävästi haihtumista. Kastelun jälkeen kuohkeutettu maanpinta vähentää maasta haihtuvan veden määrää kun maan hiushuokoset katkeavat.

Hyvä kasteluvesi on lämmintä, hapekasta ja pehmeää – kasteluvesi kannattaa hapettaa seisottamalla se suurissa astioissa. Jos mahdollista, käytä kasteluvetenä lammikosta, joesta tai järvestä saatavaa pehmeää vettä. Vesijohtovesikin käy, mutta on valitettavan kloorattua, kallista ja kylmää. Ekologinen puutarhuri kerää sadevettä talteen ja käyttää sitä kasteluun. Saaristossa ja meren äärellä myös merivesi tulee kyseeseen kasteluvetenä Itämeren veden pienen suolaisuuden vuoksi. Hedelmäpuut, kaalit, punajuuri ja ruohosipuli sietävät myös merivettä. Klooripitoisena peruna, marjakasvit, porkkana ja sipuli kuitenkin kärsivät siitä.

Kiinnitä erityistä huomiota kasteluun tilanteissa, jolloin puutarhan maaperä on hiekkainen tai olet keväällä istuttanut nuoria puita. Kun kastelet isoja kasveja, tee niiden ympärille syvennys, jonka täytät vedellä. Vastaistuttua hedelmäpuuta kohti tarvitaan 20–30 litraa vettä. Muista kastelun nyrkkisääntö: kastele harvoin mutta runsaasti – se on parempi kuin usein ja niukasti. Niukka kastelu houkuttaa juuria pysymään pintakerroksessa, missä ne helposti viottuvat ja kuivuvat – reilu kastelu vie vettä syvemmälle ja ohjaa juuria hakeutumaan syvemmälle.