• Etusivu
  • Rakentaminen

Lippu salkoon – vaikka joka päivä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 29.04.2021
20214_70345.jpg

Taloyhtiöissä liputus on monesti kirjattu kiinteistöhuoltosopimukseen, mutta liputusvuorot voidaan myös jakaa asukkaiden kesken. Milloin liputetaan ja mitä siitä on säädetty?

Suomen lippu

Suomen lippu on suorakaiteen muotoinen vaate, jossa on valkoisella pohjalla sininen risti vuonna 1978 annetun lippulain mukaan. Lipun korkeus on 11 ja pituus 18 mittayksikköä. Värisävyt on määritelty valtioneuvostossa.
Lippu ei saa olla likainen tai repaleinen. Lipun voi pestä pesukoneessa ja silittää lipun mukana olevan ohjeen mukana. Lippu tulee kuivata sisätiloissa. Mikäli lippua pitää korjata, korjausjälki ei saa näkyä liputettaessa. Lippuun ei saa kirjoittaa eikä kiinnittää mitään.

Käyttökelvottomaksi kulunut Suomen lippu tulee hävittää kansallislipun arvon mukaisesti polttamalla tai silppuamalla pieniksi palasiksi, jotka voi hävittää muutamassa erässä talousjätteen mukana. Lippua ei saa haudata maahan tai mereen eikä sille tule keksiä uusia käyttötarkoituksia. Suomalaiset ovat suhtautuneet lipuunsa hartaan kunniottavasti ja toivottavasti tämä suhtuminen säilyy.

Lippusalko

Lippusalon pituus riippuu käyttöpaikasta. Salon tulisi olla 1–2-kerroksista rakennusta korkeampi, jolloin lippu riippuu tuulettomallakin säällä rakennuksen yläpuolella. Kerrostalossa lippusalon tulee yltää kolmannen kerroksen korkeudelle. Salkoon valittavan lipun korkeus on noin 1/6 osa salon pituudesta. Esimerkiksi 10 metrin salkoon tulee 165x268 cm kokoinen lippu.

Salko sijoitetaan tontille Suomen lipun arvon mukaiselle paikalle. Lipun tulisi voida liehua esteettä ja näkyä mahdollisimman monelta suunnalta.

Lipun nosto ja lasku

Lippu on nostettava salkoon tasaisin, rauhallisin vedoin ja hillityn arvokkaasti. Lippu ei saa koskettaa maata missään vaiheessa. Lippunarut kiristetään, kierretään tarvittaessa salon ympäri ja kiinnitetään huolellisesti hakaan. Tuulisella säällä on suositeltavaa, että lippua on nostamassa kaksi henkilöä, joista toinen pitelee lippua ja toinen hoitaa narut.

Lippu lasketaan yhtä arvokkaasti kuin nostetaankin. Lippu viedään sisätiloihin narut ja liittimet vapaina, sininen väri päälle laskostettuna. Liputuksen aikana kastunut lippu kuivatetaan sisätiloissa ennen laskostamista. Lippu varastoidaan säilytyspussissaan.

20214_70346.jpg

Liputusaika

Lippu nostetaan salkoon klo 8 ja lasketaan samaan aikaan auringon laskiessa, valoisana aikana kuitenkin klo 21 mennessä. Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä liputus päättyy klo 20. Yksityinen kansalainen voi joustaa liputusajasta tilanteen niin vaatiessa, kunhan lippua ei unohdeta yöksi salkoon.

Suruliputus

Suruliputuksessa Suomen lippu nostetaan ihan ylös ja lasketaan sitten 1/3 salon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoleen väliin. Pois otettaessa lippu vedetään ensin ylös ja vasta sitten alas.
Mikäli taloyhtiön asukas siirtyy ajasta ikuisuuteen, liputetaan kuolinpäivänä siinä talossa, jossa kuolema on tapahtunut. Suruliputuksen voi suorittaa myös seuraavana päivänä, mikäli kuolemantapaus on sattunut niin myöhään, että liputusaika jää lyhyeksi. Hautauspäivänä liputus aloitetaan klo 8 vainajan kodissa ja muistotilaisuudessa. Siunaustilaisuuden jälkeen lippu nostetaan ylös loppupäiväksi.

Liputuspäivät

Virallisia liputuspäiviä ovat seitsemän kalenterijuhlapäivää sekä vaalipäivä ja presidentin toimeenastumispäivä. Lisäksi on 12 vakiintunutta liputuspäivää, jolloin lippu kohotetaan salkoon samoin kuin virallisinakin päivinä. (Viralliset liputuspäivät tummennettuna)

  • J.L. Runebergin päivä 5.2.
  • Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 28.2.
  • Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.
  • Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä 9.4.
  • Kansallinen veteraanipäivä 27.4.
  • Vappu, suomalaisen työn päivä 1.5.
  • Eurooppa-päivä 9.5.
  • J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
  • Äitienpäivä toukokuun toinen sunnuntai
  • Kaatuneitten muistopäivä toukokuun kolmas sunnuntai
  • Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6.
  • Suomen lipun päivä juhannuslauantai 20.–26.6.
  • Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 6.7.
  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
  • YK:n päivä 24.10.
  • Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen 6.11.
  • Isänpäivä marraskuun toinen sunnuntai
  • Itsenäisyyspäivä 6.12.
  • Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 8.12.

Näiden lisäksi jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla aina, kun näkee sen aiheelliseksi. Liputus sopii esimerkiksi perhejuhlien yhteyteen. Pääasia on, että kansallislippua kohdellaan kunnioittavasti.

Lähde: Suomalaisuuden Liitto ja Sisäministeriö

Info

Info

*Lippulaulu*

Siniristilippumme,
sulle käsin vannomme, sydämin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.Kuin taivas ja hanki Suomen
ovat värisi puhtahat.
Sinä hulmullas mielemme nostat
ja kotimme korotat.Isät, veljet verellään
vihki sinut viiriksi vapaan maan.
Ilomiellä sun jäljessäs käymme
teit’ isäin astumaan.Sun on kunnias kunniamme,
sinun voimasi voimamme on.
Sinun kanssasi onnemme jaamme
ja iskut kohtalon.Siniristilippumme,
sulle valan vannomme kallihin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.(Sanat V.A. Koskenniemi, sävel Yrjö Kilpinen)

Lisätietoa: Suomalaisuuden Liitto, www.suomalaisuudenliitto.fi Sisäministeriö, www.intermin.fi/suomen-lippu

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20094_16195.jpg
Pihakivillä toiminnallisuutta ja kauneutta pihaan
Hyvällä suunnittelulla pihasta saa lisää viihtyisää asuintilaa. Pihakivet ovat ihanteellinen pintamateriaali patioille ja terasseille. Keväällä lumi sulaa kivetykseltä nopeasti ja syksylläkin kivipinta tuntuu jalan alla lämpimältä. Sateen jälkeen pihakiveys kuivuu nopeasti. Pihakivi on oikea ratkaisu silloin kun haluaa pihasta näyttävän ja helppohoitoisen kymmeniksi vuosiksi.
201910_60664.jpg
Tomaattien kypsyttäminen
Kysymys, joka mietityttää edelleenkin monia: Kuinka saan tomaatinraakileeni punastumaan?Tomaattini ovat vielä vihreitä, eivätkä ota enää kypsyäkseen - ja hallayötkin uhkaavat. Mitä minä teen niiden kanssa? Mummoni piti aina ikkunalaudalla ja katossa roikkumassa... Miten saan vihreät tomaattini kypsymään?Punaposki
3_P_75344.jpg
Miksi puu kaatuu?
Myräkkä kaatoi taas puita pihoissa ja teiden reunoilla. Mitkä syyt voivat altistaa puun kaatumiselle? Entä miten sitä voisi ehkäistä?VASTAUS: Mitä kookkaampi ja peittävämpi latvus on, niin sitä voimakkaampi on tuulen puuta kampeava vaikutus. Kesällä kaatumiselle ovat luonnollisesti alttiimpia lehtipuut, ja talvella taas havupuut ovat lehtensä tiputtaneita lehtipuita herkempiä koville tuulille. Puut kestävät myös paremmin jatkuvaa kovaa tuulta kuin puuskaista, vähän välillä repivää ja puuta eestaas taivuttelevaa kovaa tuulta. Ellei puun juuristo ole kyllin laaja ja ote maaperästä tiukka, niin riittävän kovissa puuskissa puhkuva tuuli saa kyllä kumoon komeammankin puun.Kovat tuulenpuuskat saattavat siis aiheuttaa sen, että puiden juuret irtoavat kasvualustastaan - ja puu alkaa kaatumaan. Usein syy puun kaatumiseen on juuri puun juuristossa ja kasvualustan laadussa. Juuriston kasvua ovat voineet haitata tiivis, kova maanlaatu tai ehkä liian lähellä olevat maanalaiset rakenteet. Juuriston pitokykyä ovat puolestaan voineet heikentää juurialueella tehdyt kaivaustyöt sekä syksyn sateissa pehmentynyt, märkä maa-aines. Maan routaantuminen auttaa puolestaan pitämään juuret tukevasti jäätyneessä maassa.Myös lajikohtaisia eroja on. Esimerkiksi kuusi on hyvin pintajuurinen; sen takia koko juurakko irtoaa helposti ja ottaa maan mukanaan. Mänty taas tekee pinnallisten juurien lisäksi myös syviä juuria, joten se harvoin kaatuu juurineen. Kalliolla tai kovin kivisessä maassa kasvaessaan tekee kyllä syväjuurisemmatkin puut kovin pinnanmyötäistä juuristoa - ja altistuvat muiden tavoin repivälle tuulelle.Myös puiden heikot kohdat saattavat kovissa tuulissa antaa periksi. Ontto kolopuu saattaa kolon kohdalta katketa tai käävän aiheuttama laho (esim. talousmetsissä ilmenevän "maannousemasienen" tai juurikäävän aiheuttama) saattaa heikentää puuta niin paljon että se katkeaa lahon kohdalla.Puut saavat myös tukea ja suojaa toisistaan. Tuuliolosuhteet muuttuvat merkittävästi harvennuksen tai avohakkuun seurauksena. Seuraavien myrskyjen aikana tulee mitä todennäköisemmin kaatumaan joku alueelle jätetyistä tai sen reunamilla kasvavista puista. Esimerkiksi tien reunaan näkösuojaksi jätettyjä tai sähkölinjojen reunoilla kasvavia puuyksilöitä kaatuu muita helpommin - ja usein sähkölinjojen päälle aiheuttaen katkoksia. Jos puuryhmästä tai metsiköstä on kaatunut puu tai puita, niin kannattaa varautua puiden kaatumiseen myös tulevissa myrskyissä.
20096_17225.jpg
Nyt uutta: perunat ja vihannekset
Varhaisperunasatoa pidetään tänä vuonna määrällisesti kohtuullisena. Laatu on hyvä, mutta toukokuun jyrkät säävaihtelut aiheuttivat viljelijöille lisätyötä. Hallayöt jäivät yksittäisiksi ja ne hoidettiin sadetuksin, joten kasvustot eivät vaurioituneet. Ensimmäiset varhaisperunat istutettiin heti pääsiäisen jälkeen ja enimmät viikolla 15.Timo on hallitseva varhaisperunalajike, mutta kesän edetessä tulevat myös siiklit, ariellet, rikeat, veloxit ja amazonet. Varhaisimmat perunat kasvatetaan katteen alla. Varhaisperunaksi kutsutaan peruna-asetuksen mukaan perunaa, jonka kuori irtoaa kevyesti hankaamalla. Ilman harsoa kasvatettua, ohutkuorista, varastoimatonta perunaa kutsutaan kesäperunaksi. Peruna-asiantuntijoiden nimikkeistössä uutta perunaa ovat uuden sadon tuontiperunat.
20067_280.jpg
Heinäkuun kasveina valamonruusu ja koristeheinät
Valamonruusu (Rosa 'Splendens')Valamonruusunuhkein kukinta ajoittuu heinäkuuhun. Eteläisimmässä Suomessa ensimmäiset kukat tosin avautuvat jo kesäkuun puolella. Valamonruusu on yksi kestävimmistä ja kauneimmista pensasruusuistamme. Se menestyy VI-vyöhykkeellä suojaisimmilla paikoilla Etelä-Lapissa. Lajike viihtyy tavallisessa keskiravinteisessa mullassa, joka kuivahtaa ajoittain. Pensas ei ole yhtä yleinen muualla Euroopassa.
20227_78162.jpg
Kylvöohjeet esikasvatukseen
Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin. Siemen muodostuu varsinaisesta alkiosta, ravintovarastosta ja näitä suojaavasta kuoresta. Alkiossa on valmiina uuden kasvin juurten, verson ja ensimmäisten lehtien aiheet. Ravintovarastona on proteiinia sekä rasvaa tai tärkkelystä. Kuori suojaa siementä, kun se kulkeutuu uudelle kasvupaikalle ja odottaa sopivaa itämisaikaa esimerkiksi seuraavaa kevättä tai sadekauden alkamista.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton