Puistot puhkeavat puhumaan Vihervuoden kunniaksi
Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit osallistuvat valtakunnallisen Vihervuoden 2008 viettoon esittelemällä Etelä-Suomen hiihtolomaviikosta, viikosta 8 alkaen vuoroviikoin yhden puistonsa. Yhteisen teeman VIIKON PUISTOT avulla halutaan auttaa asukkaita löytämään kaupungistaan kiinnostavia rakennettuja viheralueita ja puistoja. VIIKON PUISTOT kehottaa myös tutustumaan naapurikaupungin puistoihin.
Samalla halutaan herättää asukkaiden kiinnostusta kaupunkien viheralueiden ja puistojen viihtyisyyteen sekä lisätä niiden käyttöä. Asukkaiden puistotietoutta ja kiintymystä puistoihin halutaan myös kasvattaa.
Helmikuun 18. päivänä esittelyvuorossa ensimmäisenä on Helsingin Sinebrychoffin puisto. Vihervuoden päätökseen, marraskuun 14. päivään mennessä, esittelyvuoron on saanut 10 puistoa Espoosta, 18 Helsingistä ja 9 Vantaalta. Katso esite (pdf).
Viikon puistojen kirjo on monipuolinen Meilahden Arboretumin ruusutarhasta ja Tapiolan Silkkiniitystä aina Pähkinärinteen Lammaslammen puistoon. Esittelyvuorossa olevassa puistossa järjestetään erilaisia tapahtumia, muun muassa puiston historiaan liittyviä luentoja, opastettuja puistokävelyjä, puistojuhlia ja talkoita.
Kulloisestakin puistosta kerrotaan kaupunkien verkkosivuilla ja itse puistossa. Viikon puisto merkitään Vihervuoden 2008 tunnuksella ja puhelinnumerolla, johon soittamalla saa kuulla puistoon liittyvän tarinan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tarinat löytyvät myös kaupunkien verkkosivuilta.
Viheralueiden merkitys ihmiselle
VIIKON PUISTOT tuo keskusteluun myös viheralueiden merkityksen ihmisen mielenterveyden ja terveyden kannalta. Ympäristöpsykologiset tutkimukset kertovat, että pääkaupunkiseudulla asuinalueen mielipaikka on kaikkein useimmin jokin puisto, metsikkö, ranta tai ulkoilupolku eli kaupungin sisäinen luonto, vesi- tai viheralue.
Asukkaiden mieluisilla luontopaikoilla on merkitystä mielialan kannalta: niissä elvyttiin stressistä ja mieliala kohentui. Stressaantuneisuus, ärtyneisyys tai ahdistuneisuus muuttui mielipaikassa pirteydeksi, helpottuneisuudeksi ja iloisuudeksi. Kasvien ja värikkäiden kukkien näkeminen nosti mielialaa, vähensi stressiä ja paransi tarkkaavaisuutta.
Myös melulle haetaan vastapainoa luontoympäristöstä. Luontoympäristöjen mieluisuutta perustellaan muita paikkoja useammin juuri rauhallisuudella. Niissä oleillaan ja rentoudutaan.
Laitosvanhuksia tutkittaessa on todettu, että vuorovaikutus vihreyden kanssa voi olla sairaan vanhuksen elämän keskeisin sisältö. Erikoisesti puut, värikkäät kukat ja marjat herättävät muistihäiriöisen vanhuksen mielenkiinnon.