• Etusivu
  • Kasvillisuus

Uhkeat punalatvat vaativat erityisen kasvualustan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 22.08.2023
20233_78483.jpg

Punalatva on aikamoinen perhosmagneetti. Punalatva houkuttelee luokseen myös muita pölyttäjiä. (Kuva: Adobe Stock)

Punalatvat (Eupatorium) ovat suuria perennoja eli monivuotisia kukkakasveja. Isoimmat punalatvalajit kurkottavat jo keskikesällä miltei kahden metrin korkeuteen. Pehmeänpörröiset, liilanpunaiset ja väkevästi tuoksuvat kukkamykeröt muodostavat näyttävän, runsashaaraisen latvahuiskilon ja houkuttelevat luokseen parvittain päiväperhosia. Punalatvat kukkivat myöhäissyksyyn asti.

Punalatvan lajeja

Rantapunalatva (Eupatorium cannabinum) kasvaa Etelä-Suomessa rannoilla, kosteissa lehdoissa ja pensaikoissa alkuperäisenä, tosin harvinaisena. Pysty ja vankka laji kasvaa 50–100 cm korkeaksi, mutta voi kasvaa jopa 1,5 metrin korkuiseksi. Vastakkaiset, syvänvihreät lehdet ovat tavallisesti kolmisormiset. Suuri kukinto muodostuu pienistä vaaleanpunaisista mykeröistä. Rantapunalatva puhkeaa kukkaan jo heinäkuussa ja kukkii syyskuuhun asti. Kasvi leviää melko nopeasti, joten taimet istutetaan puolen metrin välein.

Rantapunalatva (Kuva: Adobe Stock)
Rantapunalatva (Kuva: Adobe Stock)

Täpläpunalatvasta (Eupatorium maculatum) tulee 1,5–2 metriä korkea, mutta vahvassa mullassa mittaa voi kertyä pitkälle kolmatta metriä. Se kukkii viininpunaisin kukin. Varret ovat koristeellisen punatäpläiset tai lähes kokonaan viininpunaiset. Suikeat lehdet asettuvat varrelle säteittäisesti. 'Atropurpureum'-muodon elokuussa avautuva tummanpurppurainen kukintokin voi kehittyä 40 senttiä leveäksi. 'Atropurpureum' sekoitetaan monesti purppurapunalatvaan.

Purppurapunalatva (Eupatorium purpureum) eroaa vain vähän täpläpunalatvasta: sen varret ovat jokseenkin sinivihreät. Kukat ovat sinertävänpunaiset. Purppurapunalatvan lehdet tuoksuvat valiljalta murskattaessa. Purppura- ja täpläpunalatvoille riittää 80 sentin taimiväli.

Rusopunalatva (Eupatorium fistulosum) ei ole yhtä yleisesti käytetty kuin purppurapunalatva, vaikka se on näyttävämpi. 1,5–2 metrin korkuiseksi kasvava rusopunalatva kukkii elo-syyskuussa.

Ohje

Ohje

Vinkki:

Punalatva viihtyy vesiaiheiden läheisyydessä ja kestää myös leikkokukkana.

Kasvupaikka ja lisäys

Punalatva viihtyy kosteassa maassa puolivarjoisella paikalla. Kasvualustan tulee olla puolisen metriä syvä, kuohkea ja runsashumuksinen. Lajit sietävät jopa ajoittaista seisovaa vettä, mutta eivät täydellistä kuivumista. Punalatva kasvaa korkeaksi ja leveäksi, varaa sille riittävästi tilaa kasvaa ja kukoistaa.

Se leikataan keväällä, jolloin kuihtuneet varret katkaistaan maata myöten. Jos kasvi kasvaa tuoreessa ja multavassa maassa, sitä ei tarvitse lannoittaa tai kastella, mutta varsinkin istutettaessa sille on syytä antaa hieman lisäkosteutta.

Lisää punalatvaa siemenistä keväällä ja syksyllä, jakamalla keväällä.

Punalatvat kukkivat loppukesällä ja syksyllä. (Kuva: Adobe Stock)
Punalatvat kukkivat loppukesällä ja syksyllä. (Kuva: Adobe Stock)
Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20116_26849.jpg
Hometta puutarhassa?
Puutarhassani vaivaa outo tauti; kuin hometta olisi kasvien lehdillä? Sitä on niin pensaissa, perennoissa kuin kesäkukissakin. Mitä se on?Puutarhakasveihin voi joskus iskeä harmaahome tai härmä - molemmat ovat sienitauteja. Home ilmaantuu etenkin kosteissa olosuhteissa, härmä kuivissa - ja molemmat mädättävät kasvinosia. Esimerkiksi leimut, mansikka, siperianhernepensas, juhannusruusu ja monet kesäkukat ovat niille alttiita.Joskus näiden sienitautien haitta on niin vähäistä, että kasvi ei ole siitä moksiskaan - ja seuraavana vuonna härmää ei esiinnykään. Toisinaan koko kasvi on sairas ja voi jopa kuolla.Pahoin saastuneet kasvit voi ruiskuttaa kesällä sienentorjunta-aineilla. Saastuneet kasvinosat kerätään syksyllä pois puutarhasta ja hävitetään sekajätteen joukossa.Katso mm. Neudo Vital sienisairauksia vastaanVoit kokeilla sienitautien torjuntaan myös kotikonstia: sekoita litraan vettä 2 tl mäntysuopaa ja 2 tl ruokasoodaa, sekoita ja ruiskuta koko kasvusto hyvin. Uusi käsittely viikon päästä ja jatkossa tarpeen mukaan. Toivottavasti kikka auttaa ja saat nauttia kukistasi vielä pitkään!Lue lisää:Tautien ja tuholaisten torjunta puutarhassa
20091_14715.jpg
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
20217_71635.jpg
Oletko vailla marjakaveria?
Marjakaverikampanja etsii unelmien marjastusseuraa.Suomen metsissä on tänäkin vuonna noin 500 miljoonaa kiloa luonnonmarjoja, josta valitettavasti keräämme talteen vain 10 %. Arktiset Aromit ry haastaakin nyt kaikki marjastamaan menossa tai marjakaveria vailla olevat Marjakaverikampanjaan.
20226_71449.jpg
Päihitä pihan tuholaiset - kätevät kotikonstit käyttöön!
Puutarhassa on ötököitä, jos minkälaisia. Kaikki eivät kuitenkaan ole vihollisia, vaan osa kotipuutarhurin oivia pikkuapulaisia, jotka mielellään hoitavat likaisen työn puolestasi. Näille hyville tyypeille kannattaa luoda sopiva toimintaympäristö, jotta ne taistelevat kanssasi pahiksia vastaan, parantavat maan laatua ja pölyttävät kukkia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton