• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kuohkea kasvualusta on kasvin paras ystävä – muista myös kastelu ja kate

Tiina Painokallio
Päivitetty 04.04.2025
expert-hand-of-farmer-woman-checking-soil-health

Kuohkeassa maassa kasvit viihtyvät, mutta liiallinen kuivuminen voi haitata kasvua. Opi, kuinka suojaat maaperän kosteuden ruohosilpulla ja muilla katteilla. (Kuva: Envato)

Kuohkeassa maassa kasvin juuristo pääsee kasvamaan laajaksi ja voimakkaaksi. Kuohkean maan ongelmaksi saattaa muodostua liiallinen kuivuus, jota voi ehkäistä kattamalla maan esimerkiksi ruohosilpulla.

Maan rakenteen lisäksi oleellista on kasvualustan syvyys. Kunnollista kasvualustaa pitää olla vähintään 25 cm kerros. Jotkut hyötykasvit (mm. salaatti ja retiisi) menestyvät toki ohuemmassakin multatilassa. Ihanteellista on, jos kasvualustan eliötoiminta on vilkasta. Mullassa ei saa olla mitään kasvitautien aiheuttajia.

Maan rakenne paremmaksi

Laihoille hiekka- ja hietamaille sekä savisille maille käytetään maanparannukseen kalkittua ja lannoitettua turvetta. Kasvuturve nostaa maan humuspitoisuutta ja parantaa siten maan mururakennetta. Hiekka- ja hietamailla turve lisää myös ravinteiden- ja vedenpidätyskykyä.

Kevätmuokkauksen yhteydessä turvetta levitetään 100–200 litraa/10 m² ja maa jyrsitään. Pitkäaikaisemman maanparannusvaikutuksen saa käyttämällä esimerkiksi Turvemultaa tai Puutarhan Mustaa Multaa. Maan humusvaroja voidaan lisätä myös säännöllisellä luonnonlannoitteiden käytöllä. Yksi 25 litran säkillinen Biolan Luonnonlannoitetta tuo maahan yhtä paljon orgaanista ainetta kuin 200 litraa kasvuturvetta.

Hyvää maanparannusainetta on myös valmis tai puolivalmis komposti, jota voidaan käyttää 300–500 litraa/10 m². Puolivalmis komposti olisi parasta muokata maahan jo syksyllä tai käyttää kesällä katteena kasvimaan pinnalla. Jos halutaan laskea maan pH-arvoa, käytetään maanparannukseen kalkitsematonta perusturvetta.

Jäykät savi- ja hiesumaat tarvitsevat humuksen lisäksi hiekkaa ilmavuuden parantamiseksi. Hiekkaa levitetään 2–5 cm kerros kasvimaan pinnalle ennen maan muokkausta.

Turvemulta sopii taimikasvatukseen ja maanparannukseen

Biolan Turvemulta sopii mainiosti vihannesten ja kukkien taimikasvatukseen. Sen ravinnevarat riittävät useimmille taimille koko taimiajaksi. Hyvin runsaasti ravinteita käyttävät kasvit, kuten tomaatti ja kurkku, kaipaavat täydennyslannoitusta taimivaiheessa. Käytä lisälannoitukseen Biolan kanankakkarakeita 0,5 dl/1 litran ruukku.
Vinkki: Voit sijoittaa lannoitteen jo valmiiksi taimiruukun pohjalle.

Luonnonmukaisesti lannoitettu Turvemulta on siis luonnonmukainen turvemultaseos, joka soveltuu käytettäväksi kasvuturpeen tapaan kaikkialla puutarhassa. Turvemullassa yhdistyvät kasvuturpeen ja mullan hyvät ominaisuudet: se on kuohkeaa ja ilmavaa, sillä on hyvä ravinteiden ja veden pidätyskyky ja siihen muodostuu viljelyn aikana kestävä mururakenne. Se on vapaa kasvitaudeista, rikkakasveista ja tuholaisista. Se on lannoitettu kompostoidulla kananlannalla ja kalkittu magnesiumpitoisella kalkkikivijauheella.

Turvemulta on sopivaa maanparannusainetta sekä kuiville hiekkamaille että tiiviille savi- ja hiesumaille. Sopiva käyttömäärä on säkillinen turvetta/2 m². Levitä alueelle ja muokkaa puutarhamaahan. Useimmille kasveille Turvemullan ravinnevarat riittävät koko kesäksi.

Uuden kasvimaan lannoittaminen

Nurmesta käännetylle tai hyvin laihalle puutarhamaalle voidaan antaa kerralla melko voimakas peruslannoitus, joka parantaa maan ravinnetasoa. Peruslannoitukseen voidaan käyttää vain pitkävaikutteisia luonnonlannoitteita, kuten Biolan Luonnonlannoitetta. Sillä on vuosiakin kestävä lannoitus- ja maanparannusvaikutus.

Luonnonlannoitteiden ravinteet vapautuvat kasveille käyttökelpoiseen muotoon maan pieneliötoiminnan avulla. Sopiva käyttömäärä on 30–50 litraa/100 m².

Kylvä tarpeeksi lämpimään maahan

Maan lämpötilan voi mitata tavallisella lämpömittarilla: Pistä mittari noin 5 cm syvyyteen ja odota hetki, jotta mittari reagoi maan lämpötilaan. Viidessä asteessa itävät mm. salaatti ja pinaatti. Pavut ovat kylmänarkoja ja vaativat 12 asteisen maan. Siementen itämislämpötilat mainitaan usein siemenpusseissa tai erikseen saatavissa kylvöohjeissa. Myös suositelluista kylvökuukausista voi päätellä tarvittavaa maan lämpötilaa.

<p data-block-key="j73g9">Hyvä kasvualusta on ilmava ja ravinteikas. (Kuva: Envato)</p>
Hyvä kasvualusta on ilmava ja ravinteikas. (Kuva: Envato)
Ohje

Ohje

Varmoja hyötykasveja vasta-alkajalle

  • Härkäpapu on helppo ja nopeakasvuinen ja vaivaton viljeltävä. Tuulisella paikalla se on syytä tukea.
  • Pinaatti on melko vaatimaton kasvualustan suhteen, kunhan sitä ei päästetä kuivumaan. Se sopii mainiosti hidaskasvuisempien kasvien väleihin. Pienet lehdet sopivat hyvin salattiinkin.
  • Salaattilajeja ja -lajikkeita on runsaasti. Lehtisalaatti on nopeakasvuisin ja sitä voi kylvää useammassa erässä, jolloin satoa saadaan koko kesän ajan. Tasainen kosteus on hyvän maun tae; kuivuus aiheuttaa salaattiin usein kitkerän maun.
  • Herne pitää kuohkeasta maasta. Se pystyy hyödyntämään ilmassa olevaa typpeä, joten typpilannoitus on turhaa. Herneen versot tuetaan ajoissa, jotta ne pääsevät kasvamaan ilmavasti.
Huomio

Huomio

Istutustöihin jo toukokuun puolella

Kaali ja purjo istutetaan toukokuun puolivälin jälkeen, jotta ne saisivat riittävän pitkän kasvuajan. Taimet esikasvatetaan tai ostetaan valmiina.

Kylvövihannekset, kuten porkkana, lanttu, punajuuri ja salaatit, kylvetään touko-kesäkuun vaihteessa, kun maa on vielä kosteaa. Kylvöpaikka kannattaa harata viikko ennen kylvöä nopeasti itävien siemenrikkakasvien torjumiseksi.

Kylmänarkojen kasvien, kuten kurkkujen ja kurpitsojen, taimet istutetaan kesäkuussa hallaöiden mentyä. Arat kasvit voi peittää hallaharsolla.

Myös kaali, porkkana ja retiisi kasvatetaan hallaharson suojissa, jotta ne säästyisivät tuholaishyökkäyksiltä.

Jos halutaan koko kesä hyvää keräsalaattia, kylvös uusitaan kerran kuukaudessa; keräsalaatin kasvuaika on noin 7–8 viikkoa. Samoin retiisi ja tilli kylvetään useammassa erässä.

Kasvillisuus
kasvatus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20072_3663.jpg
Viljellyistä sienistä hyvän olon herkkuja
Sienten osuus suomalaisessa ruokavaliossa on vähäinen, vaikka sieniä saadaan niin luonnosta kuin viljeltyinäkin. Kaikilla ei ole sienestämiseen mahdollisuutta eikä taitoja. Aina eivät säätkään ole luonnonsienille suosiollisia, kuten viime kesä osoitti. Sen sijaan viljeltyjä sieniä voi kuka vain hankkia kaupoista kautta koko vuoden.Itäsuomalaisia lukuun ottamatta suomalaisten sienituntemus ja sienten käyttö ravintona on kovin nuorta. Nykyään viljellyt sienet tarjoavat helpon tavan tutustua sieniin, koska ne ovat sellaisenaan valmiita syötäviksi ja käytettäviksi ruokiin. Niitä ei tarvitse edes pestä. Mahdollisen kasvualustasta jääneen turpeen voi pyyhkäistä pois talouspaperilla.
Muhevainen oma sato
Omaa satoa parvekepuutarhasta helposti ja vaivattomasti
Parvekkeilla ja patioilla kasvattaminen kiinnostaa, sillä niillä halutaan viettää aikaa ja kasvit tuovat sinne viihtyisyyttä. Ruokaa voi mainiosti tuottaa ruukuissa eikä erillistä kasvimaata tarvita. Parveke- tai patioviljelyssä ei tarvitse tinkiä istutusten kauneudesta, sillä monet satoa tuottavat lajit ovat jo itsessään kauniita. Asukkaat kaipaavat tietoa siitä, mitä voi kasvattaa ja miten se tapahtuu. Tässä vinkkejä jaettavaksi asukkaille vaikkapa asukastiedotteeseen tai yhtiökokoukseen.
20174_48987.jpg
Pakkaskevät on armoton kasveille
Pääsiäisen jälkeenkin sää jatkuu usein lähes talvisena. Kylmä kevät altistaa monet kasvit pakkasvaurioille. Älä siis kiirehdi kukkapenkin siivouksessa tai nurmikon haravoinnissa. Vielä ehdit myös leikata pensaita. Mutta nyt on viimeinen hetki pelastaa tuijat ja alppiruusut ruskettumiselta; onhan kevätsuojaus kunnossa?
20232_38378.jpg
Varastolannoitus helpottaa taimikasvatusta ja ruukkuviljelyä
Varastolannoituksessa koko kasvukauden aikainen ravinnetarve voidaan antaa kasville kerralla. Esimerkiki puikkoina annosteltavat ravinteet sopivat tähän tarkoitukseen loistavasti.Varastolannoitukseen soveltuvat muutkin hidasliukoiset lannoitteet, kuten kanankakkarakeet. Koska kerralla annettava ravinnemäärä on kuitenkin suuri, niin lannoitepanos jätetään yhtenäiseksi osioksi kasvualustaan. Jos sama määrä lannoitetta sekoitettaisiin koko multamäärään, kasvualustan ravinnepitoisuus nousisi liikaa. Kasvin juuret hakevat ravinteita varastolannoiteosasta ja vettä laimeammasta kasvualustaosasta.
20149_40848.jpg
Tunnetko haperot?
Haperot viihtyvät kaikkiallaNämä erinomaisiksi luokitellut ruokasienet viihtyvät kaikkialla Suomessa, kaikenlaisissa metsissä sekä puustoisissa pihapiireissä. Haperot ovat runsassatoisia satokauden ulottuessa heinäkuulta syyskuulle.Haperoita on helpohko löytää kirkkaiden ja kiiltävien lakkiensa puolesta sammalen, ruohon ja pudonneiden lehtien seasta. Tosin auringonpaiste ja sade saattavat haalistaa lakin väriä.Ps. Haperot muistuttavat rouskuja sillä erotuksella, että haperoissa ei ole maitiaisnestettä!
20237_82654.jpg
Vuorimännyn typistäminen? Asiantuntija vastaa
Vuorimännyt suositellaan typistettävän juhannuksen tienoolla. Voiko vuorimäntyjä typistää/leikata vielä myöhemmin kesällä tai syksyllä/talvella kuten muitakin havuja, vai onko peli tämän vuoden osalta menetetty?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton