• Etusivu
  • Rakentaminen

Tunne pihan linnut

Mariana Ravonius
Päivitetty 17.11.2024
20233_67507.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Oletko vannoutunut lintubongari vai kuulutko joukkoon, joka tunnistaa ehkä muutaman yleisimmän kuten harakan ja talitintin? Tähän on nyt koottu tavallisimmin pihapiirissä tutuksi tulevia lintuja. Pesimäalueista sekä vuodenaikojen vaihteluista johtuen kaikkia lintuja ei aivan joka pihassa joka päivä näe.

Mutta tehdäänpä linnut tutuksi:

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula)

Punatulkku, tuo joulupukin ikiaikainen kilpakumppani joulukorttien aiheissa. Tämä roteva peippolintuihin kuuluva lintu on kaunis ilmestys pihakuusen alla. Punatulkku ilmestyy lintulaudoille sekä kauralyhteisiin usein vasta silloin kun maa saa lumipeitteen. Punatulkun tunnistaa mustasta päälaestaan, koiraalla vatsa on kirkkaan punainen (naaraalla vastaavasti punertavan harmaa). Selkä on kummallakin harmaansävyinen. Punatulkku viihtyy havumetsäalueella ja käyttää ravintonaan siemeniä, marjoja ja silmuja.

Tiesitkö: Punatulkku on Kymenlaakson maakuntalintu.

<p data-block-key="l5he0">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)
<p data-block-key="trkyo">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Talitiainen (Parus major)

Jos annettaisiin palkinto lintulautojen ahkerimmalle vieraalle, menisi palkinto ehdottomasti talitiaiselle. Talitiainen kuuluu tiaisten heimoon ja on itseasiassa tiaisista suurin. Talitiaisen pää ja kaula ovat mustat, suuren keltaisen vatsan halkaisee leveä musta juova. Posket ovat valkoiset ja selkä vihertävän siniharmaa. Naaras on koirasta hieman himmeämpi väritykseltään, muuten ei värityksessä ole eroa. Ravinnokseen talitiainen käyttää hyönteisiä, toukkia, kirvoja ja hämähäkkejä. Myös siemenet, silmut sekä rasva maistuu.

Tiesitkö: Talitiainen voi olla kooltaan jopa 15 cm ja painaa 23 grammaa.

Sinitiainen (Cyanistes caeruleus)

Terhakas pieni lintulaudan vierailija, sinitiainen, on useammalle bongarille tuttu näky. Sinitiaisen tunnistaa päälaella olevasta sinisestä "baskerista". Linnun siivet, pyrstö sekä pää ovat sinertävät, posket ovat valkoiset kuten talitiaisellakin samoin selkä vihertävän siniharmaa. Vatsa on väriltään keltainen. Koiraat ja naaraat ovat väritykseltään samanlaiset. Kuten nimestä saattoi päätellä, myös sinitiainen kuuluu tiaisten heimoon. Ravintona sinitiainen käyttää hyönteisiä sekä siemeniä ja pähkinöitä.

Tiesitkö: Sinitiainen on Satakunnan maakuntalintu.

<p data-block-key="1cei5">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Varpunen (Passer domesticus)

Valitettavasti viime aikoina harvinaistunut varpunen on monelle tuttu lintujen ruokintapaikoilta. Varpunen ei ole värien kirjolla pilattu, vaan on ulkoasultaan hyvinkin vaatimaton. Uroksen selkäpuoli on ruskea ja siinä on mustia juovia. myös kurkku on musta. Linnun hartiat ovat punertavanruskeat, samoin silmien takana oleva juova. Naaras on pääsääntöisesti harmaanruskea ja sen selässä on tummia juovia. Rakenteeltaan varpunen on roteva. Ravinnokseen varpunen nauttii jyviä, hyönteisiä sekä siemeniä.

Tiesitkö: Tunnettu joululaulu "Varpunen jouluaamuna" on Zacharias Topeliuksen runo, jossa kuultaa isän suru menetettyään poikansa.

<p data-block-key="nc47p">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Keltasirkku (Emberiza citrinella)

Jos lintulaudalla on kauraa tarjolla, voi sieltä löytää keltasirkun ruokailemasta. Keltasirkku koiras on väritykseltään keltainen ja ruosteenpunainen, vatsapuolella on tummia viiruja. Pyrstössä on valkeat reunasulat. Naaraan puku on väritykseltään haaleampi. Ravinnokseen keltasirkku käyttää jyviä ja siemeniä sekä erilaisia hyönteisiä. Kaura on tämän linnun herkkuruokaa.

Tiesitkö: Keltasirkku rakentaa pesänsä lähelle maata, maahan tai hyvin matalalle pieneen kuuseen.

<p data-block-key="6oveb">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)
<p data-block-key="82tkz">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Tilhi (Bombycilla garrulus)

Tilhi on tuttu näky pihapihlajassa marjojen kypsymisen aikaan. Linnun yksi selkeä tuntomerkki on päälaella oleva töyhtö, nokan alla tilhellä on musta leukalappu ja silmien kohdalla mustavalkoinen silmälaseja muistuttava kaistale. Tilhi on täynnä värikkäitä yksityiskohtia, keltaista, valkoista ja lakanpunaista. Yleisväritys linnulla on punaharmaa. Kooltaan tilhi on verrattain iso, lähellä kottaraista. Ravinnokseen tilhi käyttää hyönteisiä, siemeniä ja marjoja.

Tiestitkö: Tilhi viihtyy pohjoisen pallonpuoliskon taigametsissä.

Punarinta (Erithacus rubecula)

Tämä pieni palleromainen ja iloinen pomppija on nimeltään punarinta. Punarinnan väritys on sen verran persoonallinen, että sitä ei juuri pysty sekoittamaan mihinkään muuhun lintulajiin. Linnun selkä on oliivinruskea; rinta, kurkku sekä otsa on selkeän ruosteenpunaiset. Punaisen sekä oliivin ruskean välissä on sinertävä juova. Vatsa on vaalea. Ravinnokseen punarinta nauttii hyönteisiä, siemeniä sekä marjoja etenkin loppukesällä ja syksyllä.

Tiesitkö: Punarinta saattaa tehdä pesänsä maakoloon, lahoavaan kantoon tai puun juurakkoon, joka samalla muodostaa pesälle katon.

<p data-block-key="z1738">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Vihervarpunen (Carduelis spinus)

Vilkas ja seurallinen vihervarpunen on väritykseltään keltaisen-, vihreän sekä mustankirjava. Keltaista väriä on erityisestä päässä, rinnassa sekä siipijuovissa. Päälaella on mustaa ja kupeissa selkeästi tummaa viirua. Naaras on väriltään himmeämpi ja alapuoli viiruisempi. Vihervarpunen syö monipuolisesti eri puulajien siemeniä eli se on pääasiassa siemensyöjä. Myös hyönteiset maistuvat kesäaikaan. Aktiivinen vierailija lintulaudoilla.

Tiesitkö: Vihervarpunen kuuluu peippolintuihin.

<p data-block-key="aigv4">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)
<p data-block-key="pm4ll">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Peippo (Fringilla coelebs)

Peippo on yleisesti tavattavissa pitkin Eurooppaa. Pesäpaikakseen peippo kelpuuttaa kaikenlaiset metsät, puistot sekä puutarhatkin. Peippokoiraan pää on väriltään siniharmaa, rinta sekä posket ovat ruosteenpunaiset. Selän väriä voisi kuvailla kastanjanruskeaksi. Siivissä vastaavasti on nähtävillä selkeästi valkoiset siipijuovat. Naaras on yleisväritykseltään kellanruskea alapuolen ollessa vaaleampi. Ravinnokseen peippo käyttää siemeniä ja jyviä sekä hyönteisiä.

Tiesitkö: Suomen yleisin pesimälintu pajulinnun jälkeen on peippo.

Töyhtötiainen (Lophophanes cristatus)

Kotipihojen pieni ja terhakka "punkkari", töyhtötiainen on värityksensä puolesta hyvin vaatimaton. Sen selkein tuntomerkki on päälaella oleva mustavalkoinen, terhakkaasti pystyssä oleva suippo töyhtö. Kaulassa linnulla on musta rengas, joka laajenee leukalapuksi. Muuten vaaleilla poskilla on musta kaarijuova. Vatsapuoli on harmahtavan valkoinen. Ravinnokseen lintu käyttää hyönteisiä, hämähäkkejä sekä siemeniä.

Tiesitkö: Tavallisimmin töyhtötiainen tekee pesänsä lahopökkelöön tai valitsee luonnonkolon.

<p data-block-key="kfeip">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)
<p data-block-key="ur5ys">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Pikkuvarpunen (Passer montanus)

Perinteisen ja tutun varpusen "pikkuserkku", pikkuvarpunen, on kooltaan pienempi ja palleromaisempi varpuseen verrattaessa. Pikkuvarpunen on helppo tunnistaa punertavanruskeasta päälaesta sekä valkoisella poskella olevasta mustasta täplästä. Kaulassa linnulla on lisäksi valkoinen rengas. Ravintonaan pikkuvarpunen käyttää siemeniä sekä hyönteisiä ja toukkia.

Tiesitkö: Pikkuvarpusilla sekä koiras että naaras ovat samanväriset.

Hömötiainen (Parus montanus)

Hömötiainen on varsin rohkea ja peloton lintu. Kooltaan lintu on kuusitiaista suurempi. Mistä hömötiaisen sitten selkeimmin tunnistaa on päälaella oleva tumma himmeänmusta lakki sekä musta kaulalappu. Posket ovat valkoiset sekä selkäosa on tuhkanharmaa. Ravintona hömötiainen käyttää hyönteisiä, marjoja ja siemeniä. Osaa myös varastoida ruokaansa.

Tiesitkö: Hömötiainen pesii tavallisesti itse kovertamassaan pesäkolossa lahossa koivun tai lepän pökkelössä, joten sitä harvoin löytää linnunpönttöä asuttamasta.

<p data-block-key="vk355">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)
Rakentaminen
eläimet
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20238_69204.jpg
Asustaako pihallasi siili? Näin ruokit; vinkit myös talvipesän tekoon
Siili hankkii kesän aikana talvea varten rasvakerroksen, joka toimii sen talvilevon aikana polttoaineena ja eristävänä kerroksena. Se etsii etenkin syys–lokakuun aikana tuhtia ravintoa lihottaakseen itseään ja ilmojen viiletessä hakeutuu suojaisaan paikkaan rakentamaansa talvipesään horrostamaan.
202210_79659.jpg
Tee se itse - lintulauta
Rakentamisen ja remontoinnin yhteydessä jää usein kaikenlaista käyttökelpoista tavaraa ja tarviketta ylimääräiseksi. Ei taida löytyä rakennustyömaata, jossa ei jäisi muutamaa laudanpätkää tähteeksi.Näistä niin sanotuista hukkapätkistä voi helposti rakentaa vaikkapa linnuille ruokinta-automaatin! Kokosimme alle ohjeet, jonka mukaan voit itse tehdä pihallesi ruokinta-automaatin.
Joulukuusi ja kissa
Kuusi, kissat ja lapset?
Eräs lukijamme lähestyi meitä kysymyksellä: "Keksittekö mitään keinoja, millä joulukuusen saisi säilymään siistinä ja pystyssä, kun perheessä on vilkkaita kissoja ja vauhdikkaita lapsia?"‒ Viime vuonna heräsin aaton vastaisena yönä rysähdykseen ja silmät ristissä ampaisin tarkistamaan, mitä olohuoneessa tapahtui. Vastaan tuli kaksi säikähtänyttä kissaa ‒ ja lattiaa pitkin valuva vesinoro. Päivällä koristeltu joulukuusemme makasi lattialla oksat katkenneena. Miten voisin estää tämän tilanteen uusiutumisen?Mainio kysymys näin joulun alla.
Syksyiset värit puutarhassa
Väriä syksyisessä puutarhassa myös kukintakauden jälkeen
Jos haluaa puutarhansa näyttävän hyvältä myös kesän kovimman kukintakauden jälkeen, niin silloin oikeanlainen kasvien valinta on avainasemassa. Valitse puutarhaasi ruskan väreihin pukeutuvia puita ja pensaita sekä myöhään kukkivia ja kauniisti lakastuvia perennoja.Syksyisen puutarhan kauneutta täydentää puiden väleistä matalalta paistava aurinko, vesielementin solina ja tuulen aiheuttama lehtien havina sekä syyspuutarhan tuoksu.
202111_73689.jpg
Ilmastonmuutos hyödyttää nopeasti leviäviä vieraslajeja
Haitalliset vieraslajit ovat merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle. Kun ilmasto lämpenee, vieraslajit saavat yhä paremmat mahdollisuudet levitä Suomen luontoon. WWF:n viikonloppuna päättyneellä talkookaudella vapaaehtoiset poistivat vieraslajeja luontoarvoiltaan rikkailta luonnonsuojelualueilta ja niiden liepeiltä.
202110_73340.jpg
Pidä huonekasvit terveinä ja hyvinvoivina läpi pimeän kauden
Kun vuosi kääntyy pimeimmälle neljännekselle, kasvitkin kaipaavat lepoa. Kun ne hidastavat kasvuaan, pitää hoitokin muuttaa vastaamaan kasvien tarvetta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton