eläimet

Varjotupsukoi (Mompha terminella) on uhanalainen mikroperhonen, joka elää ainoastaan harvinaisella pikkuvelholehdellä (Circaea alpina), jota kutsutaan myös yövarjon lumoojaksi. Pikkuvelholehti on itsepölytteinen kasvi, jonka luontaisia kasvupaikkoja ovat lähdekorvet sekä rehevät kosteat lehdot ja korpinorot. Metsien avohakkuut ja ojitukset ovat hävittäneet monia sen esiintymispaikkoja, mikä on pirstonut elinympäristöjä ja heikentänyt samalla varjotupsukoin selviytymistä.

Koikarpit eivät ole vain näyttäviä vesieläimiä, vaan ne tuovat puutarhaan liikettä, väriä ja elämyksellisyyttä. Yksilölliset koikarpit tunnistavat hoitajansa ja voivat käyttäytyä lähes seurallisesti, mikä tekee harrastuksesta ainutlaatuisen. Tässä artikkelissa tarkastelemme koikarpin värejä, käyttäytymistä, vuorovaikutusta ihmisen kanssa sekä vinkkejä valokuvaukseen ja lammen esteettisyyden lisäämiseen.

Koikarppilammen rakentaminen voi tuntua haastavalta, mutta oikeilla ohjeilla se on täysin toteutettavissa kotipuutarhassa. Lammen suunnittelu, veden laatu ja suodatus ovat kaikki tärkeitä tekijöitä, jotta koikarpit viihtyvät ja lammen ekosysteemi pysyy tasapainossa. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisimmät vaiheet lammen suunnittelusta arjen hoitoon, jotta harrastus olisi sekä nautinnollista että kestävää.

Koikarppiharrastus yhdistää puutarhanhoidon, vesiaiheiden estetiikan ja eläinten hoidon kiehtovaksi kokonaisuudeksi. Suomessa yhä useampi puutarhuri suunnittelee lammen, jossa uiskentelevat värikkäät ja seuralliset koikarpit. Ne eivät ole vain kauniita katseltavia, vaan myös pitkäikäisiä kumppaneita, jotka tunnistavat hoitajansa ja tuovat rauhallista liikettä pihaan.

Kapi on ihosairaus, jonka aiheuttaa kapipunkki (Sarcoptes scabiei). Se on yleinen sekä ihmisillä että eläimillä ja voi aiheuttaa voimakasta kutinaa ja iho-oireita. Kapi on tarttuva ja leviää erityisesti suorassa ihokontaktissa.

Oletko vannoutunut lintubongari vai kuulutko joukkoon, joka tunnistaa ehkä muutaman yleisimmän kuten harakan ja talitintin? Tähän on nyt koottu tavallisimmin pihapiirissä tutuksi tulevia lintuja. Pesimäalueista sekä vuodenaikojen vaihteluista johtuen kaikkia lintuja ei aivan joka pihassa joka päivä näe.Mutta tehdäänpä linnut tutuksi:

Olettehan tietoisia, että EU:n vieraslajiluettelon lajeja ei ole vuodesta 2016 lähtien saanut kasvattaa tai pitää hallussa. Haitallisia vieraslajeja on nimetty myös kansallisessa vieraslajiluettelossa.Tutustu vieraslajit.fi-portaaliin

Siili hankkii kesän aikana talvea varten rasvakerroksen, joka toimii sen talvilevon aikana polttoaineena ja eristävänä kerroksena. Se etsii etenkin syys–lokakuun aikana tuhtia ravintoa lihottaakseen itseään ja ilmojen viiletessä hakeutuu suojaisaan paikkaan rakentamaansa talvipesään horrostamaan.

Eräs lukijamme lähestyi meitä kysymyksellä: "Keksittekö mitään keinoja, millä joulukuusen saisi säilymään siistinä ja pystyssä, kun perheessä on vilkkaita kissoja ja vauhdikkaita lapsia?"‒ Viime vuonna heräsin aaton vastaisena yönä rysähdykseen ja silmät ristissä ampaisin tarkistamaan, mitä olohuoneessa tapahtui. Vastaan tuli kaksi säikähtänyttä kissaa ‒ ja lattiaa pitkin valuva vesinoro. Päivällä koristeltu joulukuusemme makasi lattialla oksat katkenneena. Miten voisin estää tämän tilanteen uusiutumisen?Mainio kysymys näin joulun alla.

Kesäkuukausista keskimmäinen, heinäkuu, on yleisesti vuoden lämpimin kuukausi pohjoisella pallonpuoliskollamme. Heinäkuussa Suomen luonto saavuttaa kesän kasvunsa huipun ja alkaa pian tämän jälkeen valmistautumaan syksyyn. Heinäkuussa on usein lämmintä ja kosteaa; kuurosateet ja ukkosmyrskyt ovat tavallisia Etelä- ja Keski-Suomessa – iltapäivisin lämpötilat kohoavat ainakin jossain päin Suomea hellelukemille. Lapin yöttömät yöt jatkuvat kuun lopulle saakka, mutta eteläisemmässä Suomessa huomaa jo öiden pimenemisen.