• Etusivu
  • Kasvillisuus

Avomaan salaattikausi parhaimmillaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 22.03.2013
20077_5599.jpg

Punainen roomansalaatti avomaalta

Kesäkuun puolivälistä aina syyskuun lopulle saakka Suomessa voidaan nauttia lähellä tuotettuja avomaan salaatteja. Salaattiviljelijät istuttavat pelloille uusia salaattitaimia viikoittain, joten tuoretta satoa on saatavissa koko satokauden ajan.

Sipoolainen Anders Åström kuuluu suomalaisen salaattiviljelyn uranuurtajiin ja kehittäjiin. Hän aloitti 1970-luvulla jäävuorisalaatilla ja tavallisella keräsalaatilla. 1980-luvulla hän alkoi kokeilla erikoissalaatteja, esimerkiksi lollo rossoa, lollo biondaa ja tammenlehtisalaatteja.

Ravintolat ja henkilöstöravintolat kiinnostuivat uusista salaateista ensimmäisinä. Ruoan ammattilaiset osasivat arvostaa erikoissalaatteja, koska he olivat tutustuneet niihin maailmalla ja tuontituotteena niitä oli jo kokeiltukin.

Ammattikeittiöiden mallin mukaan suomalaiset ovat vähitellen oppineet käyttämään erilaisia salaatteja myös kotioloissa. Uusia salaattilajeja halutaan kokeilla ja yhdistellä houkuttavasti tutumpien salaattien kanssa.

Roomansalaatti nousija


Salaatteihin halutaan vaihtelua, jota tarjoavat salaattien erilaiset koot, muodot, maut, suutuntumat ja lukuisat hienot värisävyt. Vihreiden lajikkeiden punasävyisiin versioihin on jo jossain määrin totuttu. Enää tummien salaattien ei pelätä maistuvan kitkeriltä kuten aluksi epäiltiin.

Tällä hetkellä suosituin avomaan salaatti on rapea keräsalaatti eli jäävuorisalaatti. Se rapsahtaa mukavasti hampaissa ja maistuu mehukkaalta. Kova nousija jo muutaman vuoden ajalta on roomansalaatti.

Roomansalaatin vanha suomalainen nimi on sidesalaatti. Myös nimiä cos-, romaine- ja romansalaatti näkee käytettävän. Roomansalaatti tuli tunnetuksi osana suosittua caesarsalaattia. Rakenteeltaan roomansalaatti on kestävä, maultaan erinomainen ja ruokaisa. Säilyvyys on hyvä. Punainen roomansalaatti on mielenkiintoinen uutuus.

Avomaan salaattien kärkikaartiin kuuluu kähärälehtinen, punertavasävyinen lollo rosso. Tummanpuhuvat värisävyt nostavat esiin salaattien muita raaka-aineita ja ovat hyvä ulkonäöllinen tehokeino. Lehtien kiharaisuus kuohkeuttaa salaatteja. Lollo bionda on puolestaan helakan vihreä.

Tammenlehtisalaatti niin vihreänä kuin varsinkin punasävyisenä on ottanut paikkansa suomalaisessa salaattipöydässä. Tammenlehtisalaatin lehdet ovat liuskottuneet, rakenteeltaan pehmeät ja maultaan miedot.

Lollo rosso avomaalta
Lollo rosso avomaalta
Vihreä tammenlehtisalaatti avomaalta
Vihreä tammenlehtisalaatti avomaalta

Batavia ja latin tulevaisuuden salaatteja


Bataviasalaatin puolesta Anders Åström on tehnyt työtä jo vuosikymmenen ajan. Bataviassa miellyttää erityisesti maku. Rapeahko rakenne sijoittuu pehmeän ja rapean keräsalaatin välimaastoon. Poimuiset lehdet ovat joko vihreitä tai punertavia.

Suurin osa batavioista kasvaa lehtisalaatin tavoin, mutta runsaasta lajikkeistosta löytyy myös löyhiä keriä muodostavia versioita. Vihreä ja punainen batavia nousevat todennäköisesti meilläkin tulevaisuuden salaateiksi. Keski-Euroopassa, esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa, batavia on kaikkein suosituin salaatti.

Toinen odotettu tulokas kotimaiselta salaattimaalta on little gem eli pikkusalaatti, joka on vielä kokeiluvaiheessa. Se on roomansalaatin ja keräsalaatin välimuoto ja tunnetaan myös nimillä sydänsalaatti ja latinsalaatti. Pienen sydänsalaatin kiinteä kerä on pystyhkö ja lehdet melko paksut, mutta rakenne on pehmeä ja maku erinomainen.

Salaatti kasvaa parissa kuukaudessa


Avomaan salaattiviljelijä hankkii salaattien siemenet joulu-tammikuussa. Ensimmäiset siemenet kylvetään alustoilleen kasvihuoneisiin huhtikuun alussa, jotta taimet voidaan istuttaa avomaalle toukokuun alussa. Taimikasvatus vie 3 - 4 viikkoa ja salaatiksi kasvattaminen avomaalla noin 5 viikkoa.

Siemenkylvöt kasvihuoneissa ja taimien istutus avomaalle toistuvat viikoittain, jotta satoa saadaan kysynnän mukaan sopivasti koko satokauden ajan. Salaatit tarvitsevat kasvaakseen tasaista kosteutta. Salaattiviljelmien hoito, sadonkorjuu ja salaattien myyntikunnostus tehdään käsityönä.

Avomaalta salaatteja saadaan kesäkuun puolivälistä syyskuun loppuun.
Avomaalta salaatteja saadaan kesäkuun puolivälistä syyskuun loppuun.
Avomaansalaattien korjuuta Anders Åströmin tilalla Sipoossa elokuisena iltana.
Avomaansalaattien korjuuta Anders Åströmin tilalla Sipoossa elokuisena iltana.
Avomaansalaattien korjuu tehdään käsityönä aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jolloin salaatit pysyvät mahdollisimman raikkaina.
Avomaansalaattien korjuu tehdään käsityönä aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jolloin salaatit pysyvät mahdollisimman raikkaina.
Pellolta salaattien matka jatkuu myyntikunnostustiloihin.
Pellolta salaattien matka jatkuu myyntikunnostustiloihin.
Myyntikunnostukseen kuuluu salaattien huuhtelu kylmällä, puhtaalla vedellä, tarvittaessa uloimpien lehtien poistoa, minkä jälkeen salaatit pakataan käsityönä kuljetuslaatikoihin.
Myyntikunnostukseen kuuluu salaattien huuhtelu kylmällä, puhtaalla vedellä, tarvittaessa uloimpien lehtien poistoa, minkä jälkeen salaatit pakataan käsityönä kuljetuslaatikoihin.
Varsinkin kuivana ja aurinkoisena kesänä sadettajat ovat salaattiviljelmillä tarpeen.
Varsinkin kuivana ja aurinkoisena kesänä sadettajat ovat salaattiviljelmillä tarpeen.

Vuoden Vihannesta nyt avomaalta


Salaatit on tämän vuoden 2007 Vuoden Vihannes. Nyt on meneillään avomaasalaattien sesonki. Avomaasalaatit ovat kookkaita ja maukkaita salaatteja, joista löytyy myös erikoisuuksia. Avomaan salaatit kuuluvat kesäisten ruokapöytien raikasteeksi ja kevennykseksi.

Kotimainen avomaan salaattiviljely numeroina:


- Salaatteja viljellään avomaalla yhteensä 350 hehtaarin alalla. Tästä jäävuorisalaatin osuus on peräti 323 ha.


- Salaatteja tuottaa 188 yritystä. Muita kuin jäävuorisalaattia viljeleviä tiloja on 47. Tavallisimmin salaatteja viljellään melko pienillä aloilla rinnan muiden vihannesten kanssa.


- Avomaan salaateista jäävuorisalaatin kokonaissatomäärä on 4 101 000 kiloa ja muiden erikoisempien salaattien satomäärä 239 000 kiloa vuodessa.

Tiedotteen teksti: Pirjo Toikkanen, Kotimaiset Kasvikset ry
Avomaansalaattikuvat: Anders Åströmin tilalta Sipoosta
Tuotantokuvat: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20138_36046.jpg
Nurmikon hoitaminen
eli mitä nurmikolle tehdään kylvämisen jälkeen...Kun siemenet on jyrätty maanpintaan kiinni, niin nurmialuetta kastellaan (itäminen nopeutuu, nurmikko vahvistuu). Se tapahtuu sumuttamalla vettä pieniä vesimääriä, jottei vesi vie mennessään siemeniä.Kastelua jatketaan niin, että maaperässä säilyy kosteutta noin 50 millimetrin verran. Kosteus pidetään koko itämisajan. Nurmikon itämisen jälkeen veden määrää voi lisätään kastelukertojen harvetessa. Illalla maaperästä haihtuu vähiten kosteutta, joten kastelu on hyvä ajoittaa siihen.Ensimmäinen leikkaus suoritetaan, kun ruohon pituus on 60-70 mm. Sopiva pituus leikkauksen jälkeen on 20-30 mm. Juuriston vahvistumisen vuoksi muutamalla ensimmäisellä leikkauskerralla nurmikon pituus jätetään pidemmäksi kuin muilla leikkauskerroilla.
201911_61286.jpg
Joulukukkia myös ulos
Joulukukkia pidetään pääasiassa sisäkukkina. Monet kukat kuitenkin käyvät mainiosti myös ulos jouluiseksi koristeeksi. Jos joulun aikaan on suojasäätä, niin hyasintti ja tulppaani viihtyvät mainiosti ulkona, lasitetulla parvekkeella tai vaikkapa verannalla. Näin tuoksuherkkäkin ihminen pääsee nauttimaan hyasintin kauniista kukinnasta! Jos taas on luvassa pakkasta, niin kukkia voi tuoda ulos muillakin tavoin.
202312_83328.jpg
Viikon kysymys: Miksi pilvikirsikka taipui maahan asti? Voiko sitä vielä pelastaa?
Pihallani kasvaa kohopenkissä noin 10 m pilvikirsikka. Runko noin 10 cm paksu. Yhtäkkiä pari viikkoa sitten puu oli taipunut maata myöten. Juuret eivät ollleet kaivautuneet maasta eikä runko myöskään poikki. Puu on täysin vehreä ja hyvävointinen. Nostin puun tukikeppien varaan, mutta tuuli meinaa sen saada kumoon uudestaan. Mistä moinen ilmiö, onko puuta järkevää enää pitää pystyssä tai voiko enää edes tuosta pärjätä "omin" keinoin?
20227_78230.jpg
Tietoa kotipuutarhurin turvaksi
Taimien laatu on ratkaiseva onnistuneelle kasvutulokselle. Hyvät taimet ovat terveitä ja puhtaita eikä niissä saa olla haitallisia tuhoeläimiä, kasvitauteja tai rikkakasveja. Taimien pitää kotipuutarhassa oikein istutettuna juurtua ja alkaa kasvaa. Monivuotisille koristekasvien, hedelmien, marjojen sekä vihannesten taimille on asetettu kauppakelpoisuusvaatimuksia. Kesäkukkia lukuun ottamatta taimitarhakasveilla on aina oltava nimilappu.
20232_64836.jpg
Valitse ja hoida kesäkukat oikein
Kesäkukat ovat nopea tapa koristaa pihat ja parvekkeet. Vaikka ne kasvavat vain yhden kesän, ovat kukinnot sitäkin runsaammat. Jotta kesäkukat tuottaisivat iloa mahdollisimman kauan, täytyy niidenkin hoidossa muistaa muutama asia.
Nainen hoitaa puutarhaistutuksia
Kasvimaan syystyöt
Kasvimaalta on jo kerätty runsaasti satoa, mutta varastoitavien vihannesten nostamista kannattaa viivyttää niiden säilyvyyden parantamiseksi vielä mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi purjon, talvikaalin, lantun ja mustajuuren sadonkorjuuta voi viivästyttää ensipakkasiin asti. Kannattaa myös muistaa, että persiljat ovat kaksivuotisia ja saattavat suotuisissa oloissa talvehtia avomaalla.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton