Monivuotiset kukat pihan istutuksissa

Kun perennapenkki on perustettu ja kasvit istutettu, on hoito lopulta varsin helppoa. Penkistä on iloa vuodesta toiseen ja vaihtelevuutta saadaan aikaan täydentämällä istutusaluetta kausikasveilla, kuten kesäkukilla ja yrttien tai vihannesten taimilla. Loppujen lopuksi ei aina olekaan niin väliä erotella koriste- ja hyötytarhaa, eihän jaottelulle ole aina nykypihoissa tilaakaan. Sadosta ja kauneudesta voi nauttia yhdistelemällä monivuotisia, yksivuotisia ja satokasveja suloisesti sekaisin.

Katso neuvot perennapenkin perustamiseen ja hoitoon

Perennakasvit ovat erityisen kiitollisia paikoissa, jotka eivät ole edullisia pensaille vaikkapa talvisen lumikuorman tai epäsuotuisan kasvualustan vuoksi. Perennat viimeistelevät luiskat ja pengermät sitomalla maa-aineksen paikoilleen ja opastavat kulkijan ovelle reunustamalla pihapolkua. Useimmat perennat kuihduttavat talveksi maanpäälliset osansa ja vaipuvat lepoon maan suojiin. Siksi ne kantavat lumen luonnista kertyvät tai katolta putoavat massat suosiolla ja vahingoittumatta.

Monivuotiset kukat ovat tärkeässä osassa määriteltäessä pihan luonnetta ja ilmapiiriä. Jos et halua valita yhtä tyyliä, rakenna erilaisia tunnelmia pihan eri osiin. Tässä muutama esimerkki:

Perinnepihassa omenapuiden ja syreenipensaiden seurana ovat kenties päivänliljat, akileijat, leimut ja kellokukat. Pihapolkuja ja selkeitä teitä saatetaan välttää ja suositaan astinkiviä tai rajaamattomia hiekkapolkuja. Nurmialueet eivät ole laajoja kenttiä vaan pikemminkin viihtyisiä soppia kasvillisuuden välissä. Pihassa saattaa olla myös niitty, kasvimaa ja hedelmätarha.

Metsäpuutarhan siimeksessä kukoistavat mm. saniaiset, konnanyrtit, rotkolemmikit ja kuunliljat. Kasvillisuus on vehreää ja mukana on runsaasti havukasveja ja maanpeiteperennoja. Siellä iloitellaan lehtimuodoilla ja –väreillä. Puutarha on varjoisa tai kevyessä siimeksessä, jossa on vilvoittavaa kuumimpanakin hellepäivänä. Tunnelma on rehevä, ehkäpä hieman salaperäinen ja koko näkymä ei avaudu katsojalle yhdellä kertaa. Havupuut saattavat luoda metsäisen tunnelman ja piilottelevat kenties takanaan jotain kiinnostaa. Ehkäpä polun mutkan takana odottaa yllätys…

Metsäpuutarhan tunnelman voi luoda pieneenkin pihaan, kunhan kasvivalinnat tehdään taiten.

Kivikkopuutarhan valossa ja paahteessa sinnittelevät vaikkapa maksaruohot, sammalleimut, kissankellot ja kallioiset. Joukkoon voi mainiosti istuttaa kesäkukkia tuomaan väriä ja jatkuvuutta kukintaan. Tunnelma on avoin ja saattaa olla kesäisen lämpimän oloinen pilvisenäkin päivänä.

Kivikkopuutarha sijaitsee pihan valoisimmalla ja kuivimmalla paikalla, mutta siellä ei välttämättä ole kiviä tai kalliota, vaan nimitys kuvaa paremminkin paahteisia olosuhteita ja niukahkoja kasvualustoja. Mutta jos puutarhassa on kiveä tai kalliota, varastoituu siihen auringon lämpöä, josta niin kasvit kuin ihmisetkin nauttivat. Myös luonto herättää siinä kasvit varhain keväällä.

Tuoksupuutarhaan valitaan harkiten muutama tuoksuva laji, joita sijoitetaan ryhmiksi kulkuväylien tai oleskeluryhmien yhteyteen. Tuoksukasvien väliin sopivat tuoksuttomat tai miedosti tuoksuvat kasvit sekä eri aikaan tuoksuvat, jotta vältytään tuoksujen sekamelskalta. Jotkut kasvit levittävät tuoksuaan voimakkaasti ympäristöön, kuten kielot ja idänsinililjat. Toiset luovuttavat tuoksunsa parhaiten koskettelemalla, kuten tuoksukurjenpolvet ja monet yrtit, kuten iisopit ja laventelit. Tuoksupuutarhan aromit ovat parhaiten aistittavissa tyynellä säällä.

Japanilaistyylisessä puutarhassa voi vallita vaikkapa minimalismi muutamin, tarkoin harkituin kasvivalinnoin tai keveä rehevyys esimerkiksi vesiaiheen ympärillä. Ehkäpä siellä voi kuunnella kasvien kahinaa ja veden solinaa, ihailla kivien muotoja ja sammalen pehmeyttä.

Japanilaistyylistä voi valita vaikutteita ilman että alleviivataan sitä. Tai puutarhaan voi rakentaa oman sopen tyylin edustajaksi, jolloin muualla vallitseekin toinen tunnelma. Kun on kyse omasta puutarhasta, kaikki on sallittua eikä genren kannata antaa rajoittaa omaa visiota.

Tyyliin sopivat selkeälinjaiset kasvit kuten kuunliljat tai mehitähdet höystettynä puksipuilla, bambuilla, japaninvaahteroilla vaikkapa alppiruusuilla. Vesiaiheen äärellä edukseen ovat mm. kurjenmiekat tai päivänliljat.

Cottage Garden on rehevä ja runsas. Kukat saavat kasvaa siellä missä ne viihtyvät ja niitä on montaa sorttia. Ilme on luonnonmukainen eikä käytävien tarvitse olla suoria eikä rajattuja. Runsaus saavutetaan esimerkiksi istuttamalla yksi- ja monivuotisia kukkia hyötykasvien kanssa sekaisin ja sijoittamalla erilaisia ruukkuja istutuksineen eri puolille puutarhaa. Vaikka kaikki olisi tarkoinkin suunniteltu, vaikutelma on villi ja vapaa.

Jo pihan eri toiminnot sisäänkäynnistä oleskeluun, leikkiin jne. tavallaan vaativat jonkinlaista jaottelua, mutta eri osia voi myös korostaa. Jos piha on suuri, voi sinne rakentaa ikään kuin eri huoneita erilaisine tyyleineen ja tunnelmineen. Huoneiden välinen rajaus tehdään esimerkiksi polveilevin pensas- ja havuistutuksin, jotta seuraava tila avautuu kokonaan vasta sinne saavuttaessa.

Jos piha on pieni, voi sinnekin rakentaa eri tunnelmia hyödyntämällä vaikkapa pihan vaihtelevia valaistusolosuhteita. Helteisen päivän oleskelupaikka tehdään havujen ja varjon perennojen siimekseen, kun taas pihan suojaisalle paikalle kerääntyvä kevätauringon lämpö houkuttelee istuskelemaan kylmempänäkin päivänä.

Vaikka perennat ovat tärkeitä, ei piha kuitenkaan muodosta puutarhaa ilman puita, pensaita ja köynnöksiä. Niiden tärkeänä tehtävänä on antaa näkö- ja tuulensuojaa, rajata ulkoreunoja ja pihan eri toimintoja sekä antaa kerroksellisuutta puutarhaan. Pelkkä maan pinnan peittäminen ei riitä, vaan tarvitaan seinät ja katto. Puut ja pensaat tuovat yksityisyyttä, luovat tunnelmaa ja määrittelevät puutarhan yleisilmettä. Siksi puuvartiset kasvit ovat pihassa oleellisessa roolissa.

Teksti: Muhevainen Oy, Tuuli Järvinen
Kuvat: Tuuli Järvinen ja iStock