• Etusivu
  • Hoitotyöt

Kuusiaidan leikkaaminen – hoitamaton kuusiaita voi olla kammotus

Tiina Painokallio
Päivitetty 10.02.2025
20232_80934.jpg

(Kuva: Puutarha.net)

Tuuhea ja hoidettu kuusiaita on ansaitusti omistajansa ylpeydenaihe, johon päästään vain vuosien säännöllisellä työllä. Hoitamaton kuusiaita sen sijaan voi olla kammotus, jonka tuuheuttaminen, nuorentaminen tai uudistaminen alasleikkauksella ei enää onnistu. Hoitoleikkaukset pitää aloittaa jo varhaisessa vaiheessa. Leikkaamisen tarkoituksena on saada kuusiaidasta tuuhea, tasapainoinen ja lumikuormia kestävä silmänilo.

Näin leikkaat kuusiaidan

Kuusiaita pidetään siistinä ja kapeana säännöllisillä leikkauksilla. Taimien leikkaaminen aloitetaan hyvissä ajoin, jo istutusta seuraavana talvena, jotta aidasta tulisi mahdollisimman tuuhea.

Kuusiaitaa leikataan aluksi vain sivuilta, viimeisintä vuosiversoa jätetään vain muutama senttimetri. Näin versot alkavat heti haaroittua ja tuuheutua, eron voi huomata jo ensimmäisenä kesänä.

Aita kannattaa leikata ylöspäin kapenevaksi, jolloin se kerää talvella vähemmän lumikuormaa ja valo jakautuu tasaisemmin. Kuusten latvoja voidaan alkaa leikkaamaan, kun taimet ovat kasvaneet lähes halutun korkuisiksi.

Latvojen leikkaaminen hidastaa lopullisen korkeuden saavuttamista, mutta pitkiä latvakasvuja voi toki aina leikkauksen yhteydessä huoletta lyhentää/tasata siistin yleisvaikutelman ylläpitämiseksi.

<p data-block-key="825gy">Apuna kannattaa käyttää linjalankoja, jotta leikkauslinjat pysyvät suorina. Leikkaukseen tarvitaan joko käsi- tai moottorikäyttöiset pensassakset ja sekatöörit, joilla jäljen voi viimeistellä. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Apuna kannattaa käyttää linjalankoja, jotta leikkauslinjat pysyvät suorina. Leikkaukseen tarvitaan joko käsi- tai moottorikäyttöiset pensassakset ja sekatöörit, joilla jäljen voi viimeistellä. (Kuva: Adobe Stock)
Ohje

Ohje

Muista! Vanhasta, puutuneesta osasta ei saa leikata. Paljaasta, ruskeasta oksankohdasta ei nimittäin kasva uutta versoa, koska kuusella ei ole oksissaan uinuvia silmuja.

Säännöllisesti ja oikein hoidettuna kuusiaita on hyvän korkuinen ja levyinen noin kymmenessä vuodessa. Senkin jälkeen aitaa hoidetaan ja siistitään säännöllisin leikkauksin sekä sivuilta että päältä.

Havuaitaa voi mukauttaa maastoon eri tavoin. Jos maasto on epätasainen, aita yleensä kasvatetaan tasaiseksi yläosastaan, rauhoittamaan näkymää. Rinteessä aita voi mukailla maastoa, jolloin se on tasaisen korkea joka kohdastaan ja korostaa rinnevaikutelmaa.

Parhaat vinkit näkösuojaksi

Jos rinnevaikutelmaa halutaan häivyttää, voidaan aita leikata "vatupassiin", jolloin aita on toisesta päästään huomattavasti korkeampi. Tällöinkin pitää muistaa, että sitä pitää ylettyä leikkaamaan. Hyvän näkö-, tuuli- ja pölysuojan antaa 150–200 cm korkea aita.

Kuusiaitaa on perinteisesti leikattu kevättalvella, suojasäällä, ennen uuden kasvun alkua. Nykyään kuusiaitaa leikataan usein myös kesällä heinä-elokuussa, kun uudet vuosikasvaimet ovat terhakoituneet ja suoristuneet. Leikata voi tarpeen vaatiessa myös syksyllä.

<p data-block-key="wk5kx">Huolella leikattu kuusiaita on komea, peittävä ja suojaava raja-aita, mikä nostaa koko kiinteistön arvoa. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Huolella leikattu kuusiaita on komea, peittävä ja suojaava raja-aita, mikä nostaa koko kiinteistön arvoa. (Kuva: Puutarha.net)

Muita leikatuksi aidaksi sopivia lajeja ovat muun muassa marjakuuset (Taxus), serbiankuusi (Picea omorika), lehtikuuset (Larix), kanadantuijan (Thuja canadensis) lajikkeet. Olisiko tuijasta aidaksi?

Pari sanaa kuusiaidan istutuksesta ja hoidosta

Kuusen aitataimia voidaan istuttaa melkein koko kasvukauden ajan, joskin toukokuu ja elokuu ovat kosteusolojen suhteen parhaat ajankohdat. Myös syksyllä ennen talven tuloa siirto ja istutus onnistuvat. Kasvualustaksi kaivetaan yhtenäinen, vähintään 50 cm syvä ja leveä oja. Se täytetään hieman hapahkolla, hyvin kosteutta pidättävällä mullalla. Taimien istutusväli on 35 cm eli 3 kpl metrille. Taimet istutetaan hieman (1 cm) aiempaa syvempään.

Kuusien lähellä ei saa olla varjostavia pensaita tai puita. Varjossa kuuset varistavat neulasiaan, eikä uusia kasva tilalle. Kuusiaidan hoidossa pitää myös muistaa heinän ja rikkakasvien torjunta. Pienet kuusen taimet häviävät kilpailussa heinäkasveja vastaan. Torjuntaa voi helpottaa käyttämällä esimerkiksi kuorikatetta. Varsinkin istutusvuonna tulee myös huolehtia riittävästä kastelusta: anna kerralla runsaasti, jotta juuret hakeutuvat syvälle.

Milloin leikataan? Tietoa leikkaamisen ajankohdista

Näin leikkaat puutarhassa: Puiden ja pensaiden leikkaaminen

Puutarha.netin kasvikortistossa voit tutustu yli 1 400 Suomessa menestyvään kasvilajiin ja -lajikkeeseen.

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20234_81445.jpg
Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?
Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.
202211_80183.jpg
Mistä kyse, kun pikkuluumu­tomaatti kasvattaa valtavia pallomaisia kukintoja? Asiantuntija vastaa
Idätin kaupan pikkuluumutomaattien siemeniä ja yksi niistä on erikoinen. Se kasvattaa valtavia pallomaisia kukintoja, joissa on satoja tomaatinalkuja kussakin. Koko kasvi on silkkaa kukkaa. Mistä on kyse?
20201_62050.jpg
Kasvien tehoaineet kevään mörköjä vastaan
Valokuvissa kevät näyttää aina kauniilta ja lämpimältä - varastojen perältä kaivetaan kesämekot, polkupyörä ja poljetaan piknikille puistoon, jossa kukat kukkivat jo täydessä loistossaan. Meille suomalaisille kevät ei ole kuitenkaan aina ihan tätä. Välillä on lunta ja välillä taas ei. No, siinä välissä on vettä. Ja loskaa. Toki ne kukat ja muut kasvit sieltä alkavat aikanaan kurkkimaan, ja linnut palaavat lopulta hermolomiltaan. Harmittavan usein tämä kaikki menee kuitenkin melkoisen lähelle kesää, jolloin suurin osa keväästä on monelle melkoisen harmaata ja ilotonta. Tutkitusti suomalaiset ovatkin keväisin onnettomimmillaan.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
20224_77766.jpg
Lasitetulla terassilla lisää ihania hetkiä mökkielämään ja lisätilaa kasveille ja yrteille
Suomalaisille kesä ja mökki kuuluvat vahvasti yhteen ja mökkikauden alkaminen on monelle vuoden kohokohta. Mökkikaudesta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä talven pimeydessä on ihana muistella mökkiterassilla juotuja aamukahveja tai keskiyön auringon ihastelua. Toisinaan lyhyestä kesästä jää päällimmäisenä mieleen hankala sää – äkillisen sadekuuron pilaama ruokailuhetki tai terassille tuulen mukana ajautuvat risut, lehdet ja siitepölyt. Kuulostaako liiankin tutulta?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton