Talviaika alkaa jälleen – siirrä kelloa tunti kesää kohti
Kesää kohti! – Muista vanha muistisääntö: kellot siirretään keväällä eteenpäin ja syksyllä taaksepäin. (Kuva: Adobe Stock)
Kellojen siirto talviaikaan tapahtuu joka vuosi lokakuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin kelloa siirretään tunti taaksepäin. Kellojen siirto päätettiin taannoin lopettaa vuoteen 2021 mennessä, mutta vielä saamme toistaiseksi nauttia tästä pienestä puuhasta.
Kellon viisarit kesää kohti
Talviaika alkaa siis EU:ssa lokakuun viimeisenä sunnuntaina kello 4.00, jolloin viisarit siirretään tunti taaksepäin. Eräs vanha muistisääntö kellon siirtämisen suunnasta on "kellot käännetään kesää kohti" – siis keväällä eteenpäin ja syksyllä taaksepäin. Talviaikaan siirtyminen on päätetty tehdä aina lauantain ja sunnuntain välisenä aamuyönä, jotta se aiheuttaisi mahdollisimman vähän häiriötä arkielämän aikatauluille.
Niin sanottu talviaika, johon nyt siirrytään, on auringon mukaan mitattu normaaliaika ja kesäaika taas ihmisen kehittämä poikkeus. Talviaikana aamut ovat valoisampia, mikä vaikuttaa ihmisen sisäiseen unirytmiin positiivisesti. Eri maiden hallitukset perustelevat kesäaikaa yhä edelleen usein energiansäästösyistä. Kesäajan uskotaan vähentävän sähkövalaisun tarvetta valoisan ajan osuessa paremmin yhteen vuorokausirytmin kanssa.
Kellon aikaa siirrettyämme saamme taas nauttia valoisimmista aamuista, mutta illat pimenevät vastaavasti yhä aikaisemmin.
Kellojen siirron myötä saapuvat valoisammat aamut, pimeämmät illat – Miten ne vaikutukset hyvinvointiin
Talviaikaan siirtyminen tuo mukanaan monia muutoksia arkeen, jotka vaikuttavat paitsi aikatauluihin, myös ihmisen hyvinvointiin. Kellojen siirto taaksepäin merkitsee, että aamut ovat valoisampia, mikä helpottaa monien heräämistä ja antaa lisää energiaa päivän aloitukseen. Valoisa aamu voi erityisesti syksyn ja talven pimeimpinä kuukausina olla ratkaiseva tekijä siinä, miten hyvin keho ja mieli jaksavat pysyä vireänä. Pimeä aika sen sijaan alkaa iltapäivällä aiemmin, mikä voi vaikuttaa illan toimintoihin, kuten ulkona liikkumiseen tai päivänvaloa vaativiin harrastuksiin.
Vaikka kesäajan lopettaminen on ollut pitkään puheenaiheena, moni on tottunut tähän kaksivuotiseen rytmiin, jossa valoisampien iltojen aika tulee kesäisin ja aamut helpottuvat talviaikaan siirryttäessä. Kellojen siirto vaikuttaa myös ihmisten biologiseen kelloon, ja joillakin se voi aiheuttaa muutaman päivän ajan lievää väsymystä tai univaikeuksia, kun keho sopeutuu uuteen rytmiin. Tämä voi olla erityisen merkittävää lapsille ja vanhuksille, joiden unirytmi on herkempi muutoksille.
Ympäristön kannalta ajateltuna valoisammat aamut talviaikana voivat vähentää energiankulutusta, koska sähkövalaistusta tarvitaan vähemmän aamun ensimmäisinä tunteina. Silti illan pimeys lisää valaisun tarvetta, ja vaikutus energiankulutukseen voi vaihdella asuinpaikan ja ihmisten elintapojen mukaan.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat