• Etusivu
  • Kasvillisuus

Aloe veraa sisäisesti ja ulkoisesti: osaatko hyödyntää sitä?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 20.03.2023
20233_76763.jpg

Kaiken kaikkiaan aloe vera sisältää 75 tunnettua ravintoainetta. (Kuva: Adobe Stock)

Aloe veraa on käytetty läpi historian lääkinnällisiin tarkoituksiin. Eniten käytetään sen geelimäistä lehtimehua, joka sisältää runsaasti terveellisiä ainesosia. Lehtien ravinteikkaassa mehussa on A-, B-, C- ja E-vitamiinia, musiineja, tulehdusta lievittäviä enstsyymejä, supistavia parkitusaineita sekä muita vitamiineja, entsyymejä, mineraaleja ja aminohappoja.

Lääkeaaloen (Aloe vera) käyttö

Aloe veraa voi hyödyntää sekä sisäisesti että ulkoisesti, sillä kasvin geelimäisellä hedelmälihalla sanotaan olevan hoitavia vaikutuksia. Esimerkiksi palovammojen hoidossa (uudistaa ihosoluja) aloe veran on todettu auttavan. Se on myös monien kosmetiikkatuotteiden ja kasviperäisten lääkeaineiden ainesosana sekä antaa makua useisiin mehuihin ja muihin juomiin. Aloe veran uusia ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia saadaan selville koko ajan.

Terveydellisten ansioidensa lisäksi aloe vera on myös kaunis ja suhteellisen helppo viherkasvi. Aloe vera kasvaa helposti noin 60 senttiä korkeaksi ja levyiseksi pensaaksi, joten vaatii vanhemmiten tilaa ympärilleen.

Myös Puutarha.netin Keskustelupalstalla on puhetta aaloeista– lue ja osallistu.

Aaloen hoito

Jopa kokemattomampi hoitaja onnistuu yleensä aaloen kasvatuksessa, sillä kasvi sietää hyvin kuivuutta ja altistuu harvoin tuholaisille tai kasvitaudeille. Vain liiallisella kastelulla voi saada sen mädäntymään hengiltä. Keväästä syksyyn aaloelle riittää kastelu 2–3 kertaa kuukaudessa. Kasvukaudella voi antaa kasteluveteen sekoitettavaa ravinneliuosta 1–2 kertaa kuukauden aikana.

Aaloe viihtyy parhaiten tavallisessa huoneenlämmössä, valoisassa, jopa aurinkoisessa paikassa vuoden ympäri. Kesällä sen voi siirtää myös ulos sateensuojaiseen paikkaan. Talvisin aaloe selviää erittäin niukasti kasteltuna (vain kerran kuussa), alimmillaan jopa 10 asteessa, vaikka ei varsinaisesti kylmästä pidäkään.

Uudelleenistutus tehdään pienemmille yksilöille joka toinen kevät – vanhemmille riittää pintamullan lisäys ja ruukun vaihto vain tarvittaessa. Paras ruukku on pohjareiällinen saviruukku, jonka pohjalle laitetaan lecasoraa. Kasvualustana voidaan käyttää erityistä mehikasveille tarkoitettua multaa tai tavallista kukkamultaa, johon on lisätty hieman soraa. Aaloe on siis mehikasvi eli maksaruohokasvi, joka viihtyy läpäisevässä kasvualustassa, niukalla kastelulla.

Aaloe kasvaa ja uusiutuu kohtuullisen nopeasti ja kasvattaa helposti poikasia ympärilleen. Näitä sivuversoja voit siirtää uuteen ruukkuun, kun ne ovat kasvaneet 4 sormen korkuisiksi.

Aloe vera on helppohoitoinen ja vähään tyytyvä hyöty- ja koristekasvi. (Kuva: Adobe Stock)
Aloe vera on helppohoitoinen ja vähään tyytyvä hyöty- ja koristekasvi. (Kuva: Adobe Stock)

Aloe-lajeja tunnetaan peräti 250 erilaista. Suosituimmat lajit ovat kenties rohtoaaloe (Aloe arborescens), suopa-aaloe (Aloe saponaria) ja suka-aaloe (Aloe aristata):

  • Rohtoaaloe (Aloe arborescens) on todella nopeakasvuinen sekä suureksi kasvava pensas. Sen sanotaan olevan "mustekalan" muotoinen ja se voi kasvaa lähes 4 metriä korkeaksi.
  • Suopa-aaloe (Aloe saponaria). Tällä aloella on erittäin leveät, paksut lehdet. Ne ovat pituudeltaan 15-20 cm ja reunoiltaan piikikkäät. Tämä aloe pysyy kauniina ja melko pienenä.
  • Suka-aaloe (Aloe aristata) on ehkä suositeltavin valinta kotona kasvatettavaksi, sillä sen keskimitta on halkaisijaltaan 15–30 cm ja lehdet paksut. Edellä mainittujen tavoin se käy iho-ongelmien hoitoon ja lisäksi se on ihanteellinen hyönteisten pistojen hoidossa.
  • Tutustu myös kirjoaaloe (Aloe variegata) ja piikkiaaloe(Aloe ferox).
Ohje

Ohje

Erilaisia lajikkeita

Aloe-lajeja tunnetaan peräti 250 erilaista. Suosituimmat lajit ovat kenties rohtoaaloe (Aloe arborescens), suopa-aaloe (Aloe saponaria) ja suka-aaloe (Aloe aristata):

  • Rohtoaaloe (Aloe arborescens) on todella nopeakasvuinen sekä suureksi kasvava pensas. Sen sanotaan olevan "mustekalan" muotoinen ja se voi kasvaa lähes 4 metriä korkeaksi.
  • Suopa-aaloe (Aloe saponaria). Tällä aloella on erittäin leveät, paksut lehdet. Ne ovat pituudeltaan 15-20 cm ja reunoiltaan piikikkäät. Tämä aloe pysyy kauniina ja melko pienenä.
  • Suka-aaloe (Aloe aristata) on ehkä suositeltavin valinta kotona kasvatettavaksi, sillä sen keskimitta on halkaisijaltaan 15–30 cm ja lehdet paksut. Edellä mainittujen tavoin se käy iho-ongelmien hoitoon ja lisäksi se on ihanteellinen hyönteisten pistojen hoidossa.
  • Tutustu myös kirjoaaloe (Aloe variegata) ja piikkiaaloe(Aloe ferox).
Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20216_71363.jpg
Mitä on bokashointi?
Japanin kielestä lainattu sana "bokashi" tarkoittaa fermentoitunutta orgaanista jätettä. Fermentointi taas tarkoittaa puolestaan hapettomassa tilassa tapahtuvaa maitohappokäymistä. Maitohappokäymisessä hyödynnetään maitohappobakteereita, hiivoja, entsyymisieniä ja muita pieneliöitä.Ilmatiiviissä bokashiastiassa biojäte fermentoidaan sekoittamalla biojätteen joukkoon EM-mikrobiseosta (effective micro-organism) eli bokashirouhetta. Bokashirouhe sisältää juuri edellä mainitut ja maaperälle hyväksi havaitut bakteerit, hiivat ja pieneliöt. Rouhe kehitettiin Japanissa 1970-luvulla kehitetty seos.
20232_80857.jpg
Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan
Päivien lyhenemisestä kasvit tietävät talven lähestyvän. Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.
20238_59603.jpg
Herkullinen tatti herkkutatti
Kauppasienten ehdoton ykkönen herkkutatti (Boletus edulis) ilmestyy poimittavaksi toisinaan heti kesäkuussa, ja satoa voi poimia lokakuulle asti. Parasta poiminta-aikaa elellään elo- ja syyskuussa.Sieni antaa satoa lähes joka vuosi runsaanlaisesti. Aivan ensimmäisiä tatteja kannattaa katsastaa metsän kulkureittien varsilta sekä suurten kuusien juurilta. Tatit ovat paikkauskollisia – yleensä.Kova kasvualusta on näiden tattien mieleen. Sienten määrässä on vuosittain suuria eroja. Satokauden lopulla tatteja löytynee vielä kuivista mäntymetsistä.
20202_62802.jpg
Pihasta omannäköinen puutarha
Miten saisi toiveista totta ja pihasta puutarhan? Mistä pitäisi aloittaa? Kasvit ovat toki tärkeässä osassa, mutta tarvitaan näkemystä pihan eri toimintojen yhdistelyyn ja sijoitteluun aina sisääntulosta oleskeluun, leikkiin, pysäköintiin tai pyykinkuivatukseenkin. Ammattilainen suunnittelee pihan eri elementit yhtenäiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.
20226_78818.jpg
Amppelikukkia moneen makuun
Amppelikukkia voit siirrellä tarpeen mukaan paikasta toiseen, nostaa hallaöiksi sisälle ja niillä voit tuoda kukkaloistoa sinne, minne muita kasveja ei voi laittaa. Amppelikukilla saat kesäistä hehkua myös ylemmäs, katseen korkeudelle – ne näkyvät myös pitemmälle.
20214_70196.jpg
Pienikin parvekeistutus auttaa pölyttäjähyönteisiä
Kukasta toiseen lentävät pörriäiset kaipaavat tukeasi. Auttaminen onnistuu myös parvekkeella.Pölyttäjähyönteisten määrä on pitkään laskenut. Suomen tilanne ei ole aivan yhtä paha kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta myös täällä erilaisten hyönteisten määrä on laskenut niiden elinolojen kaventuessa. Kasvien pölyttämisen lisäksi hyönteiset kierrättävät ravinteita ja pitävät kurissa tuhoeläinkantoja. Pienikin teko auttaa pölyttäjien hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton