• Etusivu
  • Kasvillisuus

Mikä on hortapuisto ja mihin tarkoitukseen se on luotu?

Rakentajan toimitus
Julkaistu 17.05.2021
20215_70670.jpg

Hortapuistossa QR-koodit kertovat sinulle kasvista ja sen käyttömahdollisuuksista.

Ruokaa ohikulkijoille eli "urban edible ecosystems" on nouseva trendi maailmalla. Villiruokaa tarjoileva, maailman ensimmäinen hortapuisto aukesi Lahdessa 10.5.2021.

Hortapuisto on villivihannesten digiavusteinen "elävä kirjasto" kaupunkien keskustassa. Hortapuisto opastaa kävijää QR-koodien avulla luonnon ja takapihan ilmaisten superfoodien ääreen, neuvoo niiden ruokakäyttöä, varoittaa mahdollista haasteista ja innostaa menemään luontoon keräilemään myös keväällä ennen marja- ja sienikautta. Hortapuisto on kehitetty Suomessa ja se suuntaa kansainvälisyyteen ja auttaa kestävän matkailun kehittymistä. Konseptoitu hortapuisto starttaa Ympäristöpääkaupunkivuoden kunniaksi juuri Lahdesta ja sen projektituella.

Ensimmäisenä maailmassa!

Kaliforniassa istutettiin hedelmäpuita ohikulkijoiden nautittavaksi jo yli 10 vuotta sitten, mutta Suomi on silti johtava villiruuan maa maailmassa. Siksi meille sopii hyvin, että meidän puistomme ovat villiintyessään enemmän kuin vain pörriäisten paratiisi, ne ovat keskusta-alueiden villikasvien hevitiski, sanoo hortapuiston konseptin ykköskehittäjä Jouko Kivimetsä.

Konseptoitua hortapuistoa, eli keskustapuistoa, jossa on jätetty leikkaamatta sopivia, syötäviä villikasveja kasvavat lohkot ja niiden opastus on järjestetty digiavusteisesti QR-koodeilla, ei ole tehty käytännön tasolle vielä missään muualla maailmassa – kuin Lahdessa. Lahden Radiomäen puisto näyttää tietä muille kaupungeille ja ne seuraavat Suomessa hyvää tahtia perässä. Jyväskylän hortapuisto aukeaa kesäkuussa ja seuraaville on jo jonoa, vaikka pandemia on hidastanut vauhtia.

Hortapuistosta löydät oppaan avulla enemmän

Salpauksen Opisto on kouluttanut ensimmäiset 11 hortapuisto-opasta erityisella ammattitutkinto-ohjelmalla hoitamaan hortapuiston liveopetusta, ikään kuin elävän kirjaston kirjastonhoitajina. He päivystävät Radiomuseon portilla ja jakavat kierrokselle haluavat 5+1 opas ryhmiin vallitsevien koronamääräyksien mukaan.

Tarjolla on myös hortamaistijaisia kierroksen päätteeksi. Ohjattu kierros maksaa 10 € per henkilö maistajaisineen. Näistä kierroksista saa tiedon sivuilta hortapuisto.fi.

Hortapuistot sijoitetaan lähelle kaupungin keskustaa, jotta sinne pääsee kävellen ja siten että ne ovat lähellä kouluja ja opistoja. Silloin opetukseen voidaan ottaa paremmin mukaan villikasviemme tuntemus.

Hortapuistossa hoidat ulkoilun samalla , kun tutustut paikkakuntasi karvitarjontaan.
Hortapuistossa hoidat ulkoilun samalla , kun tutustut paikkakuntasi karvitarjontaan.
Lahden hortapuiston opas Hannele Laitinen.
Lahden hortapuiston opas Hannele Laitinen.

Se on osa vuosituhantista elävää kulttuuriperinnettämme, jota myös Elias Lönnrot ja Toivo Rautavaara pyrkivät edistämään.

Oppaat kertovat kierroksella tunnistamisohjeita, omia käyttökokemuksiaan, kasvien perinteisiä rohtokäyttöjä ja myös varoituksen sanoja, jos niitä on. Aidattu Radiomäen museon puisto on aukioloaikoinaan kenen tahansa käytössä koska vain ja siellä voi käyttää kännykkänsä kameraa (uudet mallit), joka johtaa heti kyseisen kasvin infosivulle tai ainakin ladattavan apin avulla. Tämä "digihortoilu" on aivan uutta koko maailmassa.

Lähde sinäkin hortoilemaan!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Kontiainen kurkistaa keosta
Myyrien torjunta
Joka talvi juhlivat myyrät puutarhassamme; pilaavat nurmikon onkaloillaan, käytävillään ja kasoillaan, tuhoavat istutuksia ja pihan kasveja. Miten niistä pääsisi eroon?Etenkin runsaina myyrävuosina talvituhoja on melkein mahdotonta välttää. Myyrät aiheuttavat tuhoja puiden juuristoihin, kaluavat pensaiden ja puiden kuorta ja oksia, herkuttelevat kukkasipuleilla ja kaivavat onkaloitaan pitkin poikin nurmikkoa ja istutuksia. Multakasat pitkin puutarhaa ovatkin valitettavan monelle tuttu, jokakeväinen näky.Maamyyrän tekemät tuhot tunnistaa pyramidin mallisista multakeoista nurmikolla. Vesimyyrän keot erottaa maamyyrän keoista siitä, että multakasassa on reikä sivussa – ei päällä. Myyrien torjunnassa kannattaa kuitenkin olla tarkkana; maamyyrä eli kontiainen (Talpa europaea) on rauhoitettu, eikä sitä saa puutarhoissakaan häiritä – vaikka sen pinnalle työntämät multakasat häiritsisivätkin pihanomistajaa.Kontiainen on hyönteissyöjä, joka ei siis käytä kasvinosia ravinnokseen. Se kuitenkin häiritsee kasvien luonnollista kasvua maan alla risteilevien käytävien viedessä kasvien tarvitseman mullan – ja hyvin hoidetut nurmikot muuttuvat kynnöspelloiksi kontiaisen takia. Maamyyrän onkalot voivat myös aiheuttaa pihan rakenteille vaikeasti korjattavia vahinkoja, esimerkiksi kivetysten alla. Rauhoitetun kontiaisen myrkyttäminen tai muulla tavoin vahingoittaminen on lailla kielletty, joten karkotteiden käyttö on ainoa vaihtoehto suojautua sen aiheuttamia tuhoja vastaan.
20121_29191.jpg
Kävikö lintulaudallasi vilske? Lähetä tulokset!
Pihabongaus 30.-31.1.2016Pihabongaus-tapahtumassa tarkkailtiin tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 30.1. tai sunnuntaina 31.1. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Osallistuakseen ei tarvinnut olla lintuharrastaja. Pihabongaus ei ole kilpailu, vaan tapahtuman päätarkoituksena on saada mahdollisimman monet tarkkailemaan talvisia kotipihan lintuja. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta sekä kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.
20149_40848.jpg
Tunnetko haperot?
Haperot viihtyvät kaikkiallaNämä erinomaisiksi luokitellut ruokasienet viihtyvät kaikkialla Suomessa, kaikenlaisissa metsissä sekä puustoisissa pihapiireissä. Haperot ovat runsassatoisia satokauden ulottuessa heinäkuulta syyskuulle.Haperoita on helpohko löytää kirkkaiden ja kiiltävien lakkiensa puolesta sammalen, ruohon ja pudonneiden lehtien seasta. Tosin auringonpaiste ja sade saattavat haalistaa lakin väriä.Ps. Haperot muistuttavat rouskuja sillä erotuksella, että haperoissa ei ole maitiaisnestettä!
20215_70670.jpg
Mikä on hortapuisto ja mihin tarkoitukseen se on luotu?
Ruokaa ohikulkijoille eli "urban edible ecosystems" on nouseva trendi maailmalla. Villiruokaa tarjoileva, maailman ensimmäinen hortapuisto aukesi Lahdessa 10.5.2021.Hortapuisto on villivihannesten digiavusteinen "elävä kirjasto" kaupunkien keskustassa. Hortapuisto opastaa kävijää QR-koodien avulla luonnon ja takapihan ilmaisten superfoodien ääreen, neuvoo niiden ruokakäyttöä, varoittaa mahdollista haasteista ja innostaa menemään luontoon keräilemään myös keväällä ennen marja- ja sienikautta. Hortapuisto on kehitetty Suomessa ja se suuntaa kansainvälisyyteen ja auttaa kestävän matkailun kehittymistä. Konseptoitu hortapuisto starttaa Ympäristöpääkaupunkivuoden kunniaksi juuri Lahdesta ja sen projektituella.
202211_80221.jpg
Luumut lehtikompostiin? Asiantuntija vastaa
Yleisesti ohjeissa kerrotaan, että hedelmiä ja vihanneksia ei saa heittää avonaiseen puutarhakompostiin haittaeläinten, myyrien ja rottien, ulottuville. Mutta entä luumut? Kypsät luumut hajoavat mehuksi hyvin nopeasti, päivässä–kahdessa. Jäljelle jää ohuet kuoret ja siemenet. Ne voisivat houkutella mehiläisiä ja hyönteisiä, mutta eivät ole edes linnuille syötäväksi. Siis miksei luumuja voisi heittää avokompostiin?
20092_15244.jpg
Maan happamuus heikentää satoa
Mitä tarkoitetaan maan happamuudella ja miten se käytännössä ilmenee? Voiko asialle tehdä jotain - vai tarviiko?Suomen maaperä on luontaisesti hapan ja pystyy huonosti vastustamaan happamoittavia tekijöitä. Suuret sademäärät etenkin keväisin ja syksyisin aiheuttavat ravinteiden ja kalkin huuhtoutumista. Ilman rikkipitoisuus on kasvanut jatkuvasti fossiilisten polttoaineiden eli öljyn ja kivihiilen polton vuoksi. Tämä rikki laskeutuu maan pinnalle sateen mukana ja happamoittaa maaperää. Myös typpilannoitus ja kasvien ravinteidenotto lisäävät maan happamoitumista.Kotipuutarhasi kasvualustan happamuuden voit tarkistaa teettämällä maanäytteestä viljavuustutkimuksen. Alueen kasvillisuudestakin voit jo tulkita jotain; havumaaston pohja on happamampaa kuin lehtokasvien juurella.KatsoKasvikortiston kalkinkarttajat!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton