• Etusivu
  • Rakentaminen

Lumi on jo peittänyt

Rakentajan toimitus
Päivitetty 03.02.2022
201912_61882.jpg

Lumella on suuri valaiseva vaikutus. Lumi heijastaa jopa 90 % valosta.

Ajatuksena nykyisin on, ettei lumi kovasti peittele. Ettei nykyään enää saada kunnon lumipeitettä, niin kuin vanhaan hyvään aikaan. Totta varmasti onkin, että runsaslumiset talvet ovat harventuneet, mutta totta myös on, etteivät ne ole kokonaan vielä kadonneet. Onhan vanhaan hyvään aikaankin ollut niitä vähälumisia talvia.

Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan runsaslumisimmat talvet Helsingissä ovat osuneet vuosille 1915-16, 1930-31 ja 1940-41. Sodankylässä taas runsaimmat lumipeitteet saatiin vuosina 1976-77, 1992-93 ja 1999-2000.

Mielenkiintoiseksi asian tekee, jos katsotaan tilastoja Jyväskylän korkeudella. Siellä eniten lunta on saatu vuosina 1952-53, 1955-56 ja 1980-81. Mikään osa Suomesta ei siis ole onnistunut lyömään lumiennätyksiään samana vuonna, saatikka samana vuosikymmenenä.

Kinokset suojaavat kasvustoja hyvin
Kinokset suojaavat kasvustoja hyvin

Lunta sataa taivaalta monessa eri muodossa ja muodostaa maahan monenlaista kerrosta.

  • ajolumi - tuulen kuljettamaa kevyttä lunta
  • hanki - paksu lumivaippa
  • hankikantamoinen - kantava hanki
  • hauhto - tielle kertynyttä lunta
  • huove - leudon sään huokoistama lumi
  • kinos - tuulen kokoama lumikasauma
  • loska - märkää lunta
  • lumisavu - auton renkaiden nostattama lumipöly
  • nietos - tuiskun tai pyryn tekemä kinos
  • nuoska - helposti muotoiltava, leudon sään lumi
  • polanne - tallaantunut lumi
  • puuterilumi - jauhemainen lumi
  • kohva - jään päälle noussut veden ja lumen seos
  • pälvi - sula kohta lumessa
  • pyry - sakea lumisade
  • rae - toisiinsa kiinnittyneitä jääkiteitä
  • riite - pian maahan sadettuaan jäätynyt räntä
  • räntä - vetinen lumi, joka muuttuu sohjoksi
  • sohjo - runsaasti vettä sisältävä lumi
  • tuisku - kovatuulinen sakea lumisade
  • tykkylumi - puun oksalle härmistymällä kerääntynyt lumi
  • vitilumi - vastasatanut kevyt pakkaslumi
Ohje

Ohje

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Lunta sataa taivaalta monessa eri muodossa ja muodostaa maahan monenlaista kerrosta.

  • ajolumi - tuulen kuljettamaa kevyttä lunta
  • hanki - paksu lumivaippa
  • hankikantamoinen - kantava hanki
  • hauhto - tielle kertynyttä lunta
  • huove - leudon sään huokoistama lumi
  • kinos - tuulen kokoama lumikasauma
  • loska - märkää lunta
  • lumisavu - auton renkaiden nostattama lumipöly
  • nietos - tuiskun tai pyryn tekemä kinos
  • nuoska - helposti muotoiltava, leudon sään lumi
  • polanne - tallaantunut lumi
  • puuterilumi - jauhemainen lumi
  • kohva - jään päälle noussut veden ja lumen seos
  • pälvi - sula kohta lumessa
  • pyry - sakea lumisade
  • rae - toisiinsa kiinnittyneitä jääkiteitä
  • riite - pian maahan sadettuaan jäätynyt räntä
  • räntä - vetinen lumi, joka muuttuu sohjoksi
  • sohjo - runsaasti vettä sisältävä lumi
  • tuisku - kovatuulinen sakea lumisade
  • tykkylumi - puun oksalle härmistymällä kerääntynyt lumi
  • vitilumi - vastasatanut kevyt pakkaslumi

Lumista fysiikkaa

Lumikide syntyy ilmakehän veden tiivistyessä esimerkiksi pölyhiukkasen ympärille. Kiteen muoto riippuu ilman kosteudesta ja lämpötilasta. Kiteet satavat maahan lumena, kun niistä tulee tarpeeksi painavia.

Kiteet sulavat osittain yhteen ja syntyy räntäsade, kun putoavan hiutaleen ympärillä ilman lämpötila on tarpeeksi kauan yli 0 °C. Muutaman asteen pakkasella syntyy jokaisen autoilijan kauhu: alijäähtynyt vesi. Se muodostaa lasimaisia pintoja osuessaan maahan tai pinnoille.

Raekuuron saa aikaan jääkiteiden toisiinsa liimautuminen. Kesäiset raekuurot taas ovat kylmään yläilmaan noussutta vettä, joka jäätyy. Talvella saattaa alas sataa myös räntärakeita.

Tähtimäisiä kuvioita syntyy noin -15 °C:ssa
Tähtimäisiä kuvioita syntyy noin -15 °C:ssa

Lumesta on myös hyötyä niin puutarhalle kuin ihmisillekin. Niistä voit lukea lisää artikkelistamme Lumen hyödyt ja haitat.

Verkkokaupastamme löydät puutarhakirjoja, jotta voit aloittaa jo ensi kesän puutarhan suunnittelun.

Lähde: Puutarhan neljä kaunista vuodenaikaa, Taina Koivunen

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20087_12161.jpg
Kasvikset kuuma ruokateema
Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.
20085_10984.jpg
Yhdistele kasveja oman maun mukaan
Yhden lajin istutusten vastapainoksi on nyt trendikästä yhdistellä rohkeasti syötäviä kasveja kukkien joukkoon. Hyvinkin erilaisia kasvilajeja istutetaan samaan astiaan ja istutuksiin haetaan rehevyyttä ja vastakohtia: vastavärejä, vastakkaisia lehtimuotoja, eri tyyppisiä kasvutapoja. Lehtisalaatit, yrtit ja mansikat sopivat mainiosti kesäkukkien joukkoon. Yksittäiset ruukut ja amppelit saa pelastettua sisälle, jos ilma yllättäen kylmenee.Värioppia istutusten sommitteluunVärien maailmassa on muutamia perusoppeja ja kikkoja, jotka on mielenkiintoista tuntea, kun lähtee miettimään esimerkiksi ison ruukun kasvivalintoja.
20075_5095.jpg
Tomaatti on kesäkauden erityisherkku
Yllättävää kyllä, myös sää säätelee tomaatin menekkiä: Sateisella ja kolealla ilmalla tomaatin kysyntä laskee, mutta aurinko ja lämpö lisäävät tomaattien menekkiä. Kesäisinä päivinä tomaatit päätyvät todennäköisimmin salaatteihin ja grillattaviksi ja maistuvat mehukkaina myös aivan sellaisinaan. Viljelmiltä kerrotaan, että tomaatin kannalta alkukevät on ollut suosiollinen ja kasvustot ovat hyvät. Luvassa on laadukas tomaattisato.
20176_49412.jpg
Esikasvata uudet perunat juhannuspöytään
Perunan esikasvattaminen aikaistaa ensimmäistä sadonkorjuuta parilla viikolla. Laita huhtikuun alussa kiinteämaltoista perunalajiketta Grobiootti Taimimultaan ja saat nautiskella juhannuksena itse kasvatetuista varhaisperunoista. Lajikkeista Siikli ja Ariel ovat herkullisia ja sopivat hyvin esikasvatettavaksi.
202211_80006.jpg
Kestävä nurmikkoseos? Asiantuntija vastaa
Mikä on se kestävin nurmikkoseos, jossa apilaakin seassa ja jota on aikoinaankin käytetty menestyksekkäästi kestävien pihanurmien perustamiseen? Olen kokeillut joitain siemenmerkkejä, mutta niistä tuntuu tulevan vain hentoa (rairuohomaista) nurmea, joka kuolee yhden kesä jälkeen.
201110_28242.jpg
Mustikka (Vaccinium myrtillus)
Mustikka kuuluu puolukoiden (Vaccinium) sukuun ja kanervakasvien (Ericaceae) heimoon. Se on kesävihanta varpu, joka tuottaa syötäviä marjoja. Juolukka (Vaccinium uliginosum) muistuttaa hyvin paljon mustikkaa.Mustikka marjoo kasvupaikasta ja olosuhteista (pölyttäjien määrä ja keväthallat) riippuen heinäkuusta lähtien jopa lokakuulle asti. Mustikka on osittain itsepölyttyvä, mutta pääasiassa pölytyksen suorittavat hyönteiset.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton