Säilöntämenetelmät puutarhurin apuna sadonkorjuun jälkeen

Pakastaminen on nopea ja tehokas säilöntäkeino, joka ei vaadi lisäaineita. (Kuva: Envato)
Elokuu on monen kotipuutarhurin sadonkorjuun huippuaikaa. Kun marjat, omenat ja vihannekset kypsyvät, on aika tarttua säilöntään. Pakastamalla ja kuivaamalla kesän herkkuja voi hyödyntää talvellakin – ilman turhia säilöntäaineita tai lisättyä sokeria.
Pakastaminen on säilöntää helpoimmillaan
Pakastaminen on yksi nopeimmista ja luotettavimmista säilöntämenetelmistä, jonka avulla kesän sadon voi ottaa talteen lähes sellaisenaan. Se sopii erityisesti marjoille, kuten mansikoille, mustikoille ja vadelmille, sekä vihanneksille, kuten herneille, pavuille ja kukkakaalille. Pakastaminen säilyttää raaka-aineiden rakenteen ja maun melko hyvin, ja mikä parasta, se ei vaadi sokeria tai muita säilöntäaineita.
Ennen pakastamista osa vihanneksista, kuten pavut, kaalit ja porkkanat, kannattaa esikiehauttaa. Tämä lyhyt kuumennus pysäyttää entsyymitoiminnan ja parantaa säilyvyyttä. Porkkana ja lanttu voi pakastaa soseena, raasteena tai kuutioina, ja purjoa kannattaa pakastaa valmiina renkaina – hyvin pakattuna, esimerkiksi alumiinifolioon, jotta sen voimakas aromi ei siirry muihin elintarvikkeisiin.

Marjat voi pakastaa kokonaisina, mutta esimerkiksi mustaherukka kannattaa säilöä miedossa sokeriliemessä, sillä se voi olla happamuudessaan liian voimakas sellaisenaan käytettäväksi.
Kuivaaminen tarjoaa ekologisen tavan säilöntään
Kuivaaminen on energiatehokas ja tilaa säästävä säilöntämuoto, joka ei vaadi pakastustilaa tai sähköä säilytyksen aikana. Menetelmä sopii hyvin erityisesti juureksille, sienille, yrtteille ja tietyille marjoille. Kuivattavat tuotteet voi valmistella esimerkiksi viipaloimalla tai raastamalla ne ohuiksi paloiksi, jolloin kuivuminen tapahtuu tasaisemmin ja nopeammin. Kuivatut kasvikset menettävät painostaan jopa 90 %, mikä tekee niistä kevyitä ja helposti säilytettäviä.
Kuivattavaksi sopivat monipuolisesti muun muassa porkkana, palsternakka, punajuuri, selleri, purjo, lehtikaali ja raparperi. Sienet ja yrtit kuivuvat noin 30–35 asteen lämpötilassa, kun taas vihannekset ja marjat vaativat noin 50 asteen lämpöä. Kuivatusaika vaihtelee raaka-aineen paksuuden ja kosteuspitoisuuden mukaan. Esimerkiksi mansikat kuivuvat ohuina viipaleina makeaksi ja säilyväksi naposteltavaksi – tosin kuivatusaika voi olla jopa kymmenen tuntia. Omenarenkaat puolestaan voi ripustaa kuivumaan ilmavasti keittiön kattoon.
Säilöntä kotikeittiössä onnistuu myös ilman erikoisvälineitä
Säilöntä ei vaadi kalliita laitteita tai erityistä varustelua. Pienet erät voi kuivata tavallisessa sähköuunissa tai leivinuunin jälkilämmössä. Myös pyykinkuivauskaappia on kokeiltu onnistuneesti. Tehokkuuden ja vaivattomuuden kannalta kasvikuivurit ovat kuitenkin käteviä, ja niitä löytyy monen kokoisina malleina.
Kuivatut tuotteet säilyvät parhaiten valolta suojattuna ja ilmatiiviissä säilytysastioissa, kuten lasipurkeissa tai paksuissa paperipusseissa. Huoneenlämmössä säilytetyt, hyvin kuivuneet vihannekset ja yrtit voivat säilyä käyttökelpoisina useita vuosia. Tällainen pitkäikäinen säilöntä mahdollistaa kotimaisen sadon hyödyntämisen jopa keskellä talvea, ja se tarjoaa arkeen helppoutta esimerkiksi keittojen ja patojen valmistuksessa.
Säilöntä kotikonstein yhdistää perinteet ja käytännöllisyyden – se on ympäristöystävällinen tapa hyödyntää oma tai lähialueen sato tehokkaasti ilman ruokahävikkiä.
Sinua voisi kiinnostaa myös:

Uusi sammalnappi on ikkunalautaviljelijän pelastus

Mietityttääkö jätevesijärjestelmän hinta?

Inspiraatiota rakennus- ja remontointipolullesi – tutustu asiakkaidemme ratkaisuihin

Mitä on etanadynamiitti?

Linné kehitti hauskan kasvikellon
