Puutarhan sato talteen – näin onnistuvat pakastaminen ja kuivaaminen
Pakastaminen on nopea ja tehokas säilöntäkeino, joka ei vaadi lisäaineita. (Kuva: Envato)
Elokuu on monen kotipuutarhurin sadonkorjuun huippuaikaa. Kun marjat, omenat ja vihannekset kypsyvät, on aika tarttua säilöntään. Pakastamalla ja kuivaamalla kesän herkkuja voi hyödyntää talvellakin – ilman säilöntäaineita tai lisättyä sokeria.
Pakastaminen on säilöntää helpoimmillaan
Pakastaminen on yksi nopeimmista ja luotettavimmista säilöntämenetelmistä, jonka avulla kesän sadon voi ottaa talteen lähes sellaisenaan. Se sopii erityisesti marjoille, kuten mansikoille, mustikoille ja vadelmille, sekä vihanneksille, kuten herneille, pavuille ja kukkakaalille. Pakastaminen säilyttää monien raaka-aineiden maun ja käyttöominaisuudet hyvin, eikä säilöntään tarvita sokeria tai säilöntäaineita. Tuotteet kannattaa pakastaa mahdollisimman pian sadonkorjuun jälkeen ja riittävän pienissä erissä, jotta ne jäätyvät nopeasti.
Ennen pakastamista osa vihanneksista, kuten pavut, kaalit ja porkkanat, kannattaa esikiehauttaa. Lyhyt kuumennus vähentää entsyymien toimintaa ja auttaa säilyttämään vihannesten laatua pakastuksen aikana. Porkkanan ja lantun voi pakastaa esimerkiksi soseena tai esikäsiteltyinä paloina. Purjon voi pilkkoa valmiiksi ennen pakastamista. Pakkaa kasvikset tiiviisti pakastamiseen soveltuviin rasioihin tai pusseihin, jotta ne eivät kuivu eikä niiden aromi siirry muihin elintarvikkeisiin.
Marjat voi pakastaa kokonaisina tai esimerkiksi soseena. Pakastettaviksi valitaan hyvälaatuiset marjat, jotka pakataan puhtaisiin, pakastamiseen soveltuviin rasioihin tai pusseihin. Sokeria voi käyttää maun mukaan, mutta pakastamisen onnistuminen ei sitä edellytä. Pakastimen lämpötilan tulee olla –18 °C tai kylmempi.
Kuivaaminen säästää säilytystilaa
Kuivaaminen on tilaa säästävä säilöntämenetelmä. Hyvin kuivatut tuotteet eivät tarvitse pakastustilaa, ja niitä voidaan säilyttää kuivassa paikassa huoneenlämmössä. Menetelmä sopii hyvin erityisesti juureksille, sienille, yrtteille ja tietyille marjoille. Kuivattavat tuotteet voi valmistella esimerkiksi viipaloimalla tai raastamalla ne ohuiksi paloiksi, jolloin kuivuminen tapahtuu tasaisemmin ja nopeammin. Kuivattaessa raaka-aineesta poistuu suuri osa vedestä, jolloin sen paino ja tilantarve pienenevät huomattavasti.
Sopiva kuivauslämpötila riippuu kuivattavasta raaka-aineesta ja käytettävästä menetelmästä. Yrttejä kuivataan yleensä melko miedossa lämmössä, kun taas monet kasvikset ja marjat kestävät korkeampaa kuivauslämpötilaa. Kasvikuivuria käytettäessä kannattaa noudattaa laitteen ja kuivattavan raaka-aineen ohjeita. Kuivatusaika vaihtelee raaka-aineen, palojen paksuuden, kuivauslämpötilan ja käytettävän laitteen mukaan. Esimerkiksi mansikoita voi kuivata ohuina viipaleina. Omenarenkaat puolestaan voi ripustaa kuivumaan ilmavasti.
Säilöntä kotikeittiössä onnistuu myös ilman erikoisvälineitä
Säilöntä ei vaadi kalliita laitteita tai erityistä varustelua. Pienet erät voi kuivata tavallisessa sähköuunissa tai leivinuunin jälkilämmössä. Uunissa kuivattaessa kosteuden on päästävä poistumaan, ja lämpötilaa kannattaa seurata. Tehokkuuden ja vaivattomuuden kannalta kasvikuivurit ovat kuitenkin käteviä, ja niitä löytyy monen kokoisina malleina.
Kuivatut tuotteet säilytetään kuivassa, viileähkössä ja valolta suojatussa paikassa puhtaissa, tiiviisti suljettavissa astioissa. Tuotteiden on oltava kunnolla kuivuneita ennen pakkaamista, sillä jäljelle jäänyt kosteus lisää pilaantumisen ja homehtumisen riskiä. Kuivattu sato on helppo ottaa käyttöön esimerkiksi keittoihin, patoihin ja muihin ruokiin talven aikana.
Säilöntä kotikonstein yhdistää perinteet ja käytännöllisyyden. Pakastamalla ja kuivaamalla oman puutarhan tai lähialueen satoa voi hyödyntää pitkälle satokauden jälkeen ja samalla vähentää ruokahävikkiä.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat