Nuuksion kansallispuisto on uhanalaisten sammalten keidas

Sammalista saadaan arvokasta tutkimustietoa

Rakentajan toimitus

Päivitetty 09.12.2021

Sammalien lajitunnistuksessa käytetään maastossa apuna luuppia. (Kuva: Säde Mäkipää / Metsähallitus)

Nuuksion kansallispuistossa kasvaa poikkeuksellisen paljon uhanalaisia sammallajeja, kuten haapariippusammalta, korpikaltiosammalta ja kalliokaulussammalta. Kansallispuiston varjoisat jyrkänteet ja lahopuut tarjoavat hyviä kasvupaikkoja sammalille, joiden elintila on vuosien saatossa kaventunut.

Metsähallituksen Luontopalveluiden sammalkartoituksissa on vuosina 2020-21 tehty ilahduttavia havaintoja Nuuksiossa, sillä kansallispuistossa kasvaa yhä useita uhanalaisia sammallajeja. Puistosta on löytynyt muun muassa vaarantunutta haapariippusammalta, äärimmäisen uhanalaista korpikaltiosammalta ja erittäin uhanalaista jouhisammalta.

– Uhanalaiset lajit viihtyvät Nuuksiossa erityisen hyvin, sillä puistossa on lajeille suotuisia kasvupaikkoja, kuten varjoisia jyrkänteitä, luonnontilaisia korpia, puroja sekä monin paikoin paljon lahopuuta, kertoo kartoituksia tekevä biologi Turkka Korvenpää.

Nuuksion kaltaiset sammalkeitaat ovat tärkeitä, sillä Suomessa kasvaa nykytiedon mukaan noin 900 sammallajia, joista jo yli kolmannes on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Sammalet ovat jäkälien ja lintujen ohella runsaimmin uhanalaisia lajeja sisältävä eliöryhmä.

Sammallajeja uhkaavat esimeriksi ilmaston lämpeneminen, metsien talouskäyttö ja ojitus. Erityisesti Etelä-Suomessa kasvaville lajeille on niukasti tarjolla monille elintärkeää lahopuuta. Elävistä puista erityisesti vanhat haavat ovat arvokkaita kasvupaikkoja esimerkiksi haapariippusammalelle, joka kiinnittyy kookkaiden haapojen kaarnaan.

Monet sammalet viihtyvät kosteissa ja varjoisissa paikoissa. Nuuksion varjoisilla jyrkänteillä elää erittäin uhanalainen kalliokaulussammal, joka kasvaa matalina peitteinä tai yksittäin muiden sammalten joukossa kosteilla silikaattikallioseinämillä. Kalliokaulussammal on riippuvainen kosteasta ilmastosta, lahopuusta ja kallioilta valuvasta vedestä. Nuuksion kansallispuistosta ja sen läheisyydestä on tehty lähes sata havaintoa kalliokaulussammalesta.

Sammalet kertovat paljon ympäristön tilasta, sillä ne imevät solukkoihinsa erilaisia alkuaneita ja esimerkiksi raskasmetalleja sekä typpeä.

Haapariippusammal kasvaa nimensä mukaisesti haavan rungolla. (Kuva: Säde Mäkipää / Metsähallitus)

Sammalista voidaankin selvittää esimerkiksi luontoon päätyneitä raskasmetallimääriä.

– Sammalten avulla voidaan arvioida, millainen on koko ympäröivän metsän tila, sanoo Turkka Korvenpää.

Kartoitusten avulla kerätään tietoa sammalista ja niiden kasvupaikoista, ja kerättyä dataa hyödynnetään alueiden suojelun ja käytön suunnittelussa. Kävijämäärät ovat kasvaneet erityisesti pääkaupunkiseudun kansallispuistoissa Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa viimeisen kahden vuoden aikana. Kartoitustulosten avulla voidaan ihmisten liikkumista ohjata ja uusia reittejä rakentaa niin, että uhanalaisten lajien elinympäristöt pysyvät turvattuina.

Lähde: Metsähallituksen tiedote 16.11.2021

Kasvillisuus

määräykset

Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Remontti

Väestönsuojan kosteusongelmien korjaaminen hankalaa?

Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.

Isännöitsijä

Yhtiövastike

Osakkeenomistajat ovat velvollisia maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan.Yhtiövastikkeella voidaan kattaa mm. seuraavia kulueriä:kiinteistön hankinta ja rakentaminen;kiinteistön ja rakennusten käyttö ja kunnossapito;kiinteistön ja rakennuksen perusparannus, lisärakentaminen ja lisäalueen hankkiminen (uudistus);yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinta;sekä muita yhtiölle kuuluvia velvoitteita.Yhtiövastike voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä maksettavaksi siten, että tiettyjä menoja varten on eri maksuperuste tai että maksuvelvollisuus koskee vain tiettyjen osakkeiden omistajia.Yhtiövastikkeen maksuperuste on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena maksuille voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus.Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle huoneistossa asuvien tai sitä muuten käyttävien henkilöiden lukumäärä, jos henkilömäärä on yhtiövastikkeen maksuperusteena.Lähde:FINLEX

Mies nostaa puutavaraa lattialta, kädessään oranssi-mustat työhanskat

Rakentaminen

Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset

1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?

Talo

Älä anna sadeveden tunkeutua perustuksiin

Sadevesijärjestelmän tehtävänä on ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti pois katolta. Laadukas sadevesijärjestelmä kestää sateen lisäksi myös jään, lumen ja auringon vaikutukset haalistumatta vuodesta toiseen.Kun sadevedet johdetaan hallitusti pois perustusten vierestä, vesi ei pääse kastelemaan perustuksia tai nousemaan perustuksia pitkin runkorakenteisiin. Vesi ei myöskään pääse jäätymään perustuksen viereen ja pahimmassa tapauksessa rikkomaan perustusta. Lisäksi piha pysyy kuivempana, kun sadevesiä ei päästetä valumaan pihan päällysteille.

Talo

Takan tehot yhdistettynä kamiinan kokoon: voiko pieni olla tehokas?

Niinhän se on, tulisija vaatii ympärilleen tilaa – vai vaatiiko? Tulikivi tuo esille malliston, jossa takan tehot on yhdistetty kamiinan kokoon. Voiko pieni olla tehokas?