• Etusivu
  • Rakentaminen

Suuria tekoja yllättävän helposti

Ympäristöystävällisempää elämää

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.05.2022
201912_61715.jpg

Ekoteot voi aloittaa pienestäkin. Tee yksi muutos elämääsi viikossa ja vuodessa olet tehnyt jo 52 hyvää päätöstä.

Havahdutko sinäkin välillä maailmaan, jossa kaikki tehdään yhtäkkiä bambusta, jota sitäkin pitäisi suojella, etteivät pandat kärsi? Ihan sama ostatko kasvorasvaa, teepaitaa vai vihanneksia, niin tuntuu, että joku kauhistelee tekojesi vaikutuksia. Ajatus taustalla on kaunis. Vihdoin on havahduttu siihen, ettei maapallon huonovointisuus olekaan huhupuhetta, ja samalla on ymmärretty, kuinka paljon tuhoa on ehditty saamaan aikaiseksi.

On tietenkin hienoa, että moni ympäristöystävällisempään elämään havahtunut pyrkii kantamaan kortensa kekoon ja korjaamaan, mitä ennen on tietämättömyyttään tehnyt väärin. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, miten paljon on aina tehty väärin. Usealla tavallisella tallaajalla voi olla vaikeuksia hahmottaa uusia sääntöjä. Näin ollen, vaikka mielenkiintoa olisi, tuntuu aloittaminen liian suurelta elämänmuutokselta. Tai sitten ei yksinkertaisesti enää tiedä keneen luottaa, kun toisistaan poikkeavia mielipiteitä löytyy joka lähtöön.

Merkittävän positiivisen muutoksen voi kuitenkin saada aikaan helposti, pienillä teoilla.

Jatkuvasti tehdään ekologisuuteen pyrkiviä innovaatioita. Mitä tuotteita ja tapoja pitäisi/voisi korvata ja millä. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse kerralla muuttaa radikaalisti, vaan alkuun pääsee pienemmilläkin teoilla. Lisää vaikka lukulistalle jokin itseäsi kiinnostava ekologisuutta käsittelevä blogi tai kirja, tai ala seuraamaan sosiaalisessa mediassa asiaa käsitteleviä sivustoja. Näin saat jatkuvasti pienissä annoksissa tietoa aiheesta itse valitsemastasi lähteestä. Tietoisuuden kasvaessa myös motivaatio usein nousee.

Seuraavaksi luetelluilla helpoilla teoilla saat hyvän alun ympäristöystävällisempään elämiseen ilman suurempia elämänmuutos remontteja.

15 naurettavan helppoa tekoa ympäristön hyväksi

Hiilidioksidikulutusta vähentämällä teet palveluksen niin luonnolle kuin omalle lompakollekin. Jokainen tavallinenkin tallaaja pystyy näistä suurimpaan osaan. Pyri valitsemaan aluksi vaikka viisi tekoa ja lisää niitä innostuksen kasvaessa.

1. Vaihda palaneet hehkulamput LED-lamppuihin.
2. Vähennä suihkuaikaa puolella tunnilla viikossa ja hanki vettä säästävä suihkupää.
3. Kierrätä ja kompostoi.
4. Osta vain sen verran, mitä käytät.
5. Osta hävikkiruokaa (esim. fiksuruoka.com, resq-club.com, ym.)
6. Kasvata itse syötävää, esimerkiksi yrttejä.
7. Investoi lasi-, metalli-, ja bambuastioihin.
8. Pidä vähintään yksi kasvispäivä viikossa.
9. Vaihda tiivisteet ikkunoihin lämmönkarkaamisen estämiseksi.
10. Laske huonelämpötilaa yhdellä celsiuksella.

20225_78251.jpg

11. Peru mainospostit ja iske ulko-oveen tai postilaatikkoon "ei mainoksia, eikä ilmaisjakelua"-tarra.
12. Korvaa riisi ja talven kasvihuonevihannekset kotimaisilla juureksilla, sekä maito kauramaidolla.
13. Vähennä muovikelmun kulutusta käyttämällä kannellisia kestoastioita tai peitä astiat kangaspalalla.
14. Osta tavarat käytettynä ja myy tai lahjoita tavarat, joita et tarvitse.
15. Suosi paikallisia yrityksiä ja yrittäjiä.

20225_78252.jpg
Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20241_83373.jpg
Ajankohtaista
Vanha kansa tietää, että "Mitä enemmän juhannuksena sataa, sitä huonompi tulos hedelmäpuista, mutta juurikasvit menestyvät". Kukin toivokoon tämän perusteella, tarpeensa mukaan, joko sadetta tai poutaa…Pääasia, että herkkuja saadaan ruokapöytään, jos ei omasta maasta, niin kaupan hyllyiltä.
20065_90.jpg
Perennojen uudelleenistutus
Useimmat perennat eli monivuotiset kukat on istutettava noin joka viides vuosi uudelleen, etteivät ne taantuisi. Tällaisia perennoja ovat mm. vuohenjuuri (Doronicum), hohdekukat (Helenium), korkeat leimukukat (Phlox), kevätkaihonkukka (Omphalodes verna), väriminttu (Monarda) ja esikot (Primula). Muistathan että keväällä kannattaa uudelleenistuttaa syksyllä kukkivat - ja syksyllä keväällä kukkivat!Eräät perennat häiriintyvät pahasti siirrosta ja uudelleenistuttamisesta. Niitä voi käsitellä vain 10-20 vuoden välein. Sellaisia ovat särkynytsydän (Lamprocapnos spectabilis), jaloangervo (Astilbe), idänunikko (Papaver orientale), päivänlilja (Hemerocallis), pioni (Paeonia), valeangervot (Rodgersia).Kasveista tietoa ja kuvia Kasvikortistossa
20132_33872.jpg
Syö hyvin - voi hyvin
Ruokavalio, joka sisältää paljon vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä, helpottaa useiden tutkimusten mukaan terveyden ylläpitämistä ja pienentää riskiä sairastua moniin kroonisiin sairauksiin.
20214_58755.jpg
Perinneperennat tuovat mieleen mummolan
Suomalaisiksi maatiaisperennoiksi kutsutaan sellaisten monivuotisten, ruohovartisten kasvien vanhoja kantoja, joita on kasvatettu meillä kymmenien, jopa satojen vuosien ajan. Osa on aivan puhtaita luonnonkasveja, jotka ovat peräisin mm. Siperiasta ja Pohjois-Amerikasta, ja osa jo varhain jalostettuja lajikkeita. Kukkien koko tai värit eivät ehkä ole niin upeita kuin jalostetuilla lajikkeilla, mutta muut avut, esimerkiksi kukan herkkyys, kukinnan runsaus ja hoidon vaivattomuus ovat sitäkin paremmat.Ensimmäisenä ne ovat löytäneet tiensä pappiloihin, sotilaiden virka-asuntojen ja kartanoiden maille 1800-luvulla. Muun muassa kuolanpioni, päivänlilja, ukonhattu, ruskolilja ja idänunikko ovat kaunistaneet pihoja jo satoja vuosia.
20216_71144.jpg
Tiedätkö mitä eroa on valkoisella ja ruskealla leivinpaperilla?
Jokainen on varmasti nähnyt ja ehkä käyttänytkin sekä valkoista että ruskeaa leivinpaperia, mutta oletko koskaan miettinyt, mitä eroa niillä on? Miksi juuri valkoinen ja ruskea, mitä eroa niillä on, muuta kuin väri? Onko jompikumpi kenties toista ympäristöystävällisempi vaihtoehto? Metsä Tissue kertoo meille syyn värierolle.
202110_72932.jpg
Voiko pakkanen vahingoittaa pihan kasveja?
Normaalisti kasvit vajoavat syksyllä lepotilaan, joka syvenee aina vaan syvemmäksi ilman kylmetessä tasaiseen tahtiin. Kun syksy on lämmin, niin lepotila ei ole kovinkaan kummoinen. Kasvit ovat todellakin kovilla, kun sää pitkän lämpimän ja vielä hyvin kostean jakson jälkeen äkkiä pakastuu. Vaikein tilanne on kasveilla, jotka eivät luonnostaan ole levinneet kovin pohjoiseen. Erityisen hankalaa on puuvartisilla kasveilla, joiden maanpäälisiä osia ei edes lumi suojaa pakkaselta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton