TAKAISIN

Rakennuslupahakemuksen syövereissä

Päivitetty: 27.3.2007


Seuraamme nelihenkisen porilaisperheen omakotitalon rakennusprojektia, keskittyen pihasuunnittelun ja viherrakentamisen näkövinkkeleihin. Nyt omakotitalon rakennushankkeessa on edetty rakennuslupahakemus-vaiheeseen. Yhtenä liitteenä lupahakemukseen vaaditaan tontin käyttö- ja istutussuunnitelma, jonka tekemisessä pihasuunnittelija voi auttaa.

Perheen toiveita ja päätöksiä


Perhe halusi pääosin helppohoitoisen pihan, vaikka pientä pihapuuhastelua jaksetaankin tehdä koko perheen voimin. Pihaan toivottiin pientä kasvimaata ja molemmille lapsille omaa kukkapenkkiä. Lapsille tarvitaan ehdottomasti iso nurmikkokenttä pelejä varten ja entisen kodin pihamaalta pelastetulle leikkimökille pitää löytyä paikka. Tontille halutaan lapsille seikkailunurkkaus mm. majan rakentamista varten. Hiekkalaatikko ja 2-paikkainen keinu ovat hankintalistalla. Pihasaunan edessä isolla terassilla ”olisi mukava kuunnella veden solinaa”. Kuivaus- ja tomutustelineet voivat olla vierekkäin, mielellään vähän poissa näkyviltä. Etupihan pääsisäänkäynnin molemmin puolin rakennetaan näyttävät, katseen vangitsevat istutusalueet. Autojen pysäköintitila halutaan tarpeeksi suureksi, jotta auton kääntäminen on helppoa. Tontin itäkulmaan jätetään lapsille seikkailunurkkaus mm. majan rakentamista varten.

Pitkän pohdinnan jälkeen perhe päätyi yksikerroksiseen pohjaratkaisuun. Pohjaratkaisussa otettiin huomioon mm. olohuoneen suurten ikkunoiden sijoittuminen takapihan keskelle. Olohuoneesta haluttiin nähdä myös leikkimökin ja hiekkalaatikon suuntaan. Myös keittiön ikkunoista voi tarkkailla lasten touhuja nurmialueella tai isolla puuterassilla, joka tulee toimimaan mm. pihasaunan vilvoitteluterassina ja grillauspaikkana.

Rakennuslupahakemus


Porin kaupungin rakennusvalvonnan säännösten mukaan varsinaisen rakennuslupahakemuksen liitteeksi tarvitaan pääpiirustukset (kolmena sarjana, seläkkein nidottuna, päivättynä ja allekirjoitettuna), joista selviävät mm. pinta-ala- ja tilavuustiedot.

Tutustu Rakentaja.fin tulostuspalveluun

Asemapiirustuksessa esitetään mm. rakennus ja sen sijoitus ja periaatteellinen suunnitelma pintavesien poisjohtamiseksi. Pohjapiirustuksen lisäksi tarvitaan leikkauspiirustukset, julkisivupiirustukset, rakenneleikkauskuvat materiaalimerkintöineen, hormipiirustus ja tontin käyttö- ja istutussuunnitelma.

Tontin käyttö- ja istutussuunnitelmassa kuvataan mm.

  • pääsy piha-alueelle, kiinteistön jalankulku- ja ajoneuvoliikennejärjestelyt sekä autopaikkajärjestelyt, pelastustiet, luiskat, portaat, tukimuurit ja aidat
  • kiinteistön käyttöön ja jäte- ym. huoltoon kuuluvat tilat ja rakennelmat sekä paikat piha-alueella
  • säilytettävät istutukset ja puusto, poistettavat puut sekä istutettavat alueet, leikkipaikat, oleskelualueet ja autopaikat

- Porissa omakotitalojen tonteilla kiinnitetään erityistä huomiota ns. maisemalliseen puistosuunnitteluun ja puiden määrään: tontilla pitää olla 1 puu/aari, ja puista puolet on oltava havupuita, kertoo Porin Kaupungin Vihertietokeskuksen neuvontahortonomi Pirjetta Sipiläinen-Salo. Puiden on oltava kestäviä vyöhykkeellä II, johon Pori kuuluu. Jos pihaan suunnitellaan arkoja puita, niitä ei lasketa vaadittavaan puiden lukumäärään mukaan. Lisäksi pihan puiden kaatamiseen tarvitaan erillinen lupa.
- Porissa rakennetaan paljon vanhoille, tasaisille peltoalueille, joten puilla saadaan maisemaa monipuolisemmaksi ja pienilmasto paranee. Havupuiden osuutta korostetaan, koska ne tarjoavat talvellakin suojaa ja talvivihreä on tärkeää, painottaa Sipiläinen-Salo. - Joillakin omakotialueilla on lisäksi määräyksiä mm. kadun tai puistoalueen vastaisten rajojen pensasaidoista ja etupihan puista. Esimerkiksi Porin Tuulikylässä tietyn kadun varrella pitää olla norjanangervoa ja etupihalla punakukkainen koristeomenapuu. Näin näkymä on kukkeimmillaan alkukesällä. Seuraavalla kadulla taas koristearoniat ja pihlajat hehkuvat syysväreissään ja piristävät marjoillaan syksyä. - Tämän tapaisia määräyksiä on nykyisin melko vähän, toteaa Pirjetta Sipiläinen-Salo.

Hakemukseen tarvitaan lisäksi erilaisia lupia ja lausuntoja, rakennushankeilmoituksia ja selvityksiä. Kattava luettelo rakennuslupahakemuksen liiteasiakirjoista on esitetty rakentamismääräyskokoelman osassa A2 kohdassa 5.0 (www.ymparisto.fi).

Pihan toiminnot ja tilanjako


Tässä projektissa pihasuunnittelija kutsuttiin tontille jo rakennusten sijoittelua suunniteltaessa. Mm. olemassa olevat puut ja pensasaita haluttiin ottaa suunnittelussa huomioon. Niinpä ensimmäisen pihasuunnittelijan käynnin jälkeen tontin pohjakuvaan sijoitettiin olemassa oleva kasvillisuus. Suurin osa puista haluttiin säästää ja pensasaita siirtää uudelle rajalle. Tontille jää vuosikymmeniä vanhoja mäntyjä (Pinus) sekä koivuja (Betula) ja mukaan mahtuu yksi komea metsätammi (Quercus robur), joka jätetään pihaan keskeiselle paikalle. Lisäksi kauniille ja terveelle kotipihlajalle (Sorbus aucuparia) sekä kasvutavaltaan siistille, pilarimaiselle kotikatajalle (Juniperus communis) saadaan rauhoitettua kasvutilaa. Rakennusten sijoittelu sujui lopulta melko vaivattomasti. Pysäköintialueen sisääntulotiekin mahtuu mainiosti kahden ”portinpieliksi” säästettävän koivun väliin. Tonttia rajaavat länsirajalla syreeniaita sekä itärajalla valkoinen lauta-aita.

Tutustu edelliseen artikkeliin

Olemassa olevien puiden lisäksi haluttiin vielä muutama omenapuu (Malus domestica), ja kartiovalkokuusi (Picea glauca 'Conica'), joten puiden lukumäärä tulee olemaan riittävä. Olemassa olevat, säilytettävät puut merkitään suunnitelmaan tunnuksella o, poistettavat tunnuksella X ja uudet, istutettavat tunnuksella +. Suunnitelma tehdään mittakaavaan 1:200.