• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kerivät kaalit Vuoden vihannes 2010

Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.03.2013
20102_20207.jpg

Kerivät kaalit – kerä-, puna-, suippo- ja kurttukaali - on valittu Vuoden Vihannekseksi vuonna 2010. Keriviä kaaleja on viljelty Euroopassa jo ainakin 2500 vuotta. Keräkaali oli pitkään monissa maissa tärkein viljelty vihannes ja ravitsemuksellisesti tärkeä C-vitamiinin lähteenä. Aikaisemmin kasvimaita kutsuttiinkin kaalitarhoiksi, mikä kuvaa kasvin historiallista tärkeyttä.

Viljelyssä yleisin on vihreälehtinen, tiiviskeräinen keräkaali, jota usein kutsutaan myös valkokaaliksi erotukseksi punalehtisestä punakaalista. Melko vähän viljelty suippokaali muodostaa suipot, teräväkärkiset kerät. Kurttukaalin lehdet ovat poimuiset. Maultaan se on mieto.

Kaalikasveille tyypillisen maun ja tuoksun antavat rikkipitoiset glukosinolaatit ja niiden hajoamistuotteet. Nykyisin nämä yhdisteet ovat erityisen mielenkiinnon kohteena hyvien terveysvaikutustensa takia, mm. syöpää estävinä aineina. Tutkimustiedon lisääntyminen tällä alalla voikin olla yksi avain kaalien uuteen nousuun tärkeänä osana ihmisen terveellistä ravitsemusta.

Tarkka viljeltävä

Kerä- ja kurttukaali viihtyvät ravinteikkaassa maassa, jonka pH on 6,5-7,5. pH:ta säätelemällä pidetään kurissa yhtä viljelyn pahinta uhkaa, möhöjuurta, joka voi maassa pitkään säilyvänä tautina pahimmillaan lopettaa viljelyn koko tilalla. Möhöjuuren kuten muidenkin kasvintuhoojien hallinnassa tärkeää on viljelykierto, jossa kaalikasveja viljellään samalla lohkolla korkeintaan joka viides vuosi.

Kaalit istutetaan peltoon noin neliviikkoisina taimina, jotka karaistaan ennen istutusta. Varhaisimmat istutukset peitetään harsolla. Istutuksen jälkeen on syytä huolehtia kastelusta, kuten myöhemminkin kasvukaudella, jotta kasvu jatkuisi häiriöittä ja sadon laatu olisi hyvä. Rehevä kaalikasvusto kuluttaa runsaasti vettä ja kastelu on välttämätöntä. Kerivät kaalit vaativat runsasta lannoitusta, sillä kasvuston biomassa ja ravinteiden kulutus on varsinkin pitkän kasvuajan lajikkeilla suuri.

Kaaleista uusia trendikasveja

Valkokaalia viljellään Suomessa nykyisin reilun 500 hehtaarin pinta-alalla ja punakaalia noin 20 hehtaarilla. Kurttukaalin viljelymääriä ei tilastoida erikseen. Viljelyala on pienentynyt hiljalleen viime vuosikymmeninä, mutta toivoa sopii, että kaalien terveellisyys, edullinen hinta ja lähiruoan arvostus nostaisivat perinteikkään kasvin uuteen nousuun. Monipuoliset käyttömahdollisuudet raakana ja kypsennettynä tarjoavat vaihtelua arkipäivän ruokailuun kotona ja suurkeittiöissä.

20102_20209.jpg

Kaalit kuuluvat monimuotoiseen Brassica-sukuun, jonka eri lajeissa ja muodoissa on enemmän viljelykasveja kuin missään muussa kasvisuvussa. Niitä alettiin viljellä jo maanviljelyn ensiaskelten aikaan neoliittisellä kaudella. Viljelty kaali, Brassica oleracea -laji, polveutuu todennäköisesti villikaalista, jota tavataan Välimeren ja Atlantin valtameren kivikkoisilla rannikoilla Euroopassa.

Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry, Puutarhaliitto ry

Kasvillisuus
kulutus
vihannes
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Maittavat sieniruuat
Sienistä hyvinvointia – viljellyt vaihtoehdot lautaselle
Sienet ovat yhä melko harvinainen osa suomalaista ruokavaliota, vaikka niitä on saatavilla sekä luonnosta että viljeltyinä. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tai osaamista sienestää, ja toisinaan myös sääolot, kuten viime kesänä, heikentävät luonnonsienten saatavuutta. Viljeltyjä sieniä sen sijaan on helposti saatavilla kaupoista ympäri vuoden.
Vettä juomalasiin vedenkulutus
5 syytä siirtyä kokonaisvaltaiseen vedenkulutuksen mittaukseen
Reaaliaikainen vesidata on onnistuneiden päätösten edellytys. Uusi teknologia helpottaa kiinteistön koko vedenkulutuksen optimointia.
200810_13830.jpg
Passiivienergiatiilitalo Valkeakoskelle
Wienerberger Oy Ab:n ja VTT:n yhteistyöllä kehittämä passiivienergiatiilitalo rakennetaan vuoden 2009 Valkeakosken asuntomessuille. Kohde rakennetaan täystiiliperiaatteella: sekä rakennuksen runko että julkisivut muurataan poltetusta tiilestä.Rakennettava täystiilitalo on Suomen ensimmäisiä passiivienergiataloja. Lämmitysenergian tarve passiivienergiatalossa on vain 20-25 % tavanomaisen talon energian kulutuksesta. Pieni kulutus perustuu siihen, että rakennuksen lämmöntarve saadaan pieneksi passiivienergiatalon vaatimusten mukaisella lämmöneristyksellä, ilmanpitävyydellä ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla. Ihmisistä, laitteista ja auringosta peräisin olevat lämpökuormat kattavat talvellakin suurimman osan lämmöntarpeesta. Myös rakennuksen massiivisuuden vaikutus tulee korostumaan passiivienergiataloissa lämmitys- ja jäähdytysenergian säästönä.
Sytykesipsit ja takkatuli.jpg
Sytykesipsit: hyötylahja retkeilijälle ja puulämmittäjälle
Sytykesipsit ovat oiva pikkulahja päiväkodin aikuisille, opettajille, retkeilijäystäville tai vaikka mökkisaunan lämmittäjälle. Sipsit toimivat kuin tutuksi tulleet sytykeruusut ja niiden valmistus on nopeaa ja helppoa.
202210_79855.jpg
Kokeile kasvattaa viherkasvi hedelmän siemenestä: tässä pari vinkkiä
Eila Repo on harrastanut hedelmäpuiden kasvattamista siemenestä jo pidempään, alati uutta oppien. Nyt hän antaa vinkkinsä muillekin viherkasvien pellepelottomille.
20176_49452.jpg
Hedelmäpuut sopivat jokaiseen pihaan
Hedelmäpuu on kotipuutarhassa niin hyötykasvi kuin koristepuu. Kevään hehkeyttä korostavat upeat kukinnat; ensimmäisenä kukkaan ehtivät kirsikkapuut, heti perään kiirehtivät luumupuut ja niiden jälkeen pihat täyttyvät omenankukista. Jos pihan aurinkoisella puolella on tilaa usealle puulle, niin eri lajit myös täydentävät toisiaan!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton