• Etusivu
  • Kasvillisuus

Vuoden turhake 2024 on nurmikko – vihreä pinta, joka vie luonnolta tilaa

Tiina Painokallio
Päivitetty 19.05.2025
muokhappy-children-eating-chips-in-the-park-selective

Nurmikko vaatii yllättävän paljon hoitoa – mutta tarjoaa vain vähän luonnolle. (Kuva: Envato)

Suomen Luonto -lehti on nimennyt vuoden 2024 turhakkeeksi nurmikon. Valinta nostaa esiin huolen pihapiirien ja kaupunkiviheralueiden yksimuotoisuudesta ja lajiköyhyydestä. Lehti haluaa herätellä keskustelua monimuotoisempien ja luonnonmukaisempien ympäristöratkaisujen puolesta.

Suomen Luonto -aikakauslehti on valinnut vuoden turhakkeen nyt 25. kertaa, ja vuoden 2024 valinta on herättänyt keskustelua: nurmikko. Lehden mukaan nurmikon valinnalla halutaan kiinnittää huomiota pihojen ja viheralueiden yksipuolisuuteen sekä luonnon monimuotoisuuden kaventumiseen.

Tasaisesti leikattu ja vähälajinen nurmikko nähdään yhä monissa paikoissa siistin pihan mittarina. Monimuotoisemmille vaihtoehdoille, kuten niityille, ei aina anneta mahdollisuutta – ehkä osittain siksi, että ne yhdistetään helposti punkkeihin ja muihin epämiellyttäviksi koettuihin ilmiöihin.

Nurmikko ei olekaan niin luonnonmukainen – eikä edes helppohoitoinen

Tosiasiassa vähälajinen nurmikko tarjoaa elinympäristön vain harvoille eliölajeille. Kun nurmi koostuu lähinnä heinälajeista, voidaan sitä Suomen Luonto -lehden mukaan verrata ekologisesti aavikkoon.

Päätoimittaja Heikki Vasamies muistuttaa, että nurmikko ei ole niin helppohoitoinen kuin usein ajatellaan:
– Nurmikot mielletään helppohoitoisiksi, mutta itse asiassa juuri ne tarvitsevat hoitoa: leikkausta, lannoitusta, kitkemistä, kalkitusta, ilmaamista. Lisäksi helteellä nurmi vaatii säännöllistä kastelua tai se kuivahtaa keltaiseksi.

Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta parannus saattaa alkaa siitä, että ei tee mitään – antaa luonnon ottaa vallan. Tällöin ympäristö alkaa vähitellen sopeutua kasvupaikkaan ja sen lajisto rikastuu.

<p data-block-key="ew5sj">Nurmikon säännöllinen leikkaaminen vie aikaa – ja samalla luonnon monimuotoisuus leikkautuu pois. (Kuva: Envato)</p>
Nurmikon säännöllinen leikkaaminen vie aikaa – ja samalla luonnon monimuotoisuus leikkautuu pois. (Kuva: Envato)

Valitettavasti suunta ei ole kaikkialla oikea. Helsingistä tehtyjen havaintojen mukaan nurmialueet ovat väistyneet laatoitettujen pintojen tieltä, ja puita on kaadettu enemmän kuin uusia on istutettu. Keinonurmien suosio on myös kasvussa, mikä herättää huolta niin luonnon kuin kestävyyden näkökulmasta.

Nurmikon valta-asema horjuu kaupunkisuunnittelussa – tilalle haetaan monimuotoisuutta

Kaupunkisuunnittelussa on kuitenkin havaittavissa muutos. Esimerkiksi Espoon viheralueiden suunnittelijat etsivät aktiivisesti ratkaisuja, joilla lisätään luonnon monimuotoisuutta. Nurmikko säilyttää edelleen paikkansa esimerkiksi urheilualueilla tai kulttuurimaisemassa, mutta yksiselitteisen hallitsevaksi elementiksi sitä ei enää haluta.

Suomen Luonto on valinnut vuoden turhakkeen vuodesta 2000 alkaen. Valintaa ohjaa tavoite herättää keskustelua kuluttamisesta ja sen ympäristövaikutuksista.

Heikki Vasamies toteaa, että tunnepohjainen kuluttaminen on erityisen haastava osa-alue:
‒ Kuluttaminen on henkilökohtaista. Monelle se on harrastus tai peräti elämäntapa. Harva turhake on kokonaan poistunut markkinoilta, ja osa on jopa kasvattanut suosiotaan. Moni niistäkin on tunnepohjaiseen kulutukseen liittyviä kulutustuotteita.

<p data-block-key="1rk08">Keinonurmien ja laatoitettujen pihojen suosio kasvaa, mutta luonnon kustannuksella. (Kuva: Envato)</p>
Keinonurmien ja laatoitettujen pihojen suosio kasvaa, mutta luonnon kustannuksella. (Kuva: Envato)

Vuoden turhake valitaan Suomen Luonnon lukijoiden ehdotusten perusteella. Lehden kustantaja on Suomen luonnonsuojeluliitto.

Ohje

Ohje

Tiesitkö?

Vuoden turhakkeet:

  • 2025: ?
  • 2024: nurmikko
  • 2023: maakuntalentojen tukeminen
  • 2022: terassilämmitin
  • 2021: liika lihankulutus
  • 2020: kertakäyttögrilli
  • 2019: korjauskelvoton elektroniikka
  • 2018: pikamuoti
  • 2017: fleecekangas
  • 2016: muovikassi
  • 2015: muovinen kananmunakotelo
  • 2014: hyönteisansa
  • 2013: hajustettu roskapussi
  • 2012: automaattinen saippua-annostelija
  • 2011: huuhtohylsy
  • 2010: turkis
  • 2009: ilotulite
  • 2008: pantiton pullo
  • 2007: mönkijä
  • 2006: tuplapuhelinluettelot
  • 2005: kaupunkimaasturi
  • 2004: juotava jogurtti -minipakkaukset
  • 2003: hampurilaisaterian kylkiäinen
  • 2002: ulkomainen pullovesi
  • 2001: vaipankätkijä
  • 2000: lehtipuhallin

Lähde: Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 04.12.2024

Kasvillisuus
luonto
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

202110_73099.jpg
Nyt tarvitaan käytännön suunnitelma luontokadon pysäyttämiseksi
Maailman johtajat aloittivat neuvottelut luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi tällä viikolla Kiinassa ja etäyhteyksien välityksellä. Kokouksessa julkistettiin tärkeä linjanveto, mutta seuraavaksi puheiden on muututtava käytännön suunnitelmiksi, mittareiksi ja teoiksi.
Espanjansiruetana
Espanjansiruetana aiheuttaa haittaa luonnolle, ei ihmisille tai lemmikeille
Oletko iltalenkilläsi nähnyt kookkaita ruskeita etanoita? Saatat olla kohdannut espanjansiruetanan – haitallisen vieraslajin, joka voi vaurioittaa puutarhoja ja viljelyksiä sekä levittää esimerkiksi listeriabakteeria.
20236_82340.jpg
Heinäkuu puutarhassa ja grillissä – näin nautit lomakuukaudesta
Kesäkuukausista keskimmäinen, heinäkuu, on yleisesti vuoden lämpimin kuukausi pohjoisella pallonpuoliskollamme. Heinäkuussa Suomen luonto saavuttaa kesän kasvunsa huipun ja alkaa pian tämän jälkeen valmistautumaan syksyyn. Heinäkuussa on usein lämmintä ja kosteaa; kuurosateet ja ukkosmyrskyt ovat tavallisia Etelä- ja Keski-Suomessa – iltapäivisin lämpötilat kohoavat ainakin jossain päin Suomea hellelukemille. Lapin yöttömät yöt jatkuvat kuun lopulle saakka, mutta eteläisemmässä Suomessa huomaa jo öiden pimenemisen.
tiaisten pönttö puussa
Linnunpönttö-vinkit aloittelijalle ja konkariharrastajalle
Suomessa pesivistä lintulajeista moni on menettänyt luonnolliset pesäpaikkansa metsien käsittelyn ja rakennettujen ympäristöjen lisääntymisen myötä. Onneksi ratkaisu löytyy lähempää kuin arvaatkaan: linnunpönttö on yksi helpoimmista ja vaikuttavimmista tavoista auttaa lintuja. Oikein rakennettu ja sijoitettu pönttö voi olla kirjaimellisesti elintärkeä. Tässä artikkelissa sukellamme siihen, millainen linnunpönttö sopii eri lintulajeille, miten ja milloin pöntöt kannattaa huoltaa ja miksi juuri nyt on oikea hetki ripustaa pönttöjä omalle pihalle, puistoon tai mökkimetsään.
millennial-female-technician-ecologist-looking-up
Kestävä rakentaminen avaa ovia: Ympäristösertifikaattien merkitys
Ympäristötietoisuus on kasvussa, ja sen myötä myös rakentamisessa korostuu kestävä kehitys. Ympäristösertifikaatit ovat työkalu, jolla voidaan varmistaa rakennuksen ympäristöystävällisyys ja vastuullisuus.Käymme läpi ympäristösertifikaattien hyötyjä ja mahdollisuuksia sekä niiden merkitystä niin suurille rakennusprojekteille kuin omakotirakentajillekin.
Kosteikkojen suojelu voi auttaa vesilintuja sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen
Ilmaston lämmetessä kosteikkojen suojelu tarjoaa vesilinnuille paremmat edellytykset selviytyä
Tuoreen tutkimuksen mukaan EU:n toteuttamat suojelutoimet vesilintujen elinalueilla tukevat lajien sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
20155_43469.jpg
Puutarhasta ammatti?
Työtehoseurassaalkoi tammikuussa 2015 kurssi, josta valmistuu puutarhatyöntekijöitä. Ryhmässä on yhdeksän henkilöä - sekä naisia että miehiä - ja ikähaitari on kaksikymppisestä vajaa viisikymppisiin. Ryhmään pääsyn reunaehtona oli 20-50-vuoden ikä sekä se, että ei omannut aiempaa peruskoulun jälkeistä tutkintoa.Ryhmän vetäjä toimii puutarhuri Timo Koskinen, jolla on vuosikymmenten kokemus sekä puutarhurin töistä että opiskelijaryhmien vetämisestä. Timo on huolehtinut omalta osaltaan siitä, että opiskelijat ovat ryhmäytyneet – ja ilmapiiri tuntuikin olevan hyvä myös haastattelijan mielestä.Opiskelu sisältää sukelluksen puutarha-alaan - sen aikana tutustutaan puutarhurin perustaitoihin ja puuvartisten kasvien hoitoon. Lisäksi opitaan käyttämään erilaisia työvälineitä, mm. moottori- ja raivaussahaa sekä pienkuormaajia.Tällä koulutuksella puutarha-alalle työllistyminen on erittäin hyvää, tosin työ on kausiluonteista. Esimerkiksi isot seurakunnat ja isot kaupungit ovat hyviä työnantajia.
202111_73709.jpg
Kansalliset kaupunkipuistot tavoittelevat suurempaa näkyvyyttä.
Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin 20 vuotta sitten Hämeenlinnaan. Tänä päivänä kaupunkipuistoja on jo yhdessätoista suomalaiskaupungissa.
Sammalleimu on puutarhan katseenvangitsija kivikkokasvina
Kevään väri-ilottelija sammalleimu – näin onnistut sen hoidossa
Sammalleimu (Phlox subulata) on matalakasvuinen ja tiheästi leviävä perenna, joka ilahduttaa varhain keväällä runsaalla kukinnallaan. Tämä kivikkopuutarhojen suosikki hurmaa kirkkailla väreillään ja vaatimattomalla luonteellaan – se on täydellinen valinta sekä aloittelijoille että kokeneille puutarhureille.
20242_83416.jpg
Koivut muistoissa ja puutarhassa
Jokaisella suomalaisella on omanlaisensa suhde koivuun. Joku muistaa saaneensa kurinpalautusta koivunoksa apuvälineenä tai koivun valkoiseen kylkeen on joskus kaiverrettu rakkaan nimeä tai nimikirjaimia. Saunassa on puolestaan vihdottu tai vastottu kotiseudusta riippuen monet murheet pois. Koivun tuoksu saunan lämmössä tai allerginen nuha siitepölyaikana tulevat varmasti myös mieleen. Monella meistä on myös muistikuva pihakoivusta lapsuudenkodin pihapiirissä – tai sellainen kasvaa omassa pihassa.
20073_3935.jpg
Vadelman tuholaistorjunta
Vadelma (Rubus idaeus), vattu eli vaapukka on monivuotinen puolipensas. Ensimmäisenä vuonna kasvavat versot ja kukkasilmut kehittyvät. Toisena vuonna versot kukkivat ja marjovat, jonka jälkeen ne kuolevat. Marjat ovat yleensä punaiset, mutta myös kelta- ja valkomarjaisia lajikkeita on olemassa. Marjantuotantoon jalostetut vadelmalajikkeet on kehitetty eurooppalaisen ja amerikkalaisen vadelman risteytymistä. Viljelylajikkeet poikkeavat luonnonvadelmista versonnan, pidempien ja tanakampien versojen, suurempien kukkien ja marjojen, mutta miedomman aromin osalta.Vadelman tuholaisten luontaisia vihollisia ylläpitävät lehmus, tuomi, raita ja pähkinäpensas. Jos tuholaisia kuitenkin ilmestyy, on avuksi olemassa tehokkaita torjunta-aineita.
20176_49452.jpg
Hedelmäpuut sopivat jokaiseen pihaan
Hedelmäpuu on kotipuutarhassa niin hyötykasvi kuin koristepuu. Kevään hehkeyttä korostavat upeat kukinnat; ensimmäisenä kukkaan ehtivät kirsikkapuut, heti perään kiirehtivät luumupuut ja niiden jälkeen pihat täyttyvät omenankukista. Jos pihan aurinkoisella puolella on tilaa usealle puulle, niin eri lajit myös täydentävät toisiaan!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton