Miten rajusti leviävästä villivadelmasta pääsee eroon?

Alkuperäiseen kasvillisuuteemme kuuluva tyrni (Hippophae rhamnoides) on todellinen monikäyttöpensas. Sitä istutetaan niin terveellisten marjojen kuin hopeisen lehdistön ja maansitomiskyvynkin takia. Lisäksi kasvi menestyy karussakin maassa, eikä se kaipaa jatkuvaa leikkaamista.Kotimaiset tyrnilajikkeet menestyvät Pohjois-Suomessa asti ja ne ovat terveitä. Pensaat kasvavat 2–5 metriä korkeiksi, mutta niiden kasvutapa, tiheys ja piikkisyys vaihtelevat lajikkeen mukaan.

Valokuvissa kevät näyttää aina kauniilta ja lämpimältä - varastojen perältä kaivetaan kesämekot, polkupyörä ja poljetaan piknikille puistoon, jossa kukat kukkivat jo täydessä loistossaan. Meille suomalaisille kevät ei ole kuitenkaan aina ihan tätä. Välillä on lunta ja välillä taas ei. No, siinä välissä on vettä. Ja loskaa. Toki ne kukat ja muut kasvit sieltä alkavat aikanaan kurkkimaan, ja linnut palaavat lopulta hermolomiltaan. Harmittavan usein tämä kaikki menee kuitenkin melkoisen lähelle kesää, jolloin suurin osa keväästä on monelle melkoisen harmaata ja ilotonta. Tutkitusti suomalaiset ovatkin keväisin onnettomimmillaan.

Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.

Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.

Jätteet ja jätteiden käsittely eivät ole mitenkään vähäpätöisiä asioita yhteiskunnassa. Aineellisen elintason kohotessa lisääntyy väistämättä myös jätteen määrä ja samalla ympäristöön kohdistuva rasitus. Jos vastuullisuutta ei löydy, olemme tuota pikaa mittavien ympäristöongelmien puristuksessa. Lisäksi jätelaki velvoittaa hyödyntämän jätteen, mikäli se on teknisesti mahdollista, eikä siitä aiheudu kohtuuttomasti lisäkustannuksia.Oikein lajiteltuna valtaosa jätteestä on hyödynnettävissä uudelleen. Yleisimpiä hyödynnettäviä jätelajikkeita ovat biojäte, paperi, pahvi, puu, metallit ja lasi. Eniten päänvaivaa aiheuttavat edelleen biojäte sekä energiajäte.

Palsternakan kasvukausi on pitkä. Kasvu kiihtyy syyskesällä, ja palsternakka kestää kylmääkin. Sato korjataan vasta juuri ennen peltojen jäätymistä. Palsternakkaa voi pitää kekrikauden herkkujuureksena. Kekri tarkoittaa sadonkorjuun juhlaa, joka kestää muinaissuomalaista tapaa noudattaen mikkelinpäivästä nykyiseen pyhäinpäivään saakka.