• Etusivu
  • Hoitotyöt

Tuomipihlaja on kaunis koriste- ja marjapensas

Rakentajan toimitus
Julkaistu 23.05.2013Päivitetty 09.06.2023
20236_71255.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Tuomipihlajat ovat kesävihantia yksikotisia pensaita tai pieniä puita. Lajit tekevät usein maarönsyjä. Kierteisesti kasvavat lehdet puhkeavat varhain keväällä. Lehtilapa on ehyt ja sahalaitainen. Miedosti tuoksuvat kukat avautuvat pian lehtien puhjettua. Kukinto on tavallisesti terttu, jonka kukat ovat kaksineuvoisia ja teriö valkoinen. Etelä-Suomessa toukokuun lopulla alkava ylenpalttinen kukinta kestää pari viikkoa. Kukkatertut kypsyvät kesän kuluessa punertaviksi raakileiksi ja saavat kypsän värinsä elokuussa. Hedelmä on sininen tai tumman sinipunainen vahapeitteinen pohjusmarja. Sadonkorjuun jälkeen pensaat leiskuvat ruskaväreissä.

Tuomipihlajat ovat yleensä melko vaatimattomia kasvualustansa suhteen, mutta kukkivat ja tuottavat parhaiten satoa aurinkoisella paikalla. Ne kestävät myös hyvin tuulta, kuivuutta ja tiesuolaa. Tuomipihlajat ovat nopeakasvuisia, pitkäikäisiä ja terveitä; ne soveltuvat suojakasvustoksi ja leikkaamattomiksi aidanteiksi.

  • Amelanchier alnifolia – marjatuomipihlaja
  • Amelanchier bartramiana – pohjantuomipihlaja
  • Amelanchier confusa – ruotsintuomipihlaja
  • Amelanchier x grandiflora – arnoldintuomipihlaja
  • Amelanchier x grandiflora 'Ballerina' – ballerinantuomipihlaja
  • Amelanchier intermedia – korpituomipihlaja
  • Amelanchier laevis – sirotuomipihlaja
  • Amelanchier lamarckii – rusotuomipihlaja
  • Amelanchier ovalis – euroopantuomipihlaja
  • Amelanchier spicata – isotuomipihlaja
Ohje

Ohje

Tuomipihlajan eri lajeja:

  • Amelanchier alnifolia – marjatuomipihlaja
  • Amelanchier bartramiana – pohjantuomipihlaja
  • Amelanchier confusa – ruotsintuomipihlaja
  • Amelanchier x grandiflora – arnoldintuomipihlaja
  • Amelanchier x grandiflora 'Ballerina' – ballerinantuomipihlaja
  • Amelanchier intermedia – korpituomipihlaja
  • Amelanchier laevis – sirotuomipihlaja
  • Amelanchier lamarckii – rusotuomipihlaja
  • Amelanchier ovalis – euroopantuomipihlaja
  • Amelanchier spicata – isotuomipihlaja

Marjatuomipihlaja (Amelanchier alnifolia)

Marjatuomipihlaja kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan keski- ja länsiosissa. Viljelyyn valituista, herkullisen makuisista lajikkeista käytetään nimeä saskatoon. Marjatuomipihlaja eli "mustikkapuu" on sekä koriste- että marjakasvi. Se kukkii runsaasti joka kevätkesä ja ruskaväri on loistelias. Heinäkuun loppupuolella kypsyvät marjat maistuvat jopa sellaisenaan.

Marjatuomipihlaja on tiheähaarainen pensas tai pikkupuu, joka kasvaa noin 3 metrin korkuiseksi. Oksat ovat punaruskeita. Lehdet ovat pyöreähköjä, 3–5 senttimetrin pituisia ja niissä on hammastusta kärjessä. Marjatuomipihlajan lehdistö on puhjetessaan rusottava ja syksyllä voimakkaan punainen-keltainen.

Marjatuomipihlaja kukkii aikaisin keväällä, jolloin lehdet ovat vasta puhkeamassa. Valkoisia, pihlajalta tuoksuvia, halkaisijaltaan noin 2–3 cm:n kokoisia kukkia on runsaasti. Menestyy vyöhykkeellä VI asti.

Marjatuomipihlajan maukkaita marjoja voidaan käyttää piirakkoihin, hilloihin sekä viinien ja oluen maustamiseen tai syödä sellaisenaan. Marjat sisältävät erittäin runsaasti antioksidantteja, kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, kuitua, A-vitamiinia ja rautaa. Marjatuomipihlaja luetaan usein mukaan niin kutsuttuun "superfruit"-ryhmään. Marjat ovat kuitenkin myös lintujen herkkuja, joten suojaaminen saattaa olla tarpeen.

Katso kuvia ja lue lisää marjatuomipihlajasta

Herkullisen makuisista lajikkeista käytetään nimeä saskatoon. (Kuva: Adobe Stock)
Herkullisen makuisista lajikkeista käytetään nimeä saskatoon. (Kuva: Adobe Stock)

Sirotuomipihlaja (Amelanchier laevis)

Sirotuomipihlaja kasvaa 3–4 metrin korkuiseksi pensaaksi ja kehittyy vanhemmiten tummarunkoiseksi kauniiksi pikkupuuksi. Hyvin ohuet ja kauniin mutkittelevat oksat muodostavat koristeellisen latvuksen. Karvattomat lehdet ovat puhjetessaan tummanpunaruskeita, mikä korostaa valkoista kukintaa. Nuokkuvat kukinnot puhkeavat touko-kesäkuussa. Hedelmä on sinimusta marja. Laji muistuttaa rusotuomipihlajaa.

Sirotuomipihlajaa käytetään koristekasvina sen kauniin kasvutapansa ja punaoranssisen syysvärityksen vuoksi. Sitä myydäänkin usein rungolliseksi pikkupuuksi kasvatettuna. Suomessa se menestyy maan eteläosissa vyöhykkeillä I-II (III).

Katso kuvia ja lue lisää sirotuomipihlajasta

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Rusotuomipihlaja (Amelanchier lamarckii)

Rusotuomipihla on muiden tuomipihlajien tapaan kasvualustansa suhteen vaatimaton, runsaasti kukkiva tausta- tai yksittäispensas. Sen alapuolelta karvainen lehdistö on puhjetessaan rusottava, joten vasten iso kukinto on entistä näyttävämpi, ja syksyllä loisteliaan oranssinpunainen. Vanhana pensas on koristeellisen mutkittelevaoksainen. Kestää vyöhykkeellä III.

Noin 5 metriseksi kasvava rusotuomipihlaja kukkii toukokuun lopussa lehtien puhkeamisen jälkeen runsain, pihlajalta tuoksuvin, valkoisin kukin. Sen heinä-elokuussa kypsyvät marjat maistuvat sekä ihmisille että linnuille – vaikka ihan sellaisenaan.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Isotuomipihlaja (Amelanchier spicata)

Isotuomipihlaja on alun perin itäisemmästä Pohjois-amerikasta kotoisin oleva laji. Suomessa isotuomipihlaja on tuomipihlajista viljellyin ja kestävin. Sitä on kasvatettu maassamme viime vuosisadan alkupuolelta lähtien. Isotuomipihlaja menestyy Lappia myöten vyöhykkeillä I–VI (VII). Lintujen levittämänä se on villiytynyt ja täysin kotiutunut maan eteläosiin. Sitä tavataan metsissä, metsänreunamissa, kallioilla, tienvierillä, pientareilla ja harjunrinteillä.

Isotuomipihlaja kasvaa 2–6 metriä korkeaksi ja tiheäversoiseksi pensaaksi, jonka haarat ovat pystyjä. Se muodostaa runsaasti tyvivesoja. Silmut ovat viininpunaisia. Lehtien kevätväri on harmaanvihreä ja syysväri keltainen tai oranssinpunainen. Lehtiruoti on karvainen. Lehdet ovat soikeita ja 2,5–6 senttimetrin pitkiä, nuorina alapuoleltaan kellertävän nukkakarvaisia. Lehtien laitahampaat ovat pieniä ja tiheässä. Isotuomipihlajan lehdet ovat siis terävämpikärkiset ja nukkaisemmat kuin marjatuomipihlajan pyöreämmät lehdet.

Kukinto on pysty, kapea ja tiheä terttu. Tertussa on valkoisia kukkia yleensä 8–11. Teriöt ovat 12–20 millimetriä leveitä. Terälehdet ovat kaksi kertaa leveytensä pituiset. Kukinta-aika on touko–kesäkuussa. Hedelmä on 8–10 millimetrin kokoinen, kuivahko pohjusmarja, jonka kärki on karvainen. Verholehdet ovat lähes pystyt. Marjat ovat syötäviä, joskin pienemmät kuin marjatuomipihlajalla.

Isotuomipihlajan koristearvo perustuu runsaaseen kukintaan, tiheään kasvutapaan ja näyttävään syysväritykseen. Myös marjat ovat koristeellisia. Se on mainio suoja- ja taustapensas ja sopii vapaasti kasvavaksi, korkeaksi aidannekasviksi, mutta sitä voi käyttää myös leikattuna pensasaitana.

Katso kuvia ja lue lisää isotuomipihlajasta

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Hoitotyöt
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20217_71465.jpg
Perinnekasvi: Harjaneilikka
Harjaneilikka (Dianthus barbatus) on osaPerinnekasvi puutarhasta toiseen-artikkelisarjaamme, jossa esittelemme pihojemme kestäviä kasveja.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton