• Etusivu
  • Kasvillisuus

Bonsain kasvatus on ikivanhaa, kärsivällisyyttä vaativaa taidetta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 19.04.2023
20234_78812.jpg

(Kuva: Pixabay)

Kasvi, jolle on erilaisin taivutuksin ja leikkauksin saatu aikaan kääpiömäinen kasvu, on bonsai. Bonsai-pienoispuun tulee säilyttää kasvin luonnollisia piirteitä mahdollisimman hyvin. Bonsain kasvatus on ikivanhaa, kärsivällisyyttä vaativaa taidetta, jossa kasvi ja ruukku muodostavat tyylikkään, aistikkaan kokonaisuuden.

Muotoilun tyylejä

Pylväsmuodolla jäljitellään säiden piiskaamaa yksittäispuuta. Runko on suora, oksat sijaitsevat tasaisesti runkoa kiertäen ja lyhenevät kohti latvaa. Muoto on kolmiomainen tai soikiomainen. Vanhan puun vaikutelma syntyy paljaista oksan ja rungon liittymäkohdista.

Vapaasti kasvavassa pystymuodossa puu kasvaa pystyyn, mutta runko taipuilee mutkaiseksi. Rungon mutkasta kasvaa oksa ulospäin, jotta puu saa säännöttömän kolmiomuodon. Tasapainoisuus on tärkeää.

Tuulen tuivertama muoto on toispuoleinen ja kallistunut. Kallistus voi olla 30–50 astetta. Alin oksa on pitkä ja myötäilee rungon kanssa tuulen suuntaa, tuulenpuoleinen sivu on oksaton. Oksat muodostavat kolmion rungon sivulle.

Bonsain voi kasvattaa millaiseen muotoon haluaa. (Kuvat: Pixabay)
Bonsain voi kasvattaa millaiseen muotoon haluaa. (Kuvat: Pixabay)

Putouskaavassa mutkitteleva runko kaartuu alaspäin ja latva voi olla tyven ja ruukun reunan alapuolella.

Puu voidaan myös jakaa kaksois-, kolmois- tai monirunkoiseksi. Kaksoispuussa runko jaetaan lähes tyveä myöten vahvempaan ja ohuempaan haaraan. Ohuemman haaran oksat leikataan niin, että ne eivät vie tilaa päärungon oksilta.

Ruukku

Ruukku valitaan kasvin muotoilutyylin ja lajin mukaan, se ei saa kilpailla kasvin kanssa. Yleissääntö määrittelee ruukun koon siten, että pitkä sivu on noin puolet kasvin korkeudesta. Ruukun muoto on yleensä pyöreä, soikea, nelikulmainen tai kuusikulmainen. Materiaali voi olla savea tai posliinia, joskus myös metallia tai jopa kiveä.

Valitse bonsaille sopiva ruukku harkiten. (Kuva: Pixabay)
Valitse bonsaille sopiva ruukku harkiten. (Kuva: Pixabay)

Hoito

Useimmiten bonsaita on kasteltava päivittäin. Kastelutarve riippuu kasvista, ruukun koosta ja kasvupaikan lämpötilasta. Vastaleikattuna tai uudelleenistutettuna kasvia kastellaan niukasti.
Valoisa paikka itä- tai länsi-ikkunan lähellä on usein sopivin. Kesällä kasvi tarvitsee valoa 16 tuntia päivässä, talvella noin 10 tuntia.

Muotoilu

Oikea muoto saadaan aikaan leikkaamalla ja taivuttamalla runkoa ja oksia metallilangan avulla. Päätä kasvin julkisivupuoli ja suunnittele tuleva muoto oksia taivuttelemalla. Karsi ja typistä oksat. Langoituksella saadaan oksat ja runko haluttuun asentoon. Se jätetään paikoilleen koko kasvukaudeksi ja poistetaan vasta syksyllä.

Latvoja leikataan pitkin kasvukautta, tällöin lehdet pysyvät pieninä. Kuivettuneet ja auringon polttamat lehdet poistetaan, jotta uusia lehtiä syntyy. Leikkauspintojen on oltava mahdollisimman pieniä ja siistejä.

Lepokauden loppupuolella juuristo typistetään kolmanneksen verran. Juurten typistäminen pitää kasvun hitaana ja kasvin pienikokoisena.

Taivutuslanka kierretään löyhästi rungon ja oksien ympäri. (Kuva: Pixabay)
Taivutuslanka kierretään löyhästi rungon ja oksien ympäri. (Kuva: Pixabay)

Kokeile bonsain kasvatusta

Pienilehtiset ja hidaskasvuiset lajit sopivat bonsaikasveiksi parhaiten. Monet lajit soveltuvat aloittelijankin muotoiltaviksi, sillä ne ovat kestäviä, terveitä ja taipuvat muotoon helposti.

Sopivia puita ja pensaita ovat mm. tuhkapensaat (Cotoneaster) kuten suikerotuhkapensas (C. dammeri), hemlokit (Tsuga), ajaninkuusi (Picea jezoensis), hapankirsikka (Prunus cerasus), japaninsypressi (Chamaecyparis obtusa), katajat (mm. Juniperus communis), neidonhiuspuu (Ginkgo biloba), vaahterat (mm. japaninvaahtera Acer palmatum), männyt (mm. metsämänty Pinus sylvestris, vuorimänty P. mugo) ja tulimarjat (Pyracantha).
Myös kotoiset havupuut sekä koivut ja pihlajat sopivat tarkoitukseen.

(Kuva: Pixabay)
(Kuva: Pixabay)
(Kuva: Pixabay)
(Kuva: Pixabay)

Huonekasveista bonsaiksi soveltuu esimerkiksi

ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-ryhmä), gardenia (Gardenia augusta), kamelia (Camellia), liuska-araliat (Schefflera), öljypuu (oliivipuu) (Olea europaea), rahapuu (Crassula ovata), sitruspuut (Citrus) ja pienilehtiset viikunat (Ficus).

Kukkiva ruukkuatsalea on upea bonsai. Atsalean voi muotoilla mihin tahansa muotoon. (Kuva: Pixabay)
Kukkiva ruukkuatsalea on upea bonsai. Atsalean voi muotoilla mihin tahansa muotoon. (Kuva: Pixabay)
Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton