• Etusivu
  • Kasvillisuus

Varhaiskaalin sadot parhaimmillaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.03.2013
20106_22481.jpg

Varhaiskaalikausi käynnistyi tänä vuonna kesäkuun ensimmäisen viikonlopun tienoossa ja jatkuu vielä lähelle heinäkuun puoliväliä. Varastoimatonta, raikasta kesäkaalia saadaan toki aina syksyyn saakka. Varhaiskaali on loistava salaattiaines, mutta erinomaista myös keitossa, padassa ja vokkipannulla kuumennettuna. Varhaiskaali tuo oman, mukavan lisänsä kesäruoan makupalettiin.

Varhaiskaalit kylvettiin kasvihuoneisiin maaliskuun alussa, ja taimet päästiin istuttamaan huhtikuun alkupuoliskolla avomaalle harsojen alle. Ennen kotimaisen kaalin valmistumista varhaiskaalia tuotiin Unkarista.

Varhaiskaalin kasvu kestää kahdeksasta yhdeksään viikkoa, jonka jälkeen se on ajallaan korjattava. Aikaisimmat oman maan sadot saatiin Etelä-Savosta lähinnä Sulkavalta, Juvalta ja Joroisilta, minkä jälkeen kautta jatkoivat Lounais-Suomen Laitilan ja Euran seudut. Varhaiskaaliksi viljelijät valitsevat nopeakasvuisia kaalilajikkeita.

Tänä vuonna viljelijät kuvaavat kaalin laatua ja makua erinomaiseksi. Kaalintaimet saivat säiden puolesta hyvän alun juurtumiselle ja kasvulle eikä sen jälkeenkään ole ilmennyt erityisiä ongelmia. Paikoitellen kärsittiin liiasta märkyydestä. Varhaiskaalin laadun kannalta on hyvä asia, että kaalit toimitetaan nykyään kauppoihin yhä useammin laatikoihin pakattuina eikä muovisäkeissä.

Kuluttajan kannattaa vaatia kaupassa laadukkaita varhaisvihanneksia. Ruoassa maku ratkaisee, ja hyvänmakuista ruokaa syntyy hyvistä, tuoreista raaka-aineista. Kaikki kaalit ovat herkkiä etyleenille, jota tuottavat esimerkiksi omenat, tomaatit, aprikoosit, luumut, persikat ja banaanit. Kaalit tulee pitää kellastumisen ja pilaantumisen estämiseksi erillään näistä.

Lähde: Pirjo Toikkanen, Kotimaiset kasvikset ry
Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20237_78846.jpg
Hoitotyöt
Miksi lupiineista pitäisi päästä eroon?
Lupiini on Suomen luontoon villiintynyt vieraslaji. Se on alun perin kotoisin läntisen Pohjois-Amerikan vuoristoista ja on monen muun haitallisen vieraslajin tapaan tuotu Suomeen koriste- ja rehukasvina. Ensimmäiset havainnot luontoon karanneista lupiineista tehtiin 1800-luvun lopulla. Lupiini on myös myrkyllinen, vaikka pienen määrän syöminen ei yleensä aiheuta oireita.
20226_44.jpg
Kasvillisuus
Viljavuustutkimus
Kasveja tarkkailemalla voi niiden hyvinvoinnista tehdä johtopäätöksiä. Tarkkaa tietoa maan ravinnetilasta halutessaan voi teettää maa-analyysin. Analyysin avulla selviää luotettavasti puutarhan maan ravinne- ja pH-tila. Lisäksi maa-analyysi antaa tiedon maalajista ja multavuudesta. Tutkittavaksi lähetettävät näytteet otetaan kasviryhmittäin. Kasvimaasta kannattaa ottaa oma näyte, samoin marjatarhan mullasta. Viljavuustutkimuksen voi teettää myös nurmikon tai koristekasvien istutuspaikan kasvualustasta.
201911_61445.jpg
Kasvillisuus
Uusi sammalnappi on ikkunalautaviljelijän pelastus
Sisäkasvatus ja kiinnostus hyötykasveihin nousee jatkuvasti. Suomalaisista liki joka kolmas kasvattaa jo yrttejä, mutta vielä suurempi osuus haaveilee niiden kasvattamisesta: Peräti 39 prosenttia haaveilee yrttien ja 38 prosenttia salaattien kasvatuksesta. Hyötykasvien kasvattamisen esteenä pidetään oman pihan puutetta, kiirettä ja tilanpuutetta.
20143_38326.jpg
Hoitotyöt
Kevätmessuilla kerrotaan mm. Mehiläistarhauksesta
Moni kotipuutarhurikin on viime vuosina huomannut pölyttäjien määrän vähentyneen. Koska pölyttäjät lisäävät monien kasvien siemeniä ja satoa, niin yhä useampi puutarhanhoidosta innostunut onkin alkanut haaveilla sivutoimisesta mehiläistarhan pidosta!
20065_128.jpg
Kasvillisuus
Sipulikukkien istutussyvyys ja -etäisyydet
Istutussyvyyden perusohje on, että sipuli istutetaan kolme kertaa sipulin korkeutta syvempään. Sipulin päälle tulee siis kaksi kertaa sipulin korkeuden verran multaa. Syvyys riippuu kuitenkin myös maan laadusta: kuohkeassa maassa sipuli istutetaan hieman syvempään, raskaassa taas hieman matalammalle.Istutusetäisyys on yleensä ilmoitettu sipulipussissa. Pikkusipulit istutetaan yleensä5–10 cm välein ja isot 15–25 cm välein.Kevätkukkijoiden istutusaika on syksyllä: tarpeeksi ajoissa, että sipulit ehtivät juurtua, ja tarpeeksi myöhään, etteivät versot kuitenkaan nouse maan pinnalle. Vastaavasti syyskukkijat istutetaan keväällä.Istutus ja maanparannusLue lisää kukkasipuleista
202011_67675.jpg
Kasvillisuus
Vuoden vihannes: Lanttu
Keskiajasta lähtien lanttu on kuulunut Pohjolan ruokakulttuuriin. Pohjoismaiden lisäksi myös Saksassa, Englannissa ja Kanadassa syödään lanttua. Paikallisen ruokakulttuurin arvostuksen myötä on myös lantun suosio ollut kasvussa. Keski-Norjassa on otettu uudelleen viljelyyn vanhoja 1800-luvun lopulla suosittuja paikallisia lanttukantoja.Hyvin säilyvien, sokeri- ja C-vitamiinipitoisten lanttujen tiedetään pelastaneen ihmishenkiä 1. maailmansodan aikana Saksassa samoin kuin pula-ajan Suomessakin. Näiden kokemusten jälkeen ihmiset ovat mieluusti valinneet ruokapöytäänsä muuta kuin lanttua aivan näihin päiviin asti.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton