• Etusivu
  • Kasvillisuus

Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon

Rakentajan toimitus
Julkaistu 12.07.2019Päivitetty 29.05.2023
20235_59081.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.

Omenapuun lajikkeet

Omenapuun lajike kannattaa valita omien mieltymyksien mukaan. Kaikki lajikkeet ovat kuitenkin syötäviä. Makuja löytyy melko happamasta todella makeaan. Jotkut omenalajikkeista ovat mehukkaimmillaan sellaisenaan, toiset taas sopivat parhaiten soseeseen. Eri lajikkeet kypsyvät eri aikoihin. Joistakin omenapuista voi kerätä satoa jo alkusyksystä, toisista vasta myöhemmin. Lajikkeiden välisiä eroja on myös satokypsyydessä, eli kuinka nopeasti omenapuu alkaa tuottamaan satoa. Lajikkeisiin on myös merkitty kasvuvyöhykkeet, eli millä vyöhykkeellä ne kasvavat parhaiten.

Omenapuista löytyy kesä-, syksy- ja talvilajikkeita hedelmien kypsymisajankohdan mukaan. Kesälajikkeet kypsyvät elokuun puolivälin jälkeen. Ne kannattaa syödä sellaisenaan, sillä kesälajikkeet eivät sovi varastointiin. Syksylajikkeet kypsyvät syyskuun aikana ja talvilajikkeet syys-lokakuun vaihteessa. Syyslajikkeita voi varastoida 2–3 kuukautta ja talvilajikkeita jopa 3–5 kuukautta. Talviomenat ovat herkullisimmillaan noin kuukauden kuluttua.

Lajikkeista lisätietoja

Kasvupaikan valinta

Ihanteellinen kasvupaikka on valoisa sekä lämmin ja se on tuulelta suojassa. Kasvupaikan pitää myös olla hyvin vettä läpäisevä, koska omenapuun juuret eivät kestä märkyyttä. Siksi usein suositellaankin istuttamaan omenapuut kohopenkkiin, jolloin ylimääräiset vedet valuvat omenapuun juurelta pois.

Omenapuiden koot voivat vaihdella runsaasti, joten kannattaa valita omaan puutarhaan tai parvekkeelle sopiva yksilö. Parvekkeelle sopiva omenapuu kasvaa ruukussa. Esimerkiksi riippa- tai pilariomenapuut ovat tähän erittäin sopivia.

Uutta omenapuuta ei kannata istuttaa vanhan paikalle. Uusi omenapuu kannattaa istuttaa muutaman metrin päähän vanhan omena- tai päärynäpuun paikasta. Jos kuitenkaan tilaa ei ole, pitää vanhat mullat vaihtaa ja kaivaa huolellisesti kaikki juuret pois istutuspaikasta, sillä vanhan omenapuun juurten pieneliöt voivat siirtyä uuden puun juuriin ja tehdä tuhojaan.

Lue lisää omenapuun istuttamisesta

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Pölytys

Omenapuita kannattaa olla vähintään kaksi eri lajiketta. Silloin varmistetaan kukkien ristipölytys ja suurempi sato. Taimimyymälästä kannattaa varmistaa, mitkä lajikkeet sopivat parhaiten keskenään ja mitkä ovat hyviä pölyttäjiä. Yksinkin kasvava omenapuu tekee hedelmiä, mutta sato on pienempi. Yksinäiseksi omenapuuksi kannattaakin valita perheomenapuu, jossa kasvaa monta lajiketta samassa puussa. Näin puu pystyy tekemään ristipölytyksen itse.

Mehiläiset ja kimalaiset ovat tärkeitä pölyttäjiä. (Kuva: Puutarha.net)
Mehiläiset ja kimalaiset ovat tärkeitä pölyttäjiä. (Kuva: Puutarha.net)

Omenapuun hoito

Omenapuun lannoitus tehdään säännöllisesti, mutta maltilla. Satoikäisiä puita lannoitetaan joka vuosi. Keväisin lannoitetaan normaalilla puutarhalannoitteella, joka sisältää typpeä. Kannattaa kuitenkin varoa liiallista typpilannoitusta, koska se saa puun helposti ylikasvamaan. Syksyisin puut lannoitetaan syyslannoitteella talvehtimisen parantamiseksi.

Vuosittaiset hoitoleikkaukset suoritetaan kevättalvella, kun silmut ovat lepotilassa. Hoitoleikkauksilla pyritään pitämään omenapuun latvus ilmana ja kasvattamaan puuhun hyviä, vahvoja oksia. Puun oksia voi myös taivuttaa narujen ja painojen avulla. Taivutus tehdään juhannuksen aikoihin ja oksia pidetään taivutettuina 3–4 viikkoa. Tämä kasvattaa oksista vahvoja satoa varten ja edistää puun latvuksen pysymista ilmavana.

Hoitoleikkauksen ohjeet

Omenapuun viholliset

Omenoilla on monia vihollisia tuholaisista erilaisiin tauteihin. Yleisimpiä tauteja ovat omenarupi ja muumiotauti. Tuholaisista omenoita havittelee jyrsijät, omenakirva, omenakääriäinen ja pihlajamarjakoi. Myös ampiaiset voivat verottaa omenasatoa, jos mesi loppuu kukista liian aikasin syksyllä.

Omenarupea sairastaviin omenapuihin tulee ruskeita laikkuja lehtiin, oksiin ja hedelmiin. Omenan pinnassa olevat laikut voivat halkeilla ja näin altistaa omenat muumiotaudille, joten hyvin rupiset omenat kannattaa hävittää niin puusta kuin maastakin. Tärkeää on myös pitää latvus ilmana, koska omenarupea levittävät itiöt viihtyvät kosteassa ja lämpimässä paikassa.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Yleisin omenoita piinaava tauti on muumiotauti, joka pilaa hedelmät loppukesällä. Omenan pintaan syntyy ruskea, nopeasti laajeneva laikku, jonka pintaan muodostuu vaaleita itiöpesäkkeitä. Lopulta omenat ruskettuvat ja pilaantuvat kokonaan. Taudin saaneet omenat kannattaa kerätä pois puusta ja maasta sekä hävittää kompostoimalla.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Omenapuun runko kannattaa suojata jyrsijöiltä. Varmin tapa on laittaa rungon ympärille runkosuoja tai aidata puu 1,5 metriä korkealla kanaverkolla. Myyriltä puun voi suojata talvella tiivistämällä lumen rungon ympäriltä, jolloin myyrät eivät pääse tekemään tuhojaan lumen alla. Jäniksiä voi myös yrittää hämätä tuomenoksilla ja kanankakkarakeilla. Niiden haju on epämiellyttävää jäniksistä ja toimii näin hajukarkotteena.

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20233_62965.jpg
Uutta: Maaliskuun vinkit
Maaliskuussa lisääntynyt auringonpaiste antaa uutta puhtia kevään touhuihin. Omistajiensa tavoin myös kodin viherkasvit piristyvät lisääntyvän valon sekä uuden, ravinteikkaan mullan ja lannoituksen alkamisen myötä.Siemenkylvöistä kohonneet pienet taimet siirretään valoisalle ikkunalle – puutarhassakin päästään pian aloittelemaan kevättöitä.Tervetuloa maaliskuu – tervetuloa kevät ja aurinko!
20224_77766.jpg
Lasitetulla terassilla lisää ihania hetkiä mökkielämään ja lisätilaa kasveille ja yrteille
Suomalaisille kesä ja mökki kuuluvat vahvasti yhteen ja mökkikauden alkaminen on monelle vuoden kohokohta. Mökkikaudesta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä talven pimeydessä on ihana muistella mökkiterassilla juotuja aamukahveja tai keskiyön auringon ihastelua. Toisinaan lyhyestä kesästä jää päällimmäisenä mieleen hankala sää – äkillisen sadekuuron pilaama ruokailuhetki tai terassille tuulen mukana ajautuvat risut, lehdet ja siitepölyt. Kuulostaako liiankin tutulta?
20216_71363.jpg
Mitä on bokashointi?
Japanin kielestä lainattu sana "bokashi" tarkoittaa fermentoitunutta orgaanista jätettä. Fermentointi taas tarkoittaa puolestaan hapettomassa tilassa tapahtuvaa maitohappokäymistä. Maitohappokäymisessä hyödynnetään maitohappobakteereita, hiivoja, entsyymisieniä ja muita pieneliöitä.Ilmatiiviissä bokashiastiassa biojäte fermentoidaan sekoittamalla biojätteen joukkoon EM-mikrobiseosta (effective micro-organism) eli bokashirouhetta. Bokashirouhe sisältää juuri edellä mainitut ja maaperälle hyväksi havaitut bakteerit, hiivat ja pieneliöt. Rouhe kehitettiin Japanissa 1970-luvulla kehitetty seos.
Kontiainen kurkistaa keosta
Myyrien torjunta
Joka talvi juhlivat myyrät puutarhassamme; pilaavat nurmikon onkaloillaan, käytävillään ja kasoillaan, tuhoavat istutuksia ja pihan kasveja. Miten niistä pääsisi eroon?Etenkin runsaina myyrävuosina talvituhoja on melkein mahdotonta välttää. Myyrät aiheuttavat tuhoja puiden juuristoihin, kaluavat pensaiden ja puiden kuorta ja oksia, herkuttelevat kukkasipuleilla ja kaivavat onkaloitaan pitkin poikin nurmikkoa ja istutuksia. Multakasat pitkin puutarhaa ovatkin valitettavan monelle tuttu, jokakeväinen näky.Maamyyrän tekemät tuhot tunnistaa pyramidin mallisista multakeoista nurmikolla. Vesimyyrän keot erottaa maamyyrän keoista siitä, että multakasassa on reikä sivussa – ei päällä. Myyrien torjunnassa kannattaa kuitenkin olla tarkkana; maamyyrä eli kontiainen (Talpa europaea) on rauhoitettu, eikä sitä saa puutarhoissakaan häiritä – vaikka sen pinnalle työntämät multakasat häiritsisivätkin pihanomistajaa.Kontiainen on hyönteissyöjä, joka ei siis käytä kasvinosia ravinnokseen. Se kuitenkin häiritsee kasvien luonnollista kasvua maan alla risteilevien käytävien viedessä kasvien tarvitseman mullan – ja hyvin hoidetut nurmikot muuttuvat kynnöspelloiksi kontiaisen takia. Maamyyrän onkalot voivat myös aiheuttaa pihan rakenteille vaikeasti korjattavia vahinkoja, esimerkiksi kivetysten alla. Rauhoitetun kontiaisen myrkyttäminen tai muulla tavoin vahingoittaminen on lailla kielletty, joten karkotteiden käyttö on ainoa vaihtoehto suojautua sen aiheuttamia tuhoja vastaan.
20222_76860.jpg
Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet
Suomi jaetaan yhdeksään vyöhykkeeseen kasvien menestymisen suhteen. Vyöhykejakoon vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.
202212_45234.jpg
Miltä puutarhasi näyttää talvella?
Kylmenevät ilmat ja lyhenevät päivät sekä tuuli, sade ja lumi ajavat ahkerimmatkin kotipuutarhurit talven tullen sisätiloihin. Kuluneen puutarhakauden muistot ja mielikuvat ovat vielä tuoreena muistissa, joten niitä kannattaa nyt hyödyntää. Talvi on hyvää aikaa suunnitella omaa puutarhaa ja miettiä tulevan kasvukauden projekteja ja hankintoja.Puutarha.netistä löytyy tietoa pihan suunnittelusta, rakentamisesta ja eri vaihtoehdoista sekä tietenkin kasveista. Talven hiljaisina hetkinä kannattaa hyödyntää esimerkiksi Keskustelupalstaa,josta löytyy mukavaa luettavaa ja samanhenkistä seuraa miltei vuorokaudenajasta riippumatta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton