kasvit

Metsäteollisuus ry pitää tärkeänä, että METSO-ohjelmaa jatketaan ja kehitetään osana Suomen luonnon monimuotoisuuden edistämistä. Ohjelma toimii vapaaehtoisena ja kohdennettuna työkaluna, joka tuo konkreettisia tuloksia arvokkaiden metsäluontokohteiden suojelussa.

Koloradonkuoriaisia on havaittu heinä–elokuussa yhteensä kuudessa kohteessa Kaakkois-Suomessa. Osassa löydöistä kuoriaiset ovat todennäköisesti talvehtineet, mikä lisää pysyvän esiintymän riskiä. Nopealla havainnoinnilla ja torjuntatoimilla voidaan vielä estää tuholaisen vakiintuminen Suomeen.

Kuluva kesä on osoittautunut haasteelliseksi pölyttäjille, käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen keräämistä havainnoista. Kolean alkukesän vuoksi sekä päiväperhosia että kimalaisia on laskettu vähemmän kuin viime vuonna.

Myrkkykeiso (Cicuta virosa) on monivuotinen, kotoperäinen putkikasvi, joka viihtyy kosteilla mailla, kuten rantaniityillä ja ojien varsilla. Sen kaikki osat ovat myrkyllisiä, ja erityisen vaarallinen on paksu juurakko. Myrkkykeisoa voi erehtyä luulemaan vaarattomiksi putkikasveiksi, mikä tekee sen tunnistamisesta tärkeää. Missä myrkkykeisoa esiintyy, miten sen tunnistaa ja milloin sen hävittäminen on tarpeen?

Olemme tekemässä mökillämme maankaivuu töitä tuija-aitamme lähistöllä ja mietimme kuinka läheltä uskaltaa kaivaa, ettei aita vioitu tai aiheuta haittaa tuija-aidan hyvinvoinnille.

Perennoiden kevätlannoitus jää minulla kevään muiden mökkiasioiden ja monien perennalajien vuoksi usein kesäkuun tai jopa heinäkuun puolelle. Kannattaako silloin enää lannoittaa (yleislannoitteella) vai meneekö se hukkaan? Vaikuttaako kevätlannoitus kesän kasvukauteen vai vasta seuraavan vuoden kasvukauteen? Riittääkö, että lannoite ripotellaan pintamultaan vai pitäisikö se laittaa syvemmälle?

Milloin on pihlajanmarjakoin torjuntahetki kanta-Hämeessä 2025?

Mökkipihaltamme on talven aikana kaatunut iso kataja. Runko ei ole katkennut, vaan juuresta juuripaakku on osin noussut esiin maan päälle, ja runko kallistunut etelään. Mitä tehdä? Voiko puu vielä juurtua uudelleen, jos sen nostaa pystyyn. Miten olisi paras tukea? Vai mitä olisi järkevintä tehdä?

Meille on ilmestynyt kasvihuoneeseen ja ulos kasvulavaan ja ruusuangervo pensaiden mullan joukkoon inhottavia paksuja vaaleta matoja. Mistä ne on voinut tulla ja mitä ovat ja miten voi torjua?

Palstalla on aiemmin neuvottu miten lähelle tuija-aitaa voi istuttaa uusia kasveja, jos tarkoituksena on peittää tuijien harvaa alaosaa. Kysyn jatkokysymyksen, mitkä lajikkeet (pensaat, puut, perennat ja erityisesti muut havut) ovat erityisen herkkiä tuijien läheisyydelle, tai mitkä erityisen vahvoja tuijia sietämään? Olemme kuulleet maisema-arkkitehdin sanovan etteivät mitkä tahansa kasvit viihdy tuijien lähellä, tuijien erittämien aineiden/yhdisteiden/molekyylien(?) takia. Emme ole varmoja onko kyse lehdistön vai juuriston erittämistä yhdisteistä vai molemmista.Asia on jäänyt vaivaamaan emmekä löydä vastausta verkosta. Haluaisimme istuttaa omalle puolelle rajaa osittain melko korkeaksikin kasvavaa sekaistutusta naapurinpuolella (pohjoispuolella) olevien rumien hoitamattomien tuijien peittämiseksi maisemasta. Pihassamme on tilaa vaihdellen 1-3 m leveydeltä 50m matkalla, johon suunnittelemme kaunista seka-istutusvyöhykettä. Maaperässämme on savea mutta myös ravinteikasta multaa ja voimme vaihtaa osittain maaperää paremmaksi sekä rakentaa kohopenkin, jos tarve. IIa-vyöhyke.