• Etusivu
  • Kasvillisuus

Maanparannusta kasveilla

Rakentajan toimitus
Päivitetty 22.08.2018
20136_35296.jpg

Lupiinit

Jotta maa muuttuisi ilmavaksi ja ravinteikkaaksi, siihen tulisi lisätä syksyllä paljon orgaanisia aineksia. Maatunut lanta ja komposti ovat hyviä vaihtoehtoja, mutta erinomainen vaihtoehto on parantaa maata kasvattamalla siinä maan rakennetta ja koostumusta parantavia kasveja!

Vihanta- ja maanparannuskasvit jättävät maahan runsaasti eloperäistä jätettä, kuohkeuttavat kasvualustaa ja jopa lannoittavat. Hyvä maanparannuskasvi pystyy myös kilpailemaan rikkakasveja vastaan taimettumalla nopeasti ja kasvamalla niin tiheäksi, ettei rikoille jää elintilaa.

Monilla maanparannuskasveilla on vahva ja voimakas juuristo, joka pystyy tunkeutumaan tiiviiseenkin alustaan. Apiloiden, herneiden ja papujen juuristossa elävät nystyräbakteerit keräävät ilmasta typpeä. Maahan muokattaessa ravinteet vapautuvat muidenkin kasvien käyttöön!

Maanparannuskasvia kannattaa viljellä 3–5 vuoden välein samalla lohkolla. Pienessä puutarhassa, jossa ei ehkä ole tilaa vuorottelulle, voi kokeilla sekaviljelyä; esimerkiksi veriapilaa kaalien riviväleissä. Kasvusto muokataan maan pintakerrokseen myöhään syksyllä tai varhain keväällä.

Viherlannoitus hyvä puutarha-apulainen silloin, kun ei ehdi tai voi viljellä mulloksella olevaa maata!

Esimerkiksi persianapila, veriapila, kelta- ja sinilupiini sekä hunajakukka ovat tavallisimpia puutarhan vihantakasveja. Muita näyttäviä maisemointi- ja maanparannuskasveja ovat auringonkukka, pellava, kehäkukka, peltotattari, keltasinappi, egyptinapila ja maa-apila.

Muita hyviä kasveja maanparannukseen:

Hunajakukka - Nopeakasvuinen, hyvä mesikasvi
VINKKI! Voidaan kylvää myös loppukesällä esimerkiksi maahan, josta peruna nostettu --> estää loppukauden rikkaruohottumisen.
Lupiinit - Erinomainen ravinneköyhän maan parantaja ja typen kerääjä
VINKKI! Savimaille sinilupiinia
Sarviapila - Vanha rohto- &ravintokasvi, jota voi käyttää sinimailasen tapaan. Sen lehdistä ja kukista voi valmistaa teetä.
Sinimailanen - Voimakas juuristo, hyvä mesikasvi, voi talvehtia
VINKKI! Kasvustoa voi käyttää lisäravintoaineena kuivattuna lehtivihreäjauheeksi
Virnat - Nopeakasvuisia typenkerääjiä

Huomio

Huomio

Viherlannoituskasvit = maanparannuskasvit

  • Hoitavat maata
  • Parantavat maan rakennetta muuttamalla sitä muruisemmaksi
  • Lisävät humusta, hyödyllistä eloperäistä massaa
  • Tiheänä kasvustona tukahduttavat rikkakasveja
  • Houkuttavat pölyttäjiä
  • Kaunistavat maisemaa
  • Typensitojakasvit (esim. apilat ja palkokasvit) lisäävät maan typpivaroja
  • Voi kylvää sekä haja- että rivikylvönä
  • Väriloisto sopii kasvimaan lisäksi kukka- ja yrttimaille, pihapiirin laidoille, marjapensaitten väliin, omenapuiden aluiselle jne.
  • Muokataan maahan myöhään syksyllä tai varhain keväällä
Lue lisää maanparannuksesta:

Maanparannuksella vahva kasvu
Tee kasveillesi hyvä kasvualusta
Mihin kompostimultaa käytetään?

Puutarha.netin Keskustelupalstalta löytyy myös runsaasti asiaa viherlannoituksesta ja siihen liittyvistä asioista. Lue ja kerro kokemuksistasi!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20237_4260.jpg
Kasvillisuus
Pensasaidan istuttaminen
Pensasaidan perustamiseen käytetään yleensä paljasjuurisia piiskataimia, jotka istutetaan lehdettöminä keväällä tai syksyllä. Astiassa tai paakussa kasvaneita, haaroittuneita aitataimia voi istuttaa vaikka keskellä kesää. Leikattavaan pensasaitaan taimia istutetaan 3–4 kappaletta metrille, lajista riippuen. Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1–2 kpl/m.
202211_79894.jpg
Kasvillisuus
Mikä vaivaa pensasruusuja? Asiantuntija vastaa
Meillä on Kuusamossa olosuhteisiin nähden lämmin eteläinen rinne, johon olemmme istuttaneet vuosia sitten erilaisia ruusuja multavaan, ravinteiseen ja läpäisevään rinteeseen, mm. suviruusu, mökinruusu, kempeleenruusu, valamonruusu ja juhannusruusu. Mutta mikä ihme on, kun ne kaikki kasvattavat juurensa aivan maanpintaan ikäänkuin maavarsina ja niistä hentointa versoina ruusut levittäytyvät, mutta eivät pysy pystyssä. Multtaa olen lisännyt kolmen neljän sentin kerroksena – ei ole auttanut. Ollaan myös poistettu versoja, joten ne eivät myöskään kasva liian tiheässä. Mistähän johtuu tällainen kasvutapa? Onko kasvualustan maanlaadulla väliä? Perustettaessa aluetta pohjalle laitettiin palanutta karjanlantaa ja 30 senttiä puutarhamultaa. Talven perästä ruusut ovat taas pitkin pituuttaan.
20211_68015.jpg
Kasvillisuus
Huonekasveja hedelmistä
Eksoottiset hedelmätMonien eksoottisten lajien siemenet itävät helposti ja niistä voidaan saada erikoisia huonekasveja. Kypsistä hedelmistä talteen otetut siemenet kylvetään hiekkapitoiseen kylvömultaan (ei voimakkaasti lannoitettuun huonekasvimultaan), peitetään haihduttamisen vähentämiseksi ja asetetaan lämpimään ja valoisaan paikkaan. Kylvös on myös jatkossa pidettävä tasaisen kosteana. Paras kylvöaika näillekin siemenille on kevät ja alkukesä.Taimettamisen jälkeen kasvit tarvitsevat paljon valoa, lämpöä ja monet myös kasvutilaa. Kasteluvettä kannattaa seisottaa vuorokauden ja kasveja pitää myös sumutella. Useimmat taimista ovat alkujaan tropiikin lämmöstä, joten kylmää ja vetoa ne eivät siedä.Minkä hedelmän siemeniä sitten kannattaisi lähteä kokeilemaan ja kuinka tulisi toimia?Ps. Aihetta sivuten saattaisi kiinnostaa myös artikkeli: Matkalta mukaan: kotipuutarhurin kasvituliaiset
202312_83324.jpg
Hoitotyöt
Tulppaaneilla piristystä päivään!
Kotimaisia tulppaaneita on ollut tarjolla jo marraskuulta lähtien, mutta vasta joulun jälkeen Suomen suosituimman leikkokukan määrät alkavat kasvaa voimakkaasti.Suomalaiset ovat olleet vuosikymmeniä asukaslukuun suhteutettuna maailman ahkerimpia tulppaanien ostajia. Tulppaani on leikkokukista ylivoimaisesti kaikista tärkein viljeltävä. Meillä niitä hyödetään kukkaan vuosittain noin 60 miljoonaa kappaletta; määrä vaihtelee hieman pääsiäisen sijoittumisen mukaan.
202010_60351.jpg
Kasvillisuus
Viemmekö hautausmaalle ongelmajätettä?
Kesäkukkien loiston hiipuessa ja syksyn kylmien tuulien tuivertaessa monet meistä poikkeavat hautausmaalla taimikassin kera. Kesäkukkien tilalle vaihdetaan viileyttä kestäviä ja jopa talven edustavina säilyviä kasveja - ja hautojen edustoja koristellaan havuin ja seppelein.Kukkien, kasvien ja seppeleiden vienti haudalle on kaunis tapa muistaa joukostamme poistuneita läheisiä. Lähestyvät juhlapyhät, kuten vainajien muistopäivä, adventti, itsenäisyyspäivä ja joulu ovatkin kesän ohella hautausmailla kukkien kulta-aikaa.
20065_99.jpg
Kasvillisuus
Perennat kasvupaikan mukaan
AurinkoonKaukasianpitkäpalko (Arabis caucasica)Asterit (Aster)Tarharistikki (Aubrieta x cultorum)Karpaattienkello (Campanula carpatica)Hopeahärkki (Cerastium tomentosum)Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare)Jaloritarinkannukset (Delphinium)Neilikat (Dianthus)Kallioiset (Erigeron)Kultatyräkki (Euphoria polychroma)Sädekukat (Gaillardia)Mätäsharso (Gypsophila repens)Syyshohdekukat (Helenium)Kurjenmiekat (Iris)Punatähkä (Liatris spicata)Palavarakkaus (Lychnis chalcedonica)Helokit (Oenothera)Unikot (Papaver)Syysleimu (Phlox paniculata)Sammalleimu (Phlox subulata)Maksaruohot (Sedum)

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton