Paprika (Capsicum annuum) - antaa potkua!
Paprikoita on monenvärisiä, -muotoisia ja -makuisia. Maun voimakkuuden mukaan ne jaetaan makeisiin vihannespaprikoihin ja voimakkaan tulisiin, mausteena käytettäviin maustepaprikoihin. Paprikan siemenet sisältävät kapsaisiini-nimistä ainetta, joka antaa paprikoille maun. Siemenistä kapsaisiini leviää vähitellen laimentuen muihin hedelmän osiin.
Vihannespaprikat ovat kooltaan isoja ja muodoltaan kulmikkaita, pyöreitä tai suippoja. Maku vaihtelee eri lajikkeilla, joidenkin ollessa hyvinkin makeita, toiset taas varsin mauttomia. Väriltään vihannespaprikat ovat vihreitä, keltaisia, punaisia, oransseja, valkoisia ja mustan sinipunaisia. Vihreät paprikat ovat raakoja paprikoita, jotka kypsyessään vaihtavat väriä keltaiseksi tai punaiseksi. Keltaiset ja punaiset paprikat ovat makeimpia, kun taas vihreät ja sinipunaiset paprikat ovat kirpeämpiä.
Vihannespaprikat ovat hyvin monikäyttöisiä. Ne sopivat sellaisenaan syötäviksi esimerkiksi salaateissa, leivän päällä, juustolautasella ja dippivihanneksena. Kypsennettynä paprika sopii niin kastikkeisiin, keittoihin, patoihin, wokkeihin kuin grilliinkin. Paprikoista tehtävät jauheet ovat tavallisia mausteita ruoanlaitossa.
Maustepaprikat ja chilit ovat vihannespaprikaa pienempiä ja muodoltaan suippoja. Polttavan kirpeä maku aiheutuu kapsaisiinistä, jota paprikoista eniten on juuri chileissä. Maustepaprikoiden kapsaisiinipitoisuus on jo puolet pienempi kuin chilien.
Chilejä on tulisuudeltaan erivahvuisia; mietoja ovat esimerkiksi Hungarian sweet chili ja cherry pepper. Keskivahvoja ovat dutch chili, jalopenon maku vaihtelee keskivahvasta tuliseen ja pepperonin miedosta keskivahvaan. Tulisia, voimakkaan makuisia ovat cayannepippuri, piri piri, serrano, tabasco ja habanero.
Voimakkaimpia chilejä kannattaa käsitellä kumikäsinein. Paljain käsin chiliä käsitellessä käsiin tarttuu polttavaa kapsaisiinia, joka irtoaa vain kulumalla. Älä kosketa chiliä käsiteltyäsi silmien tai nenän limakalvoja tai muita ihon herkkiä kohtia. Vältä myös lapsiin koskemista.
Ihanteellinen säilytyslämpötila paprikalle +10 - +14 astetta. Paprika tulee säilyttää muovin sisällä, ettei se kuivu.
Huomio
Paprikat jaotellaan usein siis kolmeen ryhmään, jotka ovat Capsicum annuum -kasvin lajikeryhmiä.
Miedot ja makeat vihannespaprikat
Grossum-lajikeryhmän hedelmät ovat kookkaita ja lokeroisia. Yleisimmin miedot ja makeat paprikat ovat punaisia, keltaisia, oransseja tai vihreitä.
Tuliset maustepaprikat
Maustepaprikoita on useita eri lajeja, makeampia ja erittäin tulisia. Osa niistä on täysin eri lajia kuin vihannespaprikat, esimerkiksi Tabasco ja maailman tulisimpana pidetty paprikalajike Habanero eivät ole Capsicum annuum -lajia. Lue tästä lisää tulisista maustepaprikoista
Koristepaprikat
Koristekasveina käytettävät paprikat kuuluvat Conoides-lajikeryhmään.
Paprikan tarina
Monien muiden vihannesten tavoin paprika saapui Eurooppaan Kolumbuksen laivassa. Keski-Amerikassa erilaisia paprikoita oli viljelty jo 3 000–5 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tuliselta maistunutta paprikaa käytettiin aluksi kalliin pippurin korvikkeena.
Euroopasta paprika kulkeutui maustekauppiaiden mukana Aasiaan, jossa sen suosio kasvoi nopeasti. Tulinen paprika onkin nykyään oleellinen osa monia aasialaisia keittiöitä.
Eurooppalaisista erityisesti espanjalaiset ja unkarilaiset ihastuivat paprikaan. Suomen sana paprikakin on peräisin unkarin kielestä; unkarissa paprika tarkoittaa pippuria.
Vasta 1900-luvulla paprikasta kehitettiin miedonmakuisia lajikkeita. Vihannespaprikan suosio kasvoi nopeasti ja Suomessa paprikalla on herkuteltu erityisesti 1960-luvulta lähtien. Paprikan kaupallinen viljely yleistyi Suomessa vasta 2000-luvulla.
Ravintosisältö
Punaisen paprikan ravintosisältö/100 g
Energiaa 107 kJ/ 25 kcal
Hiilihydraattia 4,5 g
Rasvaa 0,4 g
Proteiinia 0,9 g
Kaliumia 290 mg
E-vitamiinia 2,2 mg
A-vitamiinia 243 µg
C-vitamiinia 185 µg
Karotenoideja 6 196 µg
Folaattia 56 µg
Paprikareseptejä:
Paprikasta saa potkua moniin ruokiin. Vihannes.net -palvelusta löytyy useita reseptejä. Tässä yksi helppo ja herkullinen resepti:
Täytetyt paprikat
4 paprikaa
2 sipulia
2–3 naurista tai porkkanaa
2 lehtisellerin vartta
400 g (noin 7 dl) tuoreita sieniä (herkkusieniä, siitakkeita, osterivinokkaita)
puolikas chilipaprika tai chilikastiketta maun mukaan
2 tl öljyä paistamiseen
2 dl tuoreita herneitä
100 g tuorejuustoa tai sulatejuustoa
1 rkl hienonnettua tuoretta minttua
1 rkl hienonnettua tuoretta timjamia
0,5 tl rouhittua pippuria
(suolaa)
(pinnalle juustoraastetta)
Halkaise huuhdellut paprikat pitkittäin ja poista siemenet. Kanta voi jäädä paikoilleen. Nosta paprikanpuolikkaat uunivuokaan. Hienonna sipulit. Kuori nauriit tai porkkanat ja raasta karkeaksi raasteeksi. Leikkaa selleri ohuiksi viipaleiksi. Paloittele sienet pieniksi kuutioiksi. Hienonna chili.
Kuumenna öljy pannussa ja kuullota sipuleita muutama minuutti. Lisää nauris- tai porkkanaraaste sekä sellerit ja jatka kypsentämistä pari minuuttia. Kumoa kasvisten sekaan sienet ja jatka paistamista, kunnes sienistä alkaa irrota nestettä.
Sekoita kasvisten joukkoon chili, herneet ja sulatejuusto. Kuumenna kunnes juusto sulaa. Mausta yrteillä ja pippurilla.
Jaa kasvisseos paprikanpuolikkaisiin ja ripottele pinnalle halutessasi hiukan juustoraastetta. Kypsennä uunissa 200 asteessa 20–30 minuuttia, kunnes paprikat ovat pehmenneet ja pinnalla oleva juusto sulanut.
Vinkki! Voit käyttää täytteeseen sulatejuuston sijaan raejuustoa tai murusteltua fetaa. Kokeile kypsentämistä myös grillissä. Voit laittaa paprikoiden suojaksi foliota, jotta nesteet eivät valu grilliin.
Lähde: Vihannes.net
Lue lisää paprikan kasvattamisesta.
Aiheeseen liittyvää
Autiotilat pienruokatuotannon keitaiksi
Kurkku
Maistuvat perunat ja vihannekset nyt avomaalta
Lampaankääpä
Kasvikset ovat nyt Sydänmerkki-tuotteita
Todellista kierrätystä oksasilppurilla
Luetuimmat
Uusimmat