Ken on heistä kaikkein kaunein?

Esikot kuuluvat Primulaceae-heimoon eli esikkokasveihin. Niitä kasvaa luonnonvaraisena Euroopan ja Välimeren maissa. Myös Etelä-Suomesta löytyvä kevätesikko kuuluu samaan suureen kasviheimoon. Primula-sana merkitsee ensimmäistä, ja viljellyt esikot ovatkin perinteisesti olleet alkuvuoden suosittuja kasveja.

Istutin keväällä pensaita/puita rivitalon pihaan: katsura, pihajasmike, kärhöjä, humalaa ja köynnösvilliviiniä. Humalaan tulee reikiä ja on todennäköisesti humalayökkösen aiheuttamia, mutta mikä tekee näiden muiden lehtiin halkeamia? Haavat voivat olla mutkaisia ja teräviä, kuin leikattu lehden keskelle -lehden reunat ovat ehjät. Mitään paloja lehdestä ei ole pois eikä syöty. Tuholaisia en ole niissä nähnyt? Tekeekö lannoite, aurinko tai kastelu tällaisia vaurioita?

Nukkeruusu ja ritarinkannukset kukkivat keskikesällä ja suosivat aurinkoista kasvupaikkaa. Pienimpiin ruusupensaisiin lukeutuva nukkeruusu sopii yhtä hyvin puistoihin kuin kotipihoille. Se on matala, terve ja helppohoitoinen. Yksinkertaiset vaaleanpunaiset kukat kestävät paahdetta ja sadetta.Jaloritarinkannukset ovat perinteisiä perennoja, jotka tekevät kukkapenkistä huomion keskipisteen. Toista metriä korkeat kukinnot ovat täynnä sinisiä, valkoisia tai vaaleanpunaisia kukkia. Sähkönsinisenä kukkiva kiinanritarinkannus sen sijaan on hento, alle puolen metrin korkuinen kivikkokasvi.

Aloe veraa on käytetty läpi historian lääkinnällisiin tarkoituksiin. Eniten käytetään sen geelimäistä lehtimehua, joka sisältää runsaasti terveellisiä ainesosia. Lehtien ravinteikkaassa mehussa on A-, B-, C- ja E-vitamiinia, musiineja, tulehdusta lievittäviä enstsyymejä, supistavia parkitusaineita sekä muita vitamiineja, entsyymejä, mineraaleja ja aminohappoja.

Eniten punkkeja on perinteisesti ollut saaristossa ja rannikolla, mutta talvien leutonemisen ja kauriiden lisääntymisen myötä punkit ovat yleistyneet myös muualla Suomessa. Viime vuosina punkkeja on havaittu niin kaupunkien puistoissa kuin hoidetuilla kotipihoillakin. Punkit viihtyvät esimerkiksi heinikoissa, aluskasvillisuuden seassa, pensaikoissa ja puiden lehtien alapinnoilla.

Lauhkean ilmaston asukkaille luonnon ja puutarhan kasvien vuotuiset elintavat ovat tuttuja: ne kasvavat keväästä syksyyn ja lepäävät talvella. Varsinkin lehtipuilla kasvu- ja lepokauden ero on erityisen selkeä. Vastaavaa kasvun ja levon vuorottelua on myös huonekasveilla.