Nuuksion kansallispuisto on uhanalaisten sammalten keidas
Sammalista saadaan arvokasta tutkimustietoa
Sammalien lajitunnistuksessa käytetään maastossa apuna luuppia. (Kuva: Säde Mäkipää / Metsähallitus)
Nuuksion kansallispuistossa kasvaa poikkeuksellisen paljon uhanalaisia sammallajeja, kuten haapariippusammalta, korpikaltiosammalta ja kalliokaulussammalta. Kansallispuiston varjoisat jyrkänteet ja lahopuut tarjoavat hyviä kasvupaikkoja sammalille, joiden elintila on vuosien saatossa kaventunut.
Metsähallituksen Luontopalveluiden sammalkartoituksissa on vuosina 2020-21 tehty ilahduttavia havaintoja Nuuksiossa, sillä kansallispuistossa kasvaa yhä useita uhanalaisia sammallajeja. Puistosta on löytynyt muun muassa vaarantunutta haapariippusammalta, äärimmäisen uhanalaista korpikaltiosammalta ja erittäin uhanalaista jouhisammalta.
– Uhanalaiset lajit viihtyvät Nuuksiossa erityisen hyvin, sillä puistossa on lajeille suotuisia kasvupaikkoja, kuten varjoisia jyrkänteitä, luonnontilaisia korpia, puroja sekä monin paikoin paljon lahopuuta, kertoo kartoituksia tekevä biologi Turkka Korvenpää.
Nuuksion kaltaiset sammalkeitaat ovat tärkeitä, sillä Suomessa kasvaa nykytiedon mukaan noin 900 sammallajia, joista jo yli kolmannes on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Sammalet ovat jäkälien ja lintujen ohella runsaimmin uhanalaisia lajeja sisältävä eliöryhmä.
Sammallajeja uhkaavat esimeriksi ilmaston lämpeneminen, metsien talouskäyttö ja ojitus. Erityisesti Etelä-Suomessa kasvaville lajeille on niukasti tarjolla monille elintärkeää lahopuuta. Elävistä puista erityisesti vanhat haavat ovat arvokkaita kasvupaikkoja esimerkiksi haapariippusammalelle, joka kiinnittyy kookkaiden haapojen kaarnaan.
Monet sammalet viihtyvät kosteissa ja varjoisissa paikoissa. Nuuksion varjoisilla jyrkänteillä elää erittäin uhanalainen kalliokaulussammal, joka kasvaa matalina peitteinä tai yksittäin muiden sammalten joukossa kosteilla silikaattikallioseinämillä. Kalliokaulussammal on riippuvainen kosteasta ilmastosta, lahopuusta ja kallioilta valuvasta vedestä. Nuuksion kansallispuistosta ja sen läheisyydestä on tehty lähes sata havaintoa kalliokaulussammalesta.
Sammalet kertovat paljon ympäristön tilasta, sillä ne imevät solukkoihinsa erilaisia alkuaneita ja esimerkiksi raskasmetalleja sekä typpeä.
Sammalista voidaankin selvittää esimerkiksi luontoon päätyneitä raskasmetallimääriä.
– Sammalten avulla voidaan arvioida, millainen on koko ympäröivän metsän tila, sanoo Turkka Korvenpää.
Kartoitusten avulla kerätään tietoa sammalista ja niiden kasvupaikoista, ja kerättyä dataa hyödynnetään alueiden suojelun ja käytön suunnittelussa. Kävijämäärät ovat kasvaneet erityisesti pääkaupunkiseudun kansallispuistoissa Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa viimeisen kahden vuoden aikana. Kartoitustulosten avulla voidaan ihmisten liikkumista ohjata ja uusia reittejä rakentaa niin, että uhanalaisten lajien elinympäristöt pysyvät turvattuina.
Lähde: Metsähallituksen tiedote 16.11.2021
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Arseenikäsitellyn puun uudelleenkäytön määräykset
Osakeluettelo
Kärsimyspassio, monivuotinen köynnöskasvi
Kuinka syvälle bambu kuuluu istuttaa? Asiantuntija vastaa
Helppo opas: Ananaksen kasvatus itse kasvatetusta lehtiruusukkeesta
Kasvien selviytymisleiri loman yli
Luetuimmat
Uusimmat