Roskiinko vaan?

Suomalaisten kotitalouksien jätteestä jopa kolmannes on eloperäistä biojätettä. Kaatopaikalla biojäte mätänee ja tuottaa metaania, joka on yksi haitallisimmista ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kaasuista. Tästä syystä biojäte kuuluisi lajitella erikseen muista jätteistä. Lajitellun biojätteen voi hyödyntää vaikkapa kompostoimalla sen mullaksi. Kompostoitaessa biojäte erikseen vapautuu ilmaan pääasiassa hiilidioksidia, joka on vähemmän haitallista ympäristölle. Komposti voidaan käyttää viherrakentamiseen, mikä vähentää uusien kaatopaikkojen tarvetta.

Energiaksi hyödynnetään polttokelpoista pakkausjätettä. Kotitalouksien energiajäte on lähinnä ne muovipakkaukset, mitä päivittäin kannetaan kaupasta kotiin. Kotitalouksissa syntyvä muovi on usein likaista ja sekalaatuista, eikä siten sovi muovin kierrätykseen. Siksi kotitalouden muovit tulee hyödyntää energiajätteenä. Energiajätteeseen voi toki laittaa myös muuta palavaa jätettä, kuten puuta tai pahvi- ja paperituotteita – ne kannattaa kuitenkin ensisijaisesti kierrättää omina materiaaleinaan.

Energiajätteestä valmistetaan kierrätyspolttoainetta, jota voidaan käyttää oheispolttoaineena teollisuus- ja voimalaitoksissa. Näin voidaan vähentää uusiutumattomien energiaraaka-aineiden käyttöä. Tiedustele omasta kunnastasi energiajätteen keräyspaikkoja – lähialueelata varmasti löytyy.

Kotitaloudessa kertyy myös paljon muuta, kierrätyskelpoista jätettä. Käyttökelpoiset ja puhtaat vaatteet, kengät ja kodintekstiilit sekä kodin ylimääräiset tavarat ja huonekalut voi myydä kirpputorilla tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, panttipullot palauttaa kauppaan ja toimittaa muu lasitavara lasinkeräykseen.

Paperinkeräykseen kelpaavat periaatteessa kaikki postilaatikkoon tulleet paperimateriaalit niitteineen päivineen. Kartonginkeräysastiaan kelpaavat näiden ohella myös aaltopahvit, pakkausmateriaalit sekä maito- ja mehutölkit. Jos tölkinkeräys löytyy läheltä, niin ne kannattaa kuitenkin kierrättää erikseen. Pahvinkeräysastiaan laitetaan puolestaan vain aaltopahvit ja muut ruskeat kuidut, joita ei paperinkeräykseen voi laittaa.

Metallit ovat oivia kierrätettäviä, sillä kierrätys on todella hyödyllistä sekä rahallisesti että ympäristön kannalta. Kierrätysmateriaalia käytettäessä energiaa säästyy 75-95 % verrattuna uuden raaka-aineen käyttöön. Metalleja voi sitäpaitsi kierrättää lähes loputtomiin! Pienet metalliesineet, kuten säilyketölkit viedään metallikeräysastioihin - ja isommat toimittaa kierrätyskeskukseen tai romunkeräykseen.

Pieniä puupakkauksia ja -esineitä voi laittaa energiajätteeseen tai sekajätteeseen. Painekyllästetty puu on kuitenkin ongelmajätettä ja toimitettava siten ongelmajätekeräykseen. Myös monet painekyllästettyä lautatavaraa myyvät yritykset vastaanottavat jätepaloja.

Kotitalouden muut ongelmajätteet (mm. patterit, lääkkeet, jäteöljyt, akut jne.) voi myös maksutta toimittaa alueen ongelmajätekeräyspisteisiin. Täysin tyhjät, kemikaaleja tai muuta myrkyllistä ainetta sisältäneet astiat eivät kuitenkaan ole ongelmajätettä, vaan tyhjät aerosolipullot ja täysin kuivuneet, tyhjät maalipurkit voi laittaa sekajäteastiaan.

Lajittelu käy helposti ja siitä muodostuu pian itsestäänselvyys, kun kaikelle kierrätyskelpoiselle materiaalille on omat paikkansa. Paperinkeräykseen soveltuvat kerätään yhteen paikkaan ja ongelmajätteisiin kuuluvat toiseen (esimerkiksi pattereille oma astiansa).

Sopivat astiat tarvitaan myös seka-, bio- ja metallijätteille. Lisäksi lasijäte voidaan kerätä jätevaunuun. Uuteen kotiin jätelajitteluvaunun hankinta on usein itsestäänselvyys, mutta vanhemmankin kiinteistön remontoijan kannattaa hankkia jätelajitteluun sopivat astiat. Näin lajittelu sujuu helpommin!