• Etusivu
  • Kasvillisuus

Paprika parhaimmillaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.03.2013
20087_11828.jpg

Paprika, tarkemmin sanottuna vihannespaprika, ja maustepaprika, jota yleisesti kutsutaan chiliksi, ovat yhteisen kantaäidin erilaisiksi jalostettuja marjahedelmiä. Molemmat kuuluvat samaan koisokasvien heimoon kuin tomaatti, peruna ja munakoiso.

Tutuksi monelta suunnalta

Suomalaiseen ruokakulttuuriin paprikat ovat kuuluneet oikeastaan vasta 1970-luvulta alkaen. Paprikaa alettiin maistella unkarilaisissa padoissa ja keitoissa, gulasseissa. Täytetyt paprikat edustivat trendikästä illanistujaisruokaa. Eri tavoin kasviksilla, lihalla tai sienillä meheviksi täytetyt paprikat sopivat edelleen loistavasti vaikkapa sadepäiviin. Uunista tulviva tuoksu on vastustamaton.

Venäläisistä ja muista slaavilaisruoista paprika on suomalaisille tuttu herkku. Pitkään haudutettuihin keittoihin, uuni- ja pataruokiin paprika antaa täyteläisyyttä, jota voidaan vielä pehmentää nokareella smetanaa. Kirpeissä etikkasäilykkeissä paprika taas tulee esiin aivan toisenlaisena. Paprikaa sisältävät pikkelssit ja relissit täydentävät hienosti vahvoja liharuokia.

Välimeren keittiö on opettanut suomalaisille monia tapoja nauttia paprikasta. Kreikkalainen salaatti ja ratatouille sisältävät usein paprikoita. Myös paprikoiden grillaaminen ja kuoriminen marinoitaviin, antipastotyyppisiin alkuruokiin on tuttua.

20087_11829.jpg

Miedosti maustettujen suomalaisruokien vastapainoksi alettiin 1980-luvulla maistella texmex-ruokia tacoineen, tortilloineen ja burritoineen. Niihin tarvittiin vihannespaprikoiden lisäksi poltetta tulisista maustepaprikoista. Chiliä sisältävistä salsoista levisi uusi ja pysyvä kastikemuoti. Chili con carnea syödään jo kouluruokanakin.

Thaikeittiö on matkailun myötä valloittanut suomalaisten sydämiä. Vokkipannut yleistyivät 1990-luvulla niin ammatti- kuin kotikeittiöissäkin. Vokkiin pilkkoutuu runsain mitoin sekä mietoa vihannespaprikaa että tulista maustepaprikaa. Oleellinen osa suomalaistenkin suosimaa Tom Yam -keittoa tulee tulisista maustepaprikoista.

2000-luvulla makutottumukset ovat entisestään monipuolistuneet, ja ruoissa kulkevat edelleen mukana niin miedot kuin tulisetkin paprikat. Turkkilaiset kebab-ateriat ja pepperonit ovat Suomessa jo joka pojan arkiruokaa.Turkkilainen keittiö käyttääkin paprikaa monin tavoin salaateissa, kastikkeissa ja monien tuntemissa shish kebab -vartaissa.

Lähi-idän ja juuri nyt muodikkaissa afrikkalaisruoissa käytetään paprikaa muun muassa taginepatoihin, couscous-salaatteihin ja kalakeittoihin ja maustepaprikaa tahnoihin. Intialais- ja nepalilaisravintolat ovat tutustuttaneet suomalaiset maistelemaan paprikaa esimerkiksi kasviscurryssa.

Hyvä ravintoarvo

Paprika sisältää C-vitamiinia keskimäärin neljä kertaa niin paljon kuin appelsiini. Varsinkin punaisessa paprikassa on huomattavasti A-vitamiinin esiastetta eli beetakaroteenia. Muista vitamiineista paprika sisältää merkittävästi E-vitamiinia sekä B-vitamiineja, muun muassa foolihappoa, josta suomalaisessa ruokavaliossa saattaa olla puutetta. Lisäksi paprikasta saa runsaasti flavonoideja.

Monipuolinen käyttö

Vihannespaprika maistuu sekä sellaisenaan raakana että kypsennettynä lämpimissä ruoissa. Helppo tapa on lisätä paprikaa voileiville ja salaatteihin. Dippikasviksena paprika toimii hyvin. Kokoa pitkittäin suikaloitua paprikaa esimerkiksi kurkun, kukkakaalilohkojen ja porkkanapalkkien kanssa tarjolle. Halkaise paprikoita niin, että jokainen saa niistä astian dippikastiketta varten. Paprikanpuolikas toimii myös salaatinkastikkeen tai alkusalaatin maljana.

Muurinpohjapannulle ja vokattavaksi paprika on varsinkin kesällä mitä mainioin valinta yhdessä hienonnetun maustepaprikan kanssa. Pilko mukaan muita kauden kasviksia mieltymystesi mukaan. Pyöräytä pannulle lopuksi tuoretta kiinankaalia, rucolaa tai roomansalaattia ja yrttejä.

Yhdistä paprikaa uuniruokiin, patoihin ja keittoihin sipulin ja tomaatin kanssa. Pujota paprikaa grillattaviin liha- tai kalavartaisiin. Paprikaa voit grillata myös sellaisenaan. Broileri- ja makkararuokiin paprika sopii aina. Oikea osoite paprikalle ovat myös munakkaat ja pastakastikkeet.

Taustatietoja paprikasta:

  • Suomalainen syö paprikaa 2,5 kg vuodessa. Määrästä riittää pari kappaletta jokaista kuukautta kohden.
  • Paprika kuuluu sijalla 7 suomalaisten suosikkikasvisten top ten -listaan. Sitä syödään määrällisesti suunnilleen saman verran kuin rapeaa keräsalaattia eli amerikansalaattia.
  • Suomessa paprikoita kasvattaa reilu sata kasvihuoneyritystä. Satoa on mahdollista saada keväästä aina lokakuulle saakka. Pääsatokausi ajoittuu heinä-elokuulle.

Sisilialainen vihanneshöystö

3 eriväristä paprikaa
1 punasipuli
1 valkosipulinkynsi
1 kesäkurpitsa
puolikas munakoiso
3 lehtisellerin vartta
2 rkl rypsi- tai oliiviöljyä
1 rkl hunajaa
2 rkl balsamietikkaa
2 rkl rusinoita
2 rkl pinjansiemeniä
suolaa
mustapippuria

20087_11827.jpg

Puolita paprikat ja poista sisäseinämät ja siemenet. Leikkaa kolmiomaisiksi paloiksi. Kuori ja paloittele punasipuli ja hienonna valkosipulinkynsi. Leikkaa kesäkurpitsa ja munakoiso pitkittäin neljään osaan ja paloittele. Viipaloi lehtisellerin varret.
Kuumenna tilkka öljyä vokki- tai muurinpohjapannulla. Lisää kasvikset ja kuumenna kahdella lastalla nostellen noin 10 minuutin ajan. Mausta hunajalla ja balsamietikalla. Lisää rusinat, joita voit ensin hetken aikaa liottaa vesitilkassa. Paahda pinjansiemeniä pinnoitetulla pannulla tai uunissa ja lisää vihannesten joukkoon. Mausta ruoka suolalla ja pippurilla.
Vinkki: Tarjoa vihanneshöystö lihan, kalan, kanan tai makkaran lisäkkeenä tai paahdetun leivän kanssa kasvisruokana. Pinnalle sopivat parmesaanijuustolastut ja rucolan ja basilikan lehdet.

Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry

Kuvat: Teppo Johansson ja Tommy Selin
Lähde: Pirjo Toikkanen, viestintäpäällikkö, Kotimaiset Kasvikset ry

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Lannoitus 20238_59486.jpg
Vehreä, kukkiva ja satoisa puutarha ensi kesänäkin ‒ Ethän unohda syyslannoitusta?
Monivuotiset kasvit, perennat, pensaat, puut sekä nurmikko kaipaavat lannoitusta syksyllä. Erityisesti siitä hyötyvät marja- ja hedelmäkasvit. Syyslannoitus auttaa kasveja valmistautumaan talveen, lisää talvenkestävyyttä ja parantaa keväällä alkavan kasvukauden satoa ja kukintaa.Lannoitus on varmin tehdä elo-syyskuussa, kun kasvukautta on vielä jäljellä – marjapensaiden ja hedelmäpuiden osalta heti sadonkorjuun jälkeen. Näin kasvit ehtivät käyttää ravinteet hyödykseen. Syyslannoitteet sisältävät kaliumia ja fosforia. Typpilannoitteita ei käytetä syksyisin, sillä typpi huonontaa kasvien talvenkestävyyttä.
202211_80232.jpg
Tuijan kaato? Asiantuntija vastaa
Rivitalon pihallani tuija on kasvanut luhtitalon korkuiseksi. Sen rungosta on alkanut kasvaa uusi rungollinen tuija. Voinko kaataa suuremman rungon ja antaa uuden kasvun jatkaa kasvamista rungosta. Jos näin voi tehdä, pitääkö vanhaa runkoa jättää kuinka paljon? Tuijan lajiketta en tiedä, leveys on noin 3–4 m. Tuija on saanut kasvaa yksinään.
20234_81550.jpg
Humalan vaaleat laikut? Asiantuntija vastaa
Humalan lehtiin on ilmestynyt vaaleita, pyöreitä laikkuja. Mitä ne ovat?
20157_43976.jpg
Sekaisin pionista
Istuta puutarhaan pioneja, jos haaveilet hurmaavasta kukinnasta ja valloittavasta tuoksustaTeksti Johanna Vireaho - Kuvat Sari TammikariArtikkeli julkaistu aiemmin Kodin kuvalehti 1 puutarhassa -erikoisnumerossa 13.3.2014.
20087_11855.jpg
Haitallisten puutarhakasvien levittäminen
Suomeen on kotiutunut ihmisten matkassa runsas 600 vierasta lajia, joista monet uhkaavat luontomme monimuotoisuutta. Eräät puutarhan koristekasveiksi tuoduista lajeista voivat karata luontoon ja niitä tulisi siksi välttää: Jättiputket, jättipalsami, lupiinit ja kurtturuusu aiheuttavatkin jo suuria vahinkoja monilla alueilla.Vieraslajit, eli ihmisen avulla uuteen ekosysteemiin siirtyvät lajit, ovat toiseksi suurin syy luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen heti elinympäristöjen tuhoutumisen jälkeen. Lajit, jotka valtaavat itselleen uutta elintilaa aggressiivisesti, voivat aiheuttaa merkittäviä haittoja ympäristölle, taloudelle ja ihmisten terveydelle.
20232_80853.jpg
Helle saapuu suomeen - 7 vinkkiä hellepuutarhaan
Monesti viileän alkukesän jälkeen sääennuste lupaa Suomeen hellettä koko maahan. Suomen kesä on tunnetusti vaihteleva sään puolesta. Toisinaan lämmin ilma, tuuli ja sateettomuus rasittavat kasveja. Kuivuudesta kärsivien kasvien kasvu hidastuu ja sato jää pieneksi. Kuivuudesta kärsivä kasvi on alttiimpi tuholaisten ja tautien hyökkäyksille. Kasvit voivat jopa kuolla. Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula antaa vinkit kuinka kasvit saa säilymään elinvoimaisina helteen ajan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton