Tunnistatko marjat?

Kukat kuuluvat äitienpäivään. Biolanin toteuttama äitienpäivän kukkakysely kertoo, että 80 prosenttia äideistä haluaa ehdottomasti saada lahjaksi kukkia. Perinteinen ruusu on äitien kiistaton suosikki, mutta myös orkidea, pelargoni ja valkovuokko saavat kannatusta. Suomalaiset myös ostavat äitienpäivänä kukkia – 59 prosenttia ilmoittaa ostavansa kukkia aina äitienpäivänä. Oikealla hoidolla kukista riittää iloa pitkään.

Uudet kiinteistön omistajat - ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet - kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka ensimmäisessä osassa pidämme nenännipukan ylpeästi ylöspäin ja kiinnitämme katseemme puihin.

Meillä on Kuusamossa olosuhteisiin nähden lämmin eteläinen rinne, johon olemmme istuttaneet vuosia sitten erilaisia ruusuja multavaan, ravinteiseen ja läpäisevään rinteeseen, mm. suviruusu, mökinruusu, kempeleenruusu, valamonruusu ja juhannusruusu. Mutta mikä ihme on, kun ne kaikki kasvattavat juurensa aivan maanpintaan ikäänkuin maavarsina ja niistä hentointa versoina ruusut levittäytyvät, mutta eivät pysy pystyssä. Multtaa olen lisännyt kolmen neljän sentin kerroksena – ei ole auttanut. Ollaan myös poistettu versoja, joten ne eivät myöskään kasva liian tiheässä. Mistähän johtuu tällainen kasvutapa? Onko kasvualustan maanlaadulla väliä? Perustettaessa aluetta pohjalle laitettiin palanutta karjanlantaa ja 30 senttiä puutarhamultaa. Talven perästä ruusut ovat taas pitkin pituuttaan.

Ostin 120 cm riipparaidan, joka odottaa istutusta. Oksat roikkuvat nyt rungon myötäisesti. Tiedän, että leikkaamalla latvusta saa ajan myötä levitettyä. Kysymys kuuluu: leikkaanko ensimmäisen kerran heti istutuksen jälkeen? Lehdet eivät ole vielä puhjenneet, mutta puu "kukkii" parhaillaan. Vai leikkaanko vasta ensi keväänä?

Kukkaiskieli eli floriografia polveutuu jo 1700-luvun keskieurooppalaisista porvarispiireistä ja oli erityisen suosittua 1800-luvulla. Tuolloin miesten ja naisten välinen kanssakäyminen oli hyvin rajattua, niinpä keksittiin keino, jolla tunteita saattoi viestiä (lähes) muiden huomaamatta vastakkaiselle sukupuolelle. Nykyään näitä perinteitä pitävät yllä lähinnä kukkakauppiaat. Kukkaiskieli on yhdistelmä kasvin fyysisiä ominaisuuksia, kansanperinnettä, mytologiaa ja uskontoa.

Olen aloitteleva hyötypuutarhan hoidossa. Istutin tänä kesänä puna-, musta- ja viherherukkapensaaat sekä pensasmustikoita. Punaherukkapensaaseen ilmestyi vihreitä toukkia, jotka söivät lehtiä. Poistin lehdet, joissa näin toukkia. Seuraavaksi ilmestyi kaikkiin herukoihin ilmeisesti jotain kirvoja. Oksien päissä lehdet käpertyivät ja niissä näkyi pienenpieniä nyppyjä, joiden oletan olevan kirvoja tms., koska pensaisiin tulvahti muurahaisarmeija kiipeilemään pitkin varsia. Leikkasin pois kaikki ne oksat, joissa oli näitä kirvaryppäitä. Olenkohan toiminut oikein? Voiko mitenkään ennaltaehkäistä tuholaisia tulevana keväänä? Pitäisikö herukat ruiskuttaa ennen marjojen tuloa?