• Etusivu
  • Ajankohtaista

Katoilla vihertää - katso upeat kuvat!

Rakentajan toimitus
Julkaistu 27.08.2014
20148_40648.jpg
Teksti: Johanna Vireaho Kuvat: Sari Tammikari
Julkaistu Kodin Kuvalehti puutarhassa –lehdessä 2/2013

Sammalmatto, maksaruohoa, niittykukkia, unikoita, heiniä. Porvoolaisen Villa Solhagan isäntäväki hurahti viherkattoihin; ja nyt pihapiirin rakennuksissa on niitä jo viisi!

Uma Pihlaja istahti hetkeksi vierasmajan portaille
Uma Pihlaja istahti hetkeksi vierasmajan portaille

Porvoolaisen Villa Solhagan pihapiirissä on monta erilaista viherkattoa; kukkivasta niitystä sammalpeitteiseen. Viherkattovillityksen alkusysäys oli tilan uusi autokatos-verstas­rakennus. Omistajapari Uma Pihlaja ja Silvo Lehtonen suunnitteli tekevänsä rakennuksen vanhoista saunan ikkunoista ja ­puretun ladon laudoista.

Tulos on persoonallisen komea – röllimäiseksikin kuvailtu. Röllitalon katto alkoi askarruttaa, sillä vanhaan kierrätystavaraan sopivaa kattomateriaalia ei tuntunut löytyvän. Lopulta ratkaisuksi keksittiin viherkatto.

Kukkakatto tuntui meistä heti hyvältä ajatukselta, sillä sellainen istuisi maisemaan, Uma muistelee.

Ajatuksesta toteutukseen kului hyvä tovi. Verstasta rakennettaessa 7 vuotta sitten viherkatoista ja niiden valmistamisesta oli tarjolla vain vähän tietoa. Viherkaton rakentamiseen tarkoitettuja materiaalejakaan ei löytynyt.

Huomasin lopulta netin kautta Icopalin viherkattoratkaisun, joka on kehitetty erityisesti loiville katoille. Siinä sala­ojalevy levitetään huopakaton päälle, liittymäsaumat tiivistetään liimamassalla ja ruuveilla, Silvo Lehtonen kertoo.

Salaojalevy on taipuisaa ja notkeaa, ja ­sitä on helppo käsitellä. Se soveltuu hyvin katon pohjarakenteiden päälle mullan alle kasvualustaksi. Salaojalevyn nystyrät ­keräävät jonkin verran vettä, joten kaikki vesi ei valu heti alas.

Kasvupohjaksi tilasimme kattomultaa, joka sisältää kevyt­soraa. Se on ilmava ja kuohkea kasvualusta viherkattoihin, Silvo sanoo.

Kattoa reunustavat kestopuiset laudat, joissa on metallituet. Laudat estävät kasvustoa valumasta alas. Kehikon tulee olla kestävä, jotta se jaksaa kannatella kasvualustan ja kestää sääoloja, kosteuttakin.

Salaojalevyn saumoihin kannattaa kiinnittää huomiota ja tehdä niistä tiiviit, sillä monet kasvit voivat kasvattaa juuret väljien ja huonosti tehtyjen saumojen läpi, Silvo toteaa.

Kottikärryillä katolle

Kasvualustaa ei voi ryhtyä levittämään mille tahansa katolle. Katon pitää olla tarpeeksi vahva, jotta se kestää viherkatto­rakenteet, mullan ja talvisin vielä lumenkin painon.

Varsinkin vanhojen rakennusten päälle viherkattoa tehtäessä rakenteet pitää tarkistaa ja tarpeen tullen vahvistaa. Katolle levitettävä multa saattaa painaa tuhansia kiloja.

Uma Pihlaja ja Silvo Lehtonen halusivat verstaansa katolle kukkakedon. Sen kasvualustan paksuus on noin 15 senttiä.– Jotta kasvualusta ei kärsi kuivimpina aikoina, asensimme rakennuksen harjalle kastelujärjestelmän. Tihkuletkusta vesi imeytyy hiljalleen multaan, kertoo Uma.

Uma ja Silvo innostuivat onnistuneesta viherkatostaan niin, että päättivät uudistaa myös vanhan saunan katon samalla tavalla. Rakenteiden vahvistamisen jälkeen katolle kuljetettiin noin kahdeksan tonnia multaa. Urakka ei ollut helppo.

Viritimme tukevat lankut sillaksi ja kuljetimme mullan ylös kottikärryillä. ­­ Aika monta kuormaa oli kärrättävänä, mutta onneksi ei päätä huimannut, ­Silvo naurahtaa.

Autokatos-verstasrakennuksen katolla hehkuvat heinäkuussa unikot, muulloin heinät ja muut luonnonvaraiset kasvit. Sepän takomat metallisaranat sopivat tilan tyyliin.
Autokatos-verstasrakennuksen katolla hehkuvat heinäkuussa unikot, muulloin heinät ja muut luonnonvaraiset kasvit. Sepän takomat metallisaranat sopivat tilan tyyliin.

Verstaan katolle ja sen kasvualustaan Uma ja Silvo kylvivät yksivuotisten ­kukkien siemeniä, kuten unikoita ja ruiskaunokkeja sekä kuivuutta kestävää jäykkänataa. Ruiskaunokit ja unikot kylväytyvät myös itsekseen, joten kukkaloisto oli erityisen upea ensimmäisenä ja toisena vuotena.

Oman onnensa nojaan ei viherkattoa kuitenkaan kannata jättää. Rikkakasvien siemenet kulkeutuvat katolle yhtä lailla, ja pienet vadelman- ja koivuntaimet saavat yllättävän nopeasti jalansijaa. Kitkentäkierrokselle kannattaa jaksaa lähteä säännöllisesti.

Me jätimme ensimmäisinä vuosina kitkentää väliin, kun emme malttaneet talloa upeaa kukkamerta. Katolle pääsi asettumaan sellaisia kasveja, joista on vaikea päästä eroon, Uma sanoo. Verstaan katon ilme onkin nyt niittymäisempi ja luonnollisempi kuin alussa.

Pari vuotta sitten Uma koetti kylvää kukkasiemenet syksyllä, jotta ne olisivat lähteneet paremmin keväällä kasvuun. Pitkä, lämmin syksy sai siemenet itämään ja taimettumaan, mutta ankaran talven aikana hentoiset taimenalut paleltuivat. Uman mielestä kevätkylvö onkin varmempi. Monivuotisten kasvien talvehtiminen ei ohuessa multakerroksessa aina onnistu, mutta hyviä kokemuksia Umalla ja Silvolla on esimerkiksi maksaruohoista, jotka viihtyvät talon kuistin viherkatolla.

Maksaruohon hankimme mattona, joka levitettiin kasvualustalle. Kasvit nostettiin ylös katolle pressujen avulla. Juurtumisen ajaksi päälle laitettiin kivet. Maksaruohokatolta kannattaa kitkeä rikkaruohot heti, jotta se näyttää hyvältä ja kukinta-aikaan kauniin keltaiselta. Tikkaita tarvitaan siis ahkerasti, Uma vinkkaa

Talon kuistin katolla kasvaa maksaruohoja
Talon kuistin katolla kasvaa maksaruohoja
Niistä saa matalan, keltaisena kukkivan katon.
Niistä saa matalan, keltaisena kukkivan katon.

Rantasaunan katolla vihertää sammalmatto. Joukkoon kylväytyy maitohorsmaa, koivua ja vadelmaa, jos kitkentää ei kesällä hoida. Sammal saattaa kuivahtaa hetkittäin, mutta toipuu sateiden tullessa.

Vuonna 1954 rakennettu rantasauna on tontin vanhin rakennus. Sen katolla kasvavat sammalet, mutta maitohorsma sekä vadelman ja koivun taimet yrittävät vallata sitä. Kitkentäkierroksella siementaimet kitketään pois.
Vuonna 1954 rakennettu rantasauna on tontin vanhin rakennus. Sen katolla kasvavat sammalet, mutta maitohorsma sekä vadelman ja koivun taimet yrittävät vallata sitä. Kitkentäkierroksella siementaimet kitketään pois.

Lopulta myös Vilivajaksi ristityn puu­tarhavajan katto alkoi vihertää. Uma ja Silvo päättivät hyödyntää muiden viher­kattojen­ rakentamisesta yli jääneet materiaalit ja pihan pienemmätkin rakennukset saivat viherkatot.

Haimme luonnosta erilaisia heiniä, jotka istutimme katolle. Kylvimme joukkoon nataa. Perustus on muuten sama, mutta puutarha­vajan kasvulaatikossa on multaa vain kymmenen senttiä.

Heinät ovat siementäneet ja luovat vaivattoman viherkaton. Vilivajan viherkattoa ­emme erityisesti hoida, vaan se elää omaa elämäänsä, toteaa Uma.

Viherkatoilla viihtyvät esimerkiksi:

- Maksaruohot ja mehitähdet erityisen hyvin!
- sammal
- kuivan niityn kasvillisuus, kuten ­ketoneilikka, ahomansikka, päivänkakkara, heinät, kellokukat, pienet sipulikasvit
- kylvettävät kesäkukat:
kehäkukka, ruiskaunokki ja unikot.

Tutustu kasvivaihtoehtoihin
Puutarha.netin Kasvikortistossa.
- Tietoa ja kuvia jo yli 1400 Suomessa menestyvästä kasvilajista ja -lajikkeesta!

Vilivajaksi nimetty puutarhavaja on rakennettu harmaantuneista laudoista ja kierrätysmateriaalista. Luonnollinen heinäkatto sopii rakennuksen tyyliin.
Vilivajaksi nimetty puutarhavaja on rakennettu harmaantuneista laudoista ja kierrätysmateriaalista. Luonnollinen heinäkatto sopii rakennuksen tyyliin.
Huomio

Huomio

Viherkattoa valmiina mattona, itse istuttaen tai kylväen

- Viherkatolle voi hankkia valmiina mattona nurmikkoa, maksaruohoa tai kunttaa eli metsän varpukasvillisuutta.
- Kasvillisuutta saa myös luonnosta keräämällä ja siirtämällä; mutta tarvitset siihen aina maanomistajan luvan.
- Katolle voi kylvää myös siemeniä!

Villa Solhagan pihapiiri on kuin sadusta

Täällä arvostetaan itse tekemistä ja perinteitä. Hienoa työtä, Uma Pihlaja ja Silvo Lehtonen!

Villa Solhaga on rakennettu vuonna 1956 ja laajennettu pariin kertaan. Terassilta avautuu näkymä merelle. Talon toisella puolella kuistin katolla kasvaa maksaruoho.
Villa Solhaga on rakennettu vuonna 1956 ja laajennettu pariin kertaan. Terassilta avautuu näkymä merelle. Talon toisella puolella kuistin katolla kasvaa maksaruoho.
Vierasmaja on vielä vailla viherkattoa. Muutos on jo suunnitelmissa.
Vierasmaja on vielä vailla viherkattoa. Muutos on jo suunnitelmissa.
Huomio

Huomio

Näin syntyy kaunis ja kestävä viherkatto:

- Tee perustukset huolellisesti, jotta ne kestävät rakenteiden painon.

- Valitse kasvillisuus paikan, valon ja kasvualustan paksuuden mukaan. ­Mitä paksumpi kasvualusta, sitä ­paremmin kasvit selviytyvät, kestävät kuivuutta ja talven rasitusta.

- Kitke säännöllisesti. Älä anna rikkakasvien tai koivun- ja vadelmantaimien asettua aloilleen.

- Kastele kuivina aikoina. Tihkukasteluletkun asentaminen katolle helpottaa kastelua. Kun kastelet, anna kasvualustan ensin kostua kevyesti ja kastele sitten uudestaan. Vesi imeytyy ­paremmin hieman kostuneeseen ­kasvualustaan eikä valu suoraan pois.

Lue lisää viherkaton tekemisestä:Tee kasveilla elävä katto piharakennukseen

Ajankohtaista
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20222_76769.jpg
Oleskelutilan suunnitteluvinkkejä
Oleskelutilan viihtyisyyteen vaikuttavat toimivuus ja ulkonäkö aivan samoin kuin talon sisällä olohuoneessa. Huonosti suunniteltu oleskelutila aiheuttaa myöhemmin rahanmenoa ja harmia, kun toimintoja ja istutuksia pitää siirtää, muuttaa ja korjata.
20232_68741.jpg
Yrttimaan voi perustaa ikkunalaudalle
Yrttitarhan perustaminen on helppoa, jos ostat kaupan vihannesosastolta tai taimimyymälästä valmiita yrttiruukkuja, jotka voi istuttaa kotipuutarhaan tai isompaan astiaan.
20227_69229.jpg
Näsiä - kavalan kaunis kevään kukkija
Näsiä, lehtonäsiä eli riidenmarja (Daphne mezereum) on pystykasvuinen, noin metrin korkuiseksi kasvava pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtiensä puhkeamista. Etelä-Suomessa näsiän kaunis ja voimakkaasti tuoksuva kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Näsiä on kasvupaikkansa suhteen melko vaatelias pensas.
202110_73189.jpg
Itselle tai lahjaksi: näyttävä itse tehty Rosee-valaisin
Kuvan valaisin on tehty jo muutama vuosi sitten paikallisessa taitokeskuksessa, mutta se koristaa edelleen tasaisin väliajoin kodin keittiötä vuorotellen muiden värien kanssa. Kuvan lähettänyt henkilö kertoo innostuneensa valaisimien teosta niin paljon, että teki niitä muun muassa limen, mustan ja pinkin värisenä. Muutama on lähtenyt myös koristamaan sukulaisten koteja.
20235_81972.jpg
Viikon kysymys: Miten juolavehnä hävitetään?
Pihassani on noin viiden neliön alue, jossa ei kasva muuta kuin juolavehnää. Paikka on mielestäni hapan eli siinä kasvaa vähän varpua. Haluaisin joskus tehdä alueelle niin sanotuille happamille kasveille kukkamaan ja voisin jopa istuttaa siihen varpuja metsästä. Mutta kun se on juolavehnää täynnä! Aloitin äsken urakan ja kaivoin lapiolla kaksi kottikärrykuormaa juolavehnätupaksia pois.Onko mahdollista hävittää juolavehnä, jos katan alueen nyt koko kesäksi esimerkiksi mustalla mansikkamuovilla ja annan olla syksyyn asti? Tappaako tämä myös juurakot? Mitä sen jälkeen pitää tehdä? Onko juurakot silloin helpommin kaivettavissa ylös? Olisiko vielä hyvä käsitellä ennen tai jälkeen roundupillla?Koska mahdollisesti voisi tehdä siihen kukka/kasvipaikan?
202211_80195.jpg
Herukkapensaiden tuholaisten häätö? Asiantuntija vastaa
Olen aloitteleva hyötypuutarhan hoidossa. Istutin tänä kesänä puna-, musta- ja viherherukkapensaaat sekä pensasmustikoita. Punaherukkapensaaseen ilmestyi vihreitä toukkia, jotka söivät lehtiä. Poistin lehdet, joissa näin toukkia. Seuraavaksi ilmestyi kaikkiin herukoihin ilmeisesti jotain kirvoja. Oksien päissä lehdet käpertyivät ja niissä näkyi pienenpieniä nyppyjä, joiden oletan olevan kirvoja tms., koska pensaisiin tulvahti muurahaisarmeija kiipeilemään pitkin varsia. Leikkasin pois kaikki ne oksat, joissa oli näitä kirvaryppäitä. Olenkohan toiminut oikein? Voiko mitenkään ennaltaehkäistä tuholaisia tulevana keväänä? Pitäisikö herukat ruiskuttaa ennen marjojen tuloa?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton