TAKAISIN

Lumi on jo peittänyt

Päivitetty: 11.1.2021

Ajatuksena nykyisin on, ettei lumi kovasti peittele. Ettei nykyään enää saada kunnon lumipeitettä, niin kuin vanhaan hyvään aikaan. Totta varmasti onkin, että runsaslumiset talvet ovat harventuneet, mutta totta myös on, etteivät ne ole kokonaan vielä kadonneet. Onhan vanhaan hyvään aikaankin ollut niitä vähälumisia talvia.

Lumella on suuri valaiseva vaikutus. Lumi heijastaa jopa 90 % valosta.Lumella on suuri valaiseva vaikutus. Lumi heijastaa jopa 90 % valosta.

Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan runsaslumisimmat talvet Helsingissä ovat osuneet vuosille 1915-16, 1930-31 ja 1940-41. Sodankylässä taas runsaimmat lumipeitteet saatiin vuosina 1976-77, 1992-93 ja 1999-2000.

Mielenkiintoiseksi asian tekee, jos katsotaan tilastoja Jyväskylän korkeudella. Siellä eniten lunta on saatu vuosina 1952-53, 1955-56 ja 1980-81. Mikään osa Suomesta ei siis ole onnistunut lyömään lumiennätyksiään samana vuonna, saatikka samana vuosikymmenenä.

Kinokset suojaavat kasvustoja hyvinKinokset suojaavat kasvustoja hyvin

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Lunta sataa taivaalta monessa eri muodossa ja muodostaa maahan monenlaista kerrosta.

  • ajolumi - tuulen kuljettamaa kevyttä lunta
  • hanki - paksu lumivaippa
  • hankikantamoinen - kantava hanki
  • hauhto - tielle kertynyttä lunta
  • huove - leudon sään huokoistama lumi
  • kinos - tuulen kokoama lumikasauma
  • loska - märkää lunta
  • lumisavu - auton renkaiden nostattama lumipöly
  • nietos - tuiskun tai pyryn tekemä kinos
  • nuoska - helposti muotoiltava, leudon sään lumi
  • polanne - tallaantunut lumi
  • puuterilumi - jauhemainen lumi
  • kohva - jään päälle noussut veden ja lumen seos
  • pälvi - sula kohta lumessa
  • pyry - sakea lumisade
  • rae - toisiinsa kiinnittyneitä jääkiteitä
  • riite - pian maahan sadettuaan jäätynyt räntä
  • räntä - vetinen lumi, joka muuttuu sohjoksi
  • sohjo - runsaasti vettä sisältävä lumi
  • tuisku - kovatuulinen sakea lumisade
  • tykkylumi - puun oksalle härmistymällä kerääntynyt lumi
  • vitilumi - vastasatanut kevyt pakkaslumi

Lumista fysiikkaa

Lumikide syntyy ilmakehän veden tiivistyessä esimerkiksi pölyhiukkasen ympärille. Kiteen muoto riippuu ilman kosteudesta ja lämpötilasta. Kiteet satavat maahan lumena, kun niistä tulee tarpeeksi painavia.

Kiteet sulavat osittain yhteen ja syntyy räntäsade, kun putoavan hiutaleen ympärillä ilman lämpötila on tarpeeksi kauan yli 0 °C. Muutaman asteen pakkasella syntyy jokaisen autoilijan kauhu: alijäähtynyt vesi. Se muodostaa lasimaisia pintoja osuessaan maahan tai pinnoille.

Raekuuron saa aikaan jääkiteiden toisiinsa liimautuminen. Kesäiset raekuurot taas ovat kylmään yläilmaan noussutta vettä, joka jäätyy. Talvella saattaa alas sataa myös räntärakeita.

Tähtimäisiä kuvioita syntyy noin -15 °C:ssaTähtimäisiä kuvioita syntyy noin -15 °C:ssa

Lumesta on myös hyötyä niin puutarhalle kuin ihmisillekin. Niistä voit lukea lisää artikkelistamme Lumen hyödyt ja haitat.

Verkkokaupastamme löydät puutarhakirjoja, jotta voit aloittaa jo ensi kesän puutarhan suunnittelun.


Lähde: Puutarhan neljä kaunista vuodenaikaa, Taina Koivunen