• Etusivu
  • Kasvillisuus

ELY-keskusten ilmoitus haitallisista vieraslajeista

Rakentajan toimitus
Päivitetty 30.06.2021
20186_53635.jpg

Japanintatar Kuva: Jouko Rikkinen

Olettehan tietoisia, että EU:n vieraslajiluettelon lajeja ei ole vuodesta 2016 lähtien saanut kasvattaa tai pitää hallussa. Haitallisia vieraslajeja on nimetty myös kansallisessa vieraslajiluettelossa.

Tutustu vieraslajit.fi-portaaliin

EU:n vieraslajiluetteloon kuuluvia kasvilajeja ovat esimerkiksi:
AfrikanvesihäntäLagarosiphon major
ArabiansulkahirssiPennisetum setaceum (Cenchrus setaceus) (2017 lähtien)
Armenian-, kaukasian- ja persianjättiputkiHeracleum sosnowskyi, H. mantegazzianum(2017 lähtien), H. persicum
IsoärviäMyriophyllum aquaticum
Jättipalsami Impatiens glandulifera (2017 lähtien)
KeltamajavankaaliLysichiton americanus
Lautta-jaloikorusolehtiLudwigia grandiflora, L. peploides
MesisilkkiyrttiAsclepias syriaca (2017 lähtien)
PilvisutilatvaBaccharis halimifolia
Purppurakudzu(kudzupapu) Pueraria montana var. lobata
SumasammakonputkiHydrocotule ranunculoides

EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvaa lajia ei saa maahantuoda, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa. Kansalliseen luetteloon on tarkoitus lisätä vuoden 2019 alusta yhdeksän kasvilajia.

Kansalliseen luetteloon lisättävät lajit:
AlaskanlupiiniLupinus nootkatensis
HamppuvillakkoJacobaea cannabifolia (Senecio cannabifolius)
Tarhatatar (hörtsätatar) Reynoutria × bohemica
JapanintatarReynoutria japonica, pl. neidontatar Reynoutria compacta
Sahalinintatar (jättitatar) Reynoutria sachalinensis
KanadanvesiruttoElodea canadensis
KomealupiiniLupinus polyphyllus
KurtturuusuRosa rugosa, pois lukien tarhakurtturuusut Rosa Rugosa –Ryhmä
LännenpalsamiImpatiens capensis

Näistä lajeista varsinkin kurtturuusu on nykyisin yleisesti myynnissä ja käytössä oleva laji.
Kurtturuusun lisääminen kansalliseen luetteloon synnyttää siksi sekä puutarha-alan toimijoille että kotipuutarhureille sellaisia uusia kieltoja ja velvoitteita, joiden noudattamiseksi voi olla tarpeen varata siirtymäaikaa. Siirtymäsääntelyn ottamista kansalliseen luetteloon valmistellaan.

Huomio

Huomio

Mitä voin tehdä?

  • Älä lisää tai kasvata vieraslajia. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä.
  • Ota huomioon, että taimikasvattajilla ja puutarhamyymälöillä on velvollisuus varmistaa, etteivät vieraslajit leviä myöskään muiden tuotteiden mukana esimerkiksi mullassa.
  • Huolehdi, etteivät vieraslajit pääse leviämään mullan tai kasvien mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.
  • Luetteloissa mainittujen vieraslajien tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty.

Mitä vieraslajit ovat?

  • Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle.
  • Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Vieraslajeista voi olla haittaa myös esimerkiksi maa- ja metsätalouden tuholaisina.
  • Vieraskasvilajit voivat aiheuttaa haittaa ympäristössä esimerkiksi syrjäyttämällä alkuperäisiä kasvilajeja ja yksipuolistamalla leviämisalueensa lajistoa.
  • Osa lajeista on ihmisille haitallisia allergisoivuuden tai myrkyllisyyden takia.
  • Monet vieraskasvilajeista on tuotu Suomeen puutarha- ja viljelykasveiksi, ja nyt ne leviävät istutusten lisäksi myös maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana.
  • Monet vieraskasvilajit ovat tehokkaita leviäjiä esimerkiksi runsaan siementuoton tai voimakkaan kasvullisen lisääntymisen ansiosta. Lisäksi tuuli, eläimet ja vesi voivat kuljettaa niiden siemeniä pitkiäkin matkoja.
  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista. Tämä viesti on osa haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevan kansallisenhallintasuunnitelman mukaista viestintää.

Lisätietoja:
ympariston.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi
Kansallinen vieraslajiportaali
Vieraslajit ja lainsäädäntö – usein kysyttyjä kysymyksiä
EU:n vieraslajiluettelo
Kansallinen vieraslajiluettelo
EU:n vieraslajiasetus
Kansallinen laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
Hallintasuunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseksi

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20125_31015.jpg
Kasvillisuus
Eksoottinen katsura - kaunis pikkupuu tai pensas
Katsura(Cercidiphyllum japonicum) tunnetaan myös pikkulehtikatsurana. Se on kesävihanta, monirunkoinen ja eksoottinen puu tai iso pensas. Näyttävä lisä puutarhaan etenkin syksyisessä väriloistossaan! Katsuran löydät myös Puutarha.netin Kasvikortistosta - kuten yli 1400 muutakin kasvia!
20225_77855.jpg
Kasvillisuus
Pihasuunnittelun vaiheet
Pihasuunnitelmalla tarkoitetaan yleensä suunnitelma-asiakirjoja, joiden perusteella ammattitaitoinen viherrakentaja pystyy rakentamaan sellaisen pihan, jonka asiakas ja suunnittelija ovat yhdessä hyväksyneet. Varsinaista pihasuunnitelmaa suppeampi idea- tai luonnossuunnitelma sopii silloin kun asiakas kaipaa ammattilaisen näkemystä ja suuntaviivoja pihansa rakentamiseen tai uudistamiseen, mutta aikoo toteuttaa työn itse.
20186_53634.jpg
Hoitotyöt
Tuhkapensas on kestävä ja syksyllä värikäs
(Cotoneaster)Tuhkapensaat kuuluvat ruusukasvien sukuun ja sen lajivalikoimasta löytyy useita luonnonvaraisia ja koristepensaanakin kasvatettavia lajeja. Tuhkapensaat ovat tavallisesti kesävihantia, piikittömiä pensaita. Lehdet kierteisesti, kukat kaksineuvoisia. Hedelmä syömäkelvoton, punainen tai musta luumarja. Tuhkapensaalla on usein laaja juuristo - ja upean näyttävä syysväritys!Tuhkapensasta lisätään yleensä pistokkaista, taivukkaista tai vesoista, mutta siemenlisäyskin onnistuu. Uloskylvettäessä siemen kuitenkin itää vasta toisena kasvukautenaan (tarvitsee sekä lämpö- että kylmäkäsittelyn).Suomessa tavataan noin 15 eri tuhkapensaslajia. Puutarhoissamme tutuimmat niistä ovat euroopan-, kiilto-, suikero- ja sulkatuhkapensas. Alla lyhyesti tietoa näistä lajeista.Lue lisää Puutarha.netin Kasvikortistosta. Kasvikorteissa näet myös kuvia!
200810_13619.jpg
Kasvillisuus
Vuoden porkkana 2008 -tunnustus Päivittäistavarakauppa ry:lle
Kotimaiset Kasvikset ry näkee kaupan roolin merkittävänä, kun kuluttajaa halutaan ohjata terveellisiin valintoihin. Parempi valinta -Sydänmerkki on jo tullut tunnetuksi teollisista elintarvikkeista, jotka omassa tuoteryhmässään ovat kunnostautuneet rasvan määrän ja laadun sekä suolan määrän perusteella. Sydänmerkin asiantuntijaryhmä sisällytti tänä vuonna myös kasvikset merkin piiriin, joten kauppa on voinut viestittää kasviksista luonnon omina sydänmerkkituotteina.PTY toteutti sydänmerkkihankkeen yhteistyössä Sydänliiton, Kotimaiset Kasvikset ry:n ja omien jäsenyritystensä kanssa. Rahoitusta saatiin Sitran elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA:lta. Sydänmerkki tuli viime keväänä käyttöön 2500 päivittäistavarakaupan hedelmä- ja vihannesosastoille. Mukana ovat S-ryhmän kaupat, K-ruokakaupat, Tradekan kaupat, Stockmann, M-ketjun kaupat, Tarmo-kaupat, Tokmanni ja Minimani.
200610_496.jpg
Kasvillisuus
Keltamajavankaalia ei saa päästää leviämään luontoon
Uudeltamaalta on löydetty ensimmäistä kertaa maassamme keltamajavankaalia (Lysichiton americanus) luontoon levinneenä. Vesipuutarhoista tuttu keltamajavankaali on vehkakasveihin kuuluva, näyttävä ja suurikokoinen vesikasvi. Se on peräisin Pohjois-Amerikasta ja on Keski-Euroopassa luokiteltu alkuperäiselle lajistolle haitalliseksi vieraslajiksi. Kasvi leviää nopeasti ja sopeutuu hyvin myös Suomen olosuhteisiin. Alkujaan yksityisen maanomistajan maalta löydetty keltamajavankaaliesiintymä on osittain luonnonsuojelualueella, jolta se on pyritty hävittämään. Suomen luonnonsuojelulaki kieltää levittämästä luontoon tällaista kasvilajia. Suomen ympäristökeskus vetoaakin puutarhaharrastajiin, että keltamajavankaalia tai muita luontoomme kuulumattomia lajeja ei päästettäisi leviämään.
20225_52788.jpg
Hoitotyöt
Kaivokin tarvitsee huoltoa
Suomen hapan pohjavesi on käyttövesikaivojen suurin ongelma. Oman talousvesikaivon kunto tulisikin tarkastaa aina ennen mökkikauden alkua ja varmistaa juomaveden laatu. Suomessa on arvioitu olevan noin puoli miljoonaa yksityistalouden kaivoa. Näistä suurin osa on rengaskaivoja, joista noin puolet on käytössä vakituisesti ja puolet kesämökeillä. Kaivoihin virtaavan pohjaveden merkittävin ongelma on happamuus, sillä Suomen maaperässä on vain vähän neutraloivaa kalkkikiveä. Suositeltu pH:n alaraja talousvedelle on 6,5.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton