• Etusivu
  • Rakentaminen

Heinäkuussa kukkii ja kypsyy – ota kesästä kaikki irti

Tiina Painokallio
Päivitetty 16.06.2025
20236_82340.jpg

Heinäkuussa useimmat viettävät lomaa. (Kuva: Adobe Stock)

Kesäkuukausista keskimmäinen, heinäkuu, on yleisesti vuoden lämpimin kuukausi pohjoisella pallonpuoliskollamme. Heinäkuussa Suomen luonto saavuttaa kesän kasvunsa huipun ja alkaa pian tämän jälkeen valmistautumaan syksyyn. Heinäkuussa on usein lämmintä ja kosteaa; kuurosateet ja ukkosmyrskyt ovat tavallisia Etelä- ja Keski-Suomessa – iltapäivisin lämpötilat kohoavat ainakin jossain päin Suomea hellelukemille. Lapin yöttömät yöt jatkuvat kuun lopulle saakka, mutta eteläisemmässä Suomessa huomaa jo öiden pimenemisen.

Heinäkuussa alkaa myös kesän marjastusaika, kun mustikat ja ahomansikat alkavat kuun puolessa välissä kypsymään. Pian satoa saadaan myös kotipuutarhassa; herukoita, karviaisia, mansikoita, kirsikoita. Mitä sinun puutarhassasi kasvaa? Muista hyödyntää kesän vitamiinit; nauti marjoja tuoreeltaan, tee piirakoita ja kiisseleitä ja säilö talvea varten.

Puutarhassa muistettavaa

Aurinko ja lämpö saa janoiseksi – niin ihmiset, eläimet kuin kasvitkin. Janojuomista paras, vesi, kannattaa nauttia huoneen lämpöisenä ja ajoissa ennen kuin kuivuus aiheuttaa vahinkoa. Kasvien kohdalla vesi saa olla mielummin seisonutta sadevettä, mikäli mahdollista.

Nyrkkisääntö: Kastele harvemmin, mutta kerralla runsaammin! Useimmat puutarhakasveista nauttivat kasvualustan ajoittaisesta kuivahtamisesta. Reilu kastelu saa veden tunkeutumaan syvemmälle ja kannustaa myös juuria hakeutumaan pinnan sijasta alaspäin.

<p data-block-key="b75e2">Heinäkuun lämpö ja valo antavat luonnolle ja ihmiselle energiaa – muista nauttia jokaisesta hetkestä. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Heinäkuun lämpö ja valo antavat luonnolle ja ihmiselle energiaa – muista nauttia jokaisesta hetkestä. (Kuva: Adobe Stock)

Sato alkaa kypsymään myös kotipuutarhassa. Ripusta pelätin tai kiiltäviä esineitä, rakenna pelätin tai suojaa satosi verkolla. Kypsän punaiset marjat katoavat nopeasti "parempiin" suihin, ellet tee asialle jotakin.

Lämmin ja kostea sää antaa otolliset olosuhteet myös tautien ja tuholaisten leviämiselle. Tarkkaile kasvejasi, jotta pääset puolustamaan niitä tuholaisilta ajoissa!

Ensimmäinen torjuntakeino on poimia näkyvät tuholaiset (esimerkiksi punaiset liljakukot) käsin pois. Samalla kannattaa poistaa vioittuneet kasvinosat. Kirvoihin voi kokeilla ensin kylmää vesisuihkua. Ellei se tehoa, niin mäntysuopaliuos, toluvesi ja nokkosvesi tulevat testattaviksi seuraavana.

Kukkivat ryhmäruusut vaativat oikeastaan kirvojen poistamiseksi malasiiniruiskutuksen joka kesä. Muistakaa kuitenkin, että ruiskutukset tulee tehdä vasta auringonlaskun jälkeen, etteivät mehiläiset tai kimalaiset kärsi.

Jos nurmikon kasvu on lämmöstä ja kosteudesta huolimatta kovin kituliasta tai vaaleaa, niin heinäkuun alkupuoliskolla kannattaa vielä paneutua nurmikon hoitamiseen. Kitulias kasvu kertoo typen tarpeesta. Poutakeleillä voit käyttää täyslannoitteita liuoksena tai kastella virtsa- tai lantavedellä. Sateisemmalla säällä voi täyslannoitteita levittää myös rakeena tavalliseen tapaan.

Heinäkuussa voimalla kasvava nurmikko kannattaa leikata usein, mutta poutasäällä sen pituus kannattaa jättää hieman pitemmäksi. Kovin lyhyeksi leikattu nurmi palaa helteessä ruskeaksi ja juuristo kuivuu.

<p data-block-key="1lw5e">Jos torjut tuholaisia malasiiniruiskutuksella, tee se vasta auringonlaskun jälkeen, etteivät mehiläiset tai kimalaiset kärsi. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Jos torjut tuholaisia malasiiniruiskutuksella, tee se vasta auringonlaskun jälkeen, etteivät mehiläiset tai kimalaiset kärsi. (Kuva: Adobe Stock)

Nurmikon leikkauksesta syntyvä ruohosilppu kannattaa hyödyntää kasvimaan katteeksi. Se pitää kosteutta, antaa ravintoa ja tukahduttaa rikkakasvit.

Grillaa ja herkuttele; kasviksia, juureksia, hedelmiä…

Kesällä ja lomalla tulee tehtyä runsaasti ruokaa myös ulkona. Ellei sitä omista kunnon kesäkeittiötä, niin vaatimattomammassakin grillissä voi kesäherkkuja grillailla. Kannattaa siihen ritilälle myös muutakin laittaa kuin ainaista grillimakkaraa, vaikkei mikään kotikokkien kuningas olisikaan.

Lisukkeeksi tai koko ateriaksi kannattaa kokeilla grillata esimerkiksi ananasta, herkkusieniä, kesäkurpitsaa, maissin tähkiä, munakoisoa, pikkusipulia, paahtoleipää, paprikaa, perunaa, tomaattia ja niin edelleen – vain mielikuvitus on rajana! Kasvisseokset maustat esimerkiksi yrteillä, pippurilla, tuorejuustoilla ja maustevoilla. Käteviä ovat myös kaupan pakastealtaasta löytyvät vihannessuikaleet.

Muistattehan kuitenkin, ettei minkään sortin kasvissyöjä arvosta grilliritilästä tarttuvaa lihankäryä ja rasvaa; jos käytössä on vain yksi grilli, ovat nyytit paras ratkaisu. Pienemmät herkut kypsyvät mainiosti folio- tai voipaperinyytissä; sellaiseen voi koota kasviksia ja maustaa ne oman mieltymyksensä mukaan. Nyytit ovat herkullisia sellaisenaan ja sopivat myös lihan ja kalan lisäkkeeksi. Nyyttejä kannattaa grillata 1–3 kpl ruokailijaa kohti, pienemmät nyytit kypsyvät nopeammin ja tasaisemmin.

Mukavia ovat myös erilaiset vartaat ja etenkin lapset nauttivat oman tikkunsa kokoamisesta. Lohko tai viipaloi erilaisia kasviksia astioihin ja kierittele ne vaikka marinadissa etukäteen. Herkkusienet ja kirsikkatomaatit sopivat vartaisiin kokonaisina. Liota tikkuja vedessä noin puoli tuntia ennen grillausta, jotta ne eivät syty grillatessa palamaan.

<p data-block-key="umcfo">Grillivartaisiin voi laittaa melkein mitä mieleen juolahtaa, kokeile. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Grillivartaisiin voi laittaa melkein mitä mieleen juolahtaa, kokeile. (Kuva: Adobe Stock)

Makua ja monipuolisuutta grillitikkuun – jokaiselle jotakin

Kunnon ruokaa kasvissyöjälle on marinoitu tofu; sen lisukkeeksi vielä kasviksia niin juhla-ateria on valmis.

Jokainen aterioitsija voi tehdä omannäköisensä vartaan ja laittaa siihen makunsa mukaan myös broileria, kalaa, lihaa, lihapullaa, makkaraa tai vaikka nakinpaloja kasvisten lisäksi. Ne kannattaa asettaa tikkuun tiiviisti, jotta vartaan pyörittäminen olisi helpompaa, eivätkä syötävät kuivuisi liikaa.

HUOMIO: Pesun jälkeen useimmat kasvikset kannattaa tosiaan paloitella tai siivuttaa (muun muassa juurekset) tasaisen kypsymisen varmistamiseksi. Erilaiset ja erikokoiset kasvikset vaativat hieman toisistaan poikkeavat kypsymisajat. Esimerkiksi hitaasti kypsyvät sipulit ja perunat kannattaa esikypsentää vaikka mikrossa tai laittaa foliossa grilliin heti sytyttämisen jälkeen.

Kokeile rohkeasti erilaisia kasviksia, juureksia ja vaikka hedelmiä – testaa erilaisia mausteita ja mausteyhdistelmiä, niin löydät omat suosikkisi. Makeannälkään ja jälkiruuaksi voit laittaa folionyyttiin vaikka omenanpaloja, ananasta ja banaania parin suklaapalan kanssa. Anna pehmetä hetken lämmössä ja nauti vaniljajäätelön kera. Mmmm…

Kaunista kesää ja hyviä uinti-, ulkoilu- ja grillauskelejä!

Muistathan vierailla lomamatkoillasi myös erilaisissa puutarhakohteissa. Mökkimatkan varrella voi olla upeita puistoja, kasvitieteellisiä puutarhoja ja erikoistuneita taimimyymälöitä, joista saattaisit saada mukavia ideoita ja taimia myös kotipuutarhaasi.

Vapaa-aikana kannattaa myös lähteä liikkeelle; nauttia raikkaasta ilmasta ja kesäisestä lämmöstä. Eikä aina tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, sillä lähialueiltakin löytyy varmasti kaikkea kaunista katseltavaa ja tutustumisen arvoista paikkaa. Hypätkää vaikka polkupyörän selkään ja lähtekää katselemaan, miltä maailma näyttää.

Lämpimillä keleillä vesi virkistää myös ulkoisesti. Nauti auringon lämmittämistä uimavesistä ja poikkea myös iltauinnilla, niin uni maistuu. Mukavia kesämuistoja saat itsellesi ja jälkikasvullesi myös yhteisillä uintihetkillä!

<p data-block-key="pkbvf">Lämmin sää houkuttelee ulos liikkumaan, uimaan ja grillaamaan – tee kesästäsi ikimuistoinen. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Lämmin sää houkuttelee ulos liikkumaan, uimaan ja grillaamaan – tee kesästäsi ikimuistoinen. (Kuva: Adobe Stock)
Ohje

Ohje

Sateisella säällä voit sitten vaikka...

Rakentaminen
luonto
nurmikko
eläimet
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

tiaisten pönttö puussa
Linnunpönttö-vinkit aloittelijalle ja konkariharrastajalle
Suomessa pesivistä lintulajeista moni on menettänyt luonnolliset pesäpaikkansa metsien käsittelyn ja rakennettujen ympäristöjen lisääntymisen myötä. Onneksi ratkaisu löytyy lähempää kuin arvaatkaan: linnunpönttö on yksi helpoimmista ja vaikuttavimmista tavoista auttaa lintuja. Oikein rakennettu ja sijoitettu pönttö voi olla kirjaimellisesti elintärkeä. Tässä artikkelissa sukellamme siihen, millainen linnunpönttö sopii eri lintulajeille, miten ja milloin pöntöt kannattaa huoltaa ja miksi juuri nyt on oikea hetki ripustaa pönttöjä omalle pihalle, puistoon tai mökkimetsään.
20238_69204.jpg
Asustaako pihallasi siili? Näin ruokit; vinkit myös talvipesän tekoon
Siili hankkii kesän aikana talvea varten rasvakerroksen, joka toimii sen talvilevon aikana polttoaineena ja eristävänä kerroksena. Se etsii etenkin syys–lokakuun aikana tuhtia ravintoa lihottaakseen itseään ja ilmojen viiletessä hakeutuu suojaisaan paikkaan rakentamaansa talvipesään horrostamaan.
202310_83271.jpg
Näin hoidat siirtonurmea – kaunis nurmikko vuodesta toiseen
Nurmikko muodostaa usein ympäristöviihtyvyyden kannalta kotipihan peruskasvillisuuden, jonka tulisi viheriöidä aina myöhäissyksyyn asti. Se muodostaa myös sen osan pihaa, jolla toimitaan ja oleskellaan. Jotta siirtonurmi pystyisi täyttämään sille asetetut toiveet, kannattaa sitä – huolellisen perustamistyön jälkeenkin – hoitaa säännöllisesti. Leikkaamisen ja kastelun lisäksi säännöllinen ilmastointi, kalkitus ja lannoitus auttavat nurmikkoa pysymään kauniina vuosikymmenien ajan.
202312_83334.jpg
Menestyykö suomalainen mansikka Espanjassa? Asiantuntija vastaa
Vuosi sitten toin tänne Espanjaan mansikan rönsyjä, joista talven aikana saimme mansikoita ihan mukavasti. Ystävällinen naapuri on kesän aikana kastellut niitä ja ne ovat hyvinvoivia ja vihreitä. Nyt kysymys kuuluu, mitä pitäisi tehdä, jotta tänäkin talvena saisimme mansikoita? Eli miten alan kukittamaan? Puutarhoissa täällä en ole nähnyt mansikan taimia, mutta keväällä kyllä mansikoita tulee myyntiin. Toki paikallinen puutarhuri osaisi neuvoa, mutta kieli ei taivu espanjaan.
20217_71641.jpg
Koloradonkuoriaisia havaittu? Ilmoita oma havaintosi!
Koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata) on yksi pahimmista perunantuhoojista. Sen toukat syövät tehokkaasti perunan lehtiä ja varsia. Koloradonkuoriaisen tärkein isäntäkasvi Suomessa on peruna. Kuoriaisen toukat syövät perunakasvuston paljaaksi nopeasti.Koloradonkuoriaisen havainnoista ja epäilyistä tulee heti ilmoittaa Ruokavirastolle, sillä kaikki esiintymät hävitetään. Kuoriainen ei saa päästä leviämään. Älä kuitenkaan ryhdy torjuntatoimiin itse.
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Naapurisopu meni pensasaita-jupakassa
Asemakaavoissa ja/tai kuntien rakentamismääräyksissä saattaa olla joitain määräyksiä istutuksista ja olemassaolevasta kasvillisuudesta. Suomen laissa ei juuri asiaan oteta kantaa, mutta yksi naapuruussuhteisiin kantaa ottava kohta löytyy:"Se, jolle oman tai nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista."Tässä yksi kurja esimerkki oikeuteen asti päätyneistä riidoista: Naapuri vaati korvausta naapurinsa kanssa yhdessä omistaman orapihlaja-aidan leikkaamisesta lähes juuresta poikki 30 metrin matkalta. Toinen kiistelijöistä ehti kuolla oikeusprosessin aikana, mutta kuolinpesä jatkoi oikeuden saamista. Käräjäoikeus tuomitsi aidankynijän sakkoihin, samoilla linjoilla oli Itä-Suomen hovioikeus. Korkein oikeus hylkäsi ensin aidanleikkaajan valituslupahakemuksen, mutta mies osoitti KKO:lle, että aita oli hänen tonttinsa puolella, eikä naapuri ollut osallistunut aidan istuttamiseen. Aidankaatajan ja syyttäjän vaatimuksesta käräjäoikeus tuomitsi jutun nostaneen naapurin sakkoihin maaliskuussa 2005 väärästä ilmiannosta.Kuolinpesän edustaja vaati kuitenkin edelleen aidankaatajalle rangaistusta vahingonteosta. Kun kuolinpesä ei pystynyt osoittamaan omistusoikeutta aitaan, ei aidankaataja ollut käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt asiassa vahingontekoon. Valtio ja kuolinpesä joutuvat maksamaan aidankaatajalle oikeudenkäyntikuluja yli 5200 euroa.Lähde: Viherympäristöliiton uutiset 31.5.2006

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton