Etusivu

Materiaalit

Luonnonsuojeluliiton vieraslajitalkootoiminta laajenee

Kesällä voi osallistua kitkentätalkoisiin myös kotipihalla tai kuntien soolotalkoot-kohteilla

Rakentajan toimitus

Julkaistu 06.07.2021

Jättipalsami Impatiens glandulifera (Kuva: Pixabay)

Luonnonsuojeluliitto järjestää kaikille avoimia haitallisen vieraskasvilaji jättipalsamin kitkentätalkoita jo kolmatta kesää Jyväskylän, Mikkelin, Kuopion ja Lappeenrannan alueella. Moneen talkookohteeseen on mahdollista mennä kitkemään jättipalsamia myös osana Soolotalkoot-kesäkampanjaa, joka mahdollistaa vieraslajityöhön osallistumisen järjestettyjen tapahtumien lisäksi omalla ajalla.

Luonnonsuojeluliitto järjestää kesän aikana 2–3 kitkentätalkoot noin 50 torjuntakohteella, eli luvassa on yhteensä 100–150 tilaisuutta tehdä helppoa käytännön luonnonsuojelutyötä. Toukokuussa käynnistynyt Soolotalkoot-kesäkampanja mahdollistaa vieraslajitalkoisiin osallistumisen myös niille toiminnasta innostuneille suomalaisille, jotka eivät pysty osallistumaan järjestettyihin tapahtumiin niiden sijainnin tai aikataulun vuoksi.

Luonnonsuojeluliiton 2019 lähtien kesäisin järjestämät jättipalsamitalkoot ovat onnistuneet erinomaisesti – jo yhden torjuntakesän jälkeen talkookohteilla näkyi merkittävästi vähemmän jättipalsamia. Torjuntatyön tavoitteena on poistaa haitallinen vieraskasvilaji talkookohteilta ennen kuin se ehtii tuottamaan uusia siemeniä.

Uutteraa työtä on jättipalsamin kanssa muistettava jatkaa ainakin kolmena kesänä, kunnes maassa jo olevat siemenet menettävät itämiskykynsä, muistuttaa vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä.

Tämänkin jälkeen kohdetta on hyvä seurata, jotta mahdolliset yksittäisistä siemenistä itävät kasvit eivät valloita jo kertaalleen torjuttua aluetta uudelleen.

Jättipalsami on helppo tunnistaa ja sen kitkentä on mukavaa hyötyliikuntaa. "Suurin osa talkootilaisuuksiin osallistuneista on antanut positiivista palautetta ja kertonut osallistuvansa uudestaankin", mainitsee Pohjois-Savon aluekoordinaattori Juha Ahola.

Jättipalsamin siemenet (kuva: Pixabay)

Talkoissa oli viime kesänä koronasta johtuen normaalia vähemmän osallistujia, mikä on ymmärrettävää. Tänä vuonna tapahtumiin odotetaan kuitenkin aiempaa runsaammin vapaaehtoisia, mikäli alueelliset rajoitukset sallivat ulkokokoontumiset.

"Suomalaisten kiinnostus ja tietoisuus vieraslajiasioista on selkeästi kasvanut viime vuosina", kertoo Etelä-Savon aluekoordinaattori Kerttu Hakala.

Osin koronasta johtuen kesään on varauduttu myös sopimalla kuntien kanssa soolotalkoo-kohteista, joilla kuka tahansa voi käydä omalla ajalla kitkemässä jättipalsamia. Soolotalkoo-kohteet löytyvät Vieraslajit.fi-sivuston kampanjasivulta. Mikäli omalta pihalta löytyy haitallisia vieraskasveja, kannattaa kitkentä aloittaa sieltä.

Lue lisää:
Osallistu haitallisten vieraslajien pysäyttämiseen

Jättipalsamin kitkentätalkoot ovat Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajityötä, joka toteutetaan osana VieKas LIFE -vieraslajihanketta. Hankkeen tavoitteena kasvattaa suomalaisten vieraslajitietoisuutta ja kannustaa osallistumaan vieraslajityöhön kartoittamalla tai torjumalla haitallisia vieraskasvilajeja. VieKas LIFE on osittain EU:n LIFE-ympäristöohjelman rahoittama hanke, joka kestää vuoden 2023 loppuun.

Kuvateksti: Anna Vuori osallistui jättipalsamitalkoisiin Lappeenrannassa kesällä 2019. Kuva: Raisa Kyllikki Ranta/Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 27.05.2021

Lisätiedot:

Soolotalkoot-kampanjasivu

Haitalliset vieraslajit ja niiden torjunta:

Markus Seppälä, vieraslajiasiantuntija
Suomen luonnonsuojeluliitto, VieKas LIFE
puh. 044 3069 546
markus.seppala(a)sll.fi

Lähde: Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 27.05.2021

Materiaalit

Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje

Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Kasvillisuus

Syksyn seurusteluruokaa salaateista

Tukevalehtinen roomansalaatti, aromiltaan pähkinää ja retiisiä muistuttava rucola, tammenlehtisalaatti, vihreät ja punaiset lollo-salaatit ja erilaiset rapeutensa hyvin säilyttävät salaatit kuuluvat syyskauteen. Ne ovat hyvä valinta varsinkin, kun kootaan ruokaisia salaatteja, joihin yhdistetään kuumia aineksia.

Hoitotyöt

Ilmastointi

Juuriston aktiivinen toiminta edellyttää riittävää hapensaantia. Vähähappisuus hidastaa juuriston hengitystä, jolloin kasvi ei saa riittävästi energiaa elintoimintoihinsa. Liian suuri vesimäärä maassa estää kasvia saamasta vettä juuri hapenpuutteen vuoksi - vesi kun täyttää maan ilmahuokosetkin. Ilmastointi on tärkeä hoito kulutetuille nurmikoille. Se on tiiviin maan parannuskeino.Ilmastointi parantaa siis maan ilmavuutta, samoin veden ja ravinteiden pääsyä maahan. Se edistää myös syväjuurisen nurmikon syntyä.Maata tiivistävät ruohonleikkuu, jyräys, rankkasateet, liika kastelu, tiiviit hiesua ja savea sisältävät maalajit, sekä märän maan tallaus. Aikaisin keväällä nurmikolla liikkumista pitäisi välttää.Ilmastointi tehdään useana vuonna peräkkäin, syksyllä tai keväällä. Paras aika on myöhäissyksy, jolloin rei'itys tehostaa roudan maan rakennetta parantavaa vaikutusta.Muutaman sentin syvyinen rei'itys ei riitä. Ilmastoinnin on ulotuttava 15-20 cm syvään. Reiät täytetään hiekalla. Hiekka levitetään noin 5 mm:n kerroksena nurmikon pinnalle ja harjataan tai haravoidaan reikiin. Pienet alat voi rei'ittää talikolla.Ilmastoinnin teho on tilapäinen. Jos maa on tiivistyvää, se tiivistyy ajan mittaan uudelleen.Lue lisää nurmikon hoidosta

Rakentaminen

Ekologiseksi voi oppia

Havahdutko sinäkin välillä maailmaan, jossa kaikki tehdään yhtäkkiä bambusta, jota sitäkin pitäisi suojella, etteivät pandat kärsi? Ihan sama ostatko kasvorasvaa, teepaitaa vai vihanneksia, niin tuntuu, että joku kauhistelee tekojesi vaikutuksia. Ajatus taustalla on kaunis. Vihdoin on havahduttu siihen, ettei maapallon huonovointisuus olekaan huhupuhetta, ja samalla on ymmärretty, kuinka paljon tuhoa on ehditty saamaan aikaiseksi.

Kasvillisuus

Mikä on tämä vieras kasvi kukkapenkissä? Asiantuntija vastaa

Mikähän kasvi tämä on? Kasvi on ilmestynyt kukkapenkkiin. Se on noin 120–130 cm pitkä, pienet vaalean lilan väriset kukat. Näyttää myös, että penkissä kasvaa lisäksi pieniä samanlaisia kasveja, mutta tuo yksi on kasvanut tosi pitkäksi ja tuuheaksi. Onko se pahoin leviävä tai muuten haitallinen kasvi?

Hoitotyöt

Kivikkotarhan perustaminen

Suomalaisilla pihoilla on paljon kalliota ja muita kuivia paikkoja, joihin on helppoa – ja järkevää – rakentaa kivikkopuutarha.Kivikkopuutarha voi olla suuri tai pieni; joko kokonainen puutarha tai pieni pala tontin auringonpaisteisesta nurkasta. Puutarhaan voi myös rakentaa pienen muodostelman, joka näyttää luonnon muovaamalta.

Piha

Kun mieli halajaa vesille: tärkeää muistaa myös tänä juhannuksena

Kesän lämpö hellii ja houkuttaa nauttimaan myös viilentävästä vedestä. Veneily sekä uiminen nousevat jälleen aktiviteettien joukkoon. Mutta tiesitkö, että joka vuosi Suomessa hukkuu 100–150 ihmistä? Heistä jopa kolmannes erilaisten vesiliikenneonnettomuuksien seurauksena.Toukokuun viimeisenä lauantaina vietettiin Pelastusliivipäivää, jonka tarkoituksena oli muistuttaa pelastusliivien tärkeydestä. Pelastusliivipäivää on vietetty jo vuodesta 2013 lähtien aina alkukesällä. Teemapäivän taustalla on kansainvälinen Ready, Set, Wear it -tapahtuma.

Luetuimmat