• Etusivu
  • Kasvillisuus

Salaatit Vuoden vihannes 2007

Rakentajan toimitus
Päivitetty 12.10.2018
200612_2254.jpg

Kuva: Teppo Johansson, Kotimaiset Kasvikset

Salaatit valittiin vuoden 2007 vihannekseksi. Meillä tunnetuimpia ja käytetyimpiä salaatteja ovat pehmeä keräsalaatti ja rapea keräsalaatti eli jäävuorisalaatti. Tarjonta on kuitenkin huomattavasti tätä laajempi. Useimmista myyntipisteistä löytyy nykyään ainakin punaista ja vihreää tammenlehtisalaattia, jääsalaattia, lollo rosso -salaattia ja sidesalaattia.

Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat. Tavoitteena on vihannesten käytön ja tuntemuksen monipuolistaminen.

Sata grammaa viikossa


Vaikka salaatit ovat löytäneet tiensä lähes jokaiseen lounaspöytään ja hampurilaisen väliin, varaa niiden käytön lisäämiseen on. Kukin suomalainen syö vuodessa viitisen kiloa salaattia - vain noin 100 g viikossa. Energiaa tässä sadassa grammassa on vain reilun kymmenen kalorin verran (alle 50 kJ).

Suomalaisten syömästä salaatista puolet on tuotettu meillä, puolet tuotu muualta.

Keisari Augustuksen ihmelääke


Salaatti tunnettiin jo ennen ajanlaskumme alkua, jolloin sitä arvostettiin sen jäähdyttävien ja virkistävien vaikutusten ansiosta. Salaattia syötiin muun muassa Persian hovissa 550 eKr. Muinaisessa Egyptissä se oli päävihannes - tosin keitettynä.

Huikeimman tunnustuksen salaatille antoi ajanlaskumme alun tienoilla keisari Augustus, joka uskoi parantuneensa vaikeasta sairaudesta salaatin ansiosta. Kiitollisena siitä hän rakennutti salaatille alttarin ja pystytti sen kunniaksi patsaan!

Lehtisalaatti Kuva: Teppo Johansson, Kotimaiset Kasvikset
Lehtisalaatti Kuva: Teppo Johansson, Kotimaiset Kasvikset

"Jäävuoret tulevat!"


Amerikan mantereelle salaatti rantautui eurooppalaisten maahanmuuton myötä. Siellä suurimman suosion saavutti rapea keräsalaatti, jota kuljetettiin Kaliforniasta muuhun maahan rautateitse suurten jääkimpaleiden jäähdyttäessä junavaunuja. Radanvarsipaikkakunnilla salaattijunia odotettiin innolla ja vinkattiin naapureillekin: "Jäävuoret tulevat". Rapea keräsalaatti sai nimen jäävuorisalaatti.

Babyleaf-trendisalaatti


Valmiiden salaattiseosten yleistyessä markkinoille ovat tulleet pienen pienistä salaatinlehdistä tehdyt babyleaf-salaatit. Ideana on, että salaatinlehdet kerätään ennen kuin ne ovat täysikasvuisia. Monet kuluttajat ovat ihastuneet babyleaf-salaatteihin, joihin ei jää helposti ruskettuvia leikkuupintoja. Toisaalta pienet lehdet ovat pehmeitä ja nuutuvat helposti.

Kasvinjalostajat kehittävät parasta aikaa kestäviä lajikkeita babyleaf-salaatteihin, joista odotetaan yhtä tulevaisuuden salaattitrendeistä. Sitä ennen babyleaf-salaatin voi rakennella vaikka oman kasvimaan tuotteista. Pikkulehtiseoksiin sopivat vihreät ja punaiset side-, batavia- ja tammenlehtisalaatit sekä lollo-salaattien ja kähäräendiivien koristeelliset lehdet. Pikanttia makua seoksiin saa rucolan lehdillä. Babyleaf-salaatin voi halutessaan kruunata nuorilla herneen versoilla tai punajuurikkaan ja mangoldin herkullisilla pienillä lehdillä.

Puutarha-alan järjestöt kampanjoivat vuoden 2007 ajan salaatin tiimoilta julkaisemalla pitkin vuotta muun muassa herkullisia salaattiruokaohjeita.

Tiesitkö?


  • Salaattia syötiin jo Persian hovissa 550 eKr. Muinaisessa Egyptissä se oli päävihannes.
  • Ajanlaskun alussa keisari Augustus rakennutti salaatille patsaan ja alttarin, koska uskoi parantuneensa vakavasta sairaudesta salaatin avulla.
  • Suomalainen syö vuodessa 5 kiloa salaattia.
  • Puolet syömästämme salaatista on viljelty Suomessa, puolet tuotu muualta.
  • 100 grammassa salaattia on energiaa vain reilun kymmenen kalorin verran.
  • Suomalaisissa kasvihuoneissa tuotetaan vuodessa noin miljoona kiloa pehmeää ja rapeaa keräsalaattia ja 51 miljoonaa kappaletta erilaisia lehtisalaatteja ruukussa.
Roman-salaattiKuva: Teija Tuisku, Puutarhaliiton kuva-arkisto
Roman-salaattiKuva: Teija Tuisku, Puutarhaliiton kuva-arkisto
Lähde: Puutarhaliitto
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_82258.jpg
Anopin ikkunalla: Soilikki
Soilikki on kauniisti kukkiva huonekasvi, jota on Suomessa kasvatettu jo 1930-luvulta asti. Sen suosio kuitenkin vaihtelee, kuten monen muunkin ruukkukasvin. Vain aniharvat muut kukat kuitenkaan palkitsevat hoitajansa huolenpidon yhtä muhkealla kukinnolla kuin soilikki, kun oikea kastelurytmi ja kasvupaikka on löytynyt.
202211_80229.jpg
Kenen pesä? Asiantuntija vastaa
Mikä elukka tai lintu on rakentanut pesän korkealle mökin kurkihirren päälle? Pesä on erikoisen näköinen ja ilmeisesti tyypillinen jollekin elukalle tai linnulle.
MUHEVAINEN
Kasvupaikka vaikuttaa kasvien valintaan
Puutarhaan istutettavat kasvit kannattaa valita kasvupaikan maaperän mukaan. On tärkeää ottaa huomioon mitkä kasveista ovat talvenkestäviä kyseisen paikan olosuhteissa. Esimerkiksi perennat kannattaa valita paikalla hyvin menestyvistä lajeista. Valinnassa on huomioitava myös kasville sopiva valon määrä.Perennoja voidaan lisätä jakamalla, tai siemenistä, ja ne istutetaan kukkatarhan eri puolille. Istuttamalla eri aikoina kukkivia perennoja omiksi ryhmiksi alueen eri puolille saadaan kukintaa koko kesäksi. Kukintaa saadaan runsaammaksi yksivuotisten kasvien avulla, sillä ne kukkivat koko kesän.Kasvatettaessa paljon hoitoa vaativia kasveja, kuten pitkälle jalostettuja ryhmäperennoja, ryhmäkasveja ja ryhmäruusuja, niille varataan oma paikkansa ja niitä hoidetaan asianmukaisesti. Puiden ja pensaiden alla sekä kukkatarhassa on hyvä käyttää katteita tai peittokasveja maata peittämässä, jolloin rikkakasveilla ei ole kasvutilaa.
20236_82369.jpg
Kompostorissa muhii muheva multa
Kompostoimalla saa hyvää, ravinteikasta ja ilmaista maanparannusainetta puutarhan kasveille – samalla säästämme ympäristöä kierrättämällä maatuvan jätteen sen syntypaikassa.Markkinoilla on myynnissä monenlaista kompostoria ja kehikkoa, mutta millainen on hyvä kompostori? Siihen meille vastaa Riikka Kerttula Biolanilta.
20187_54025.jpg
Laikkuköynnös on puutarhan kameleontti
Laikkuköynnökset pukeutuvat moneen asuun - Ja huumaavat tuoksullaan. Laikkuköynnöksen kevätasu on sammalenvihreä - pian kuitenkin eksoottisen näköiset, valkoiset laikut täplittävät lehtien kärkiä valloittaen yhä suuremman osan lehden pinnasta.
202211_79945.jpg
Tuntematon viherkasvi? Asiantuntija vastaa
Mikä viherkasvi? Ostin taimen marketista. Ruukussa oli nimenä Pteris cretica. Ei vastaa kuvauksia, ei varmaankaan ole mikään saniainen. Lehti on täysikasvuisena kova, noin 20 cm, varreltaan karvainen. Osa lehdistä aivan eri muotoisia, pieniä. Nousevat nystyistä juurakossa. Lehdissä ei itiöpesäkkeitä.Millaiset hoito-ohjeet? Olen kokeillut kuivahkoa ja kosteaa multaa, mutta lehdet käpristyvät. Millainen kasvualusta olisi sopiva? Sietääkö kalkkipitoista vettä? Entä valo- ja lämpöolosuhteet?Haluaisin tämän menestyvän, koska lehdet ovat todella kauniit, tumman vihreät, himmeän kiiltävät.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton