TAKAISIN

Kääpä tuli pihalle

Julkaistu: 26.7.2021

Kääpä on vanhentunut, mutta yleisesti käytössä oleva nimitys sienisuvusta. Kääpä on hajottaja, monen muun sienilajin tapaan. Käävät siis muuttavat kuolleen eloperäisen puumassan epäorgaaniseen muotoon. Käävät kasvavat usein puun rungossa loisena ja elävissä puissa lahottavat hitaasti puuta.

Pihakoivussa vaikuttaisi kasvavan arinakääpä, joka lahottaa koivua.Pihakoivussa vaikuttaisi kasvavan arinakääpä, joka lahottaa koivua.

Lahoaminen heikentää puun lujuutta ja lahoavan alueen sijainnista riippuen puu voi kaatua, katketa tai pudottaa oksiaan. Käävät tarttuvat useimmiten jo valmiiksi heikentyneisiin puihin. Lahoaminen tapahtuu hitaasti, mutta edetessään, murtumisvaara kasvaa ja usein myrsky tai raskas lumikuorma on ratkaiseva tekijä, joka murtaa puun.

Talvisessa myrskyssä lumen ja tuulen yhteisvaikutuksesta katkennut koivu on jäänyt nojaan viereisen männyn oksistoon.Talvisessa myrskyssä lumen ja tuulen yhteisvaikutuksesta katkennut koivu on jäänyt nojaan viereisen männyn oksistoon.

Kaupunkiympäristössä asuvien kannattaakin kiinnittää huomiota pihan puihin. Kääpien ilmestyttyä ei välttämättä ole kiire, mutta mikäli puu sijaitsee paikassa, jossa se kaatuessaan tai katketessaan voi aiheuttaa vaaraa ihmisille tai omaisuudelle, sen poistamista kannattaa harkita. Lahoamisprosessi voi kestää kymmeniä vuosia. Poistaminen ei siis ole kiireellinen tai välttämätön, asia, mutta puun kuntoa kannattaa seurata. Osa kääpälajeista vaurioittaa puuta erittäin hitaasti. Puun terveydentilasta kertoo paljon latvuksen kunto. Latvuksen harveneminen ja kuivien oksien ilmaantuminen voi kertoa, että puu voi huonosti. Kesällä, puiden ollessa lehdessä, on erityisesti lehtipuiden osalta hyvä ajankohta tarkkailla puita, jolloin kuolleet oksat erottuvat hyvin.

Noin kolmen metrin korkeudelta katkenneen koivun kyljessä on runsaasti kääpää.Noin kolmen metrin korkeudelta katkenneen koivun kyljessä on runsaasti kääpää.

Tyypillisin luonnonvarainen pihapuu lienee koivu, joka on säästetty jo rakennusvaiheessa. Koivuja vaivaavat arinakääpä, pakuri, taulakääpä ja pökkelökääpä. Kääpälajeja voi olla vaikea tunnistaa. Esimerkiksi arina- ja taulakääpä muistuttavat paljon toisiaan. Pakuri taas on helpommin tunnistettava, pinnaltaan hyvin tumma, jopa musta varsin epäsäännöllisen muotoinen.

Kun isäntäpuun tarjoamat ravintoaineet on käytetty loppuun, myös kääpä kuolee.Kun isäntäpuun tarjoamat ravintoaineet on käytetty loppuun, myös kääpä kuolee.

Puun poistaminen

Mikäli puu pitää poistaa, paras aika puun kaatoon on talvi. Maan ollessa jäässä piha on paremmin suojassa kaato-operaatiosta aiheutuvilta vaurioilta. Puun kaatamiseen voi saada ammattiapua mm. paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä. Mikäli kaadettava puu on lähellä sähkölinjaa, paikallinen verkkoyhtiö yleensä hoitaa puun poistamisen veloituksetta, mikäli se aiheuttaa uhkaa sähkölinjoille.

Välitöntä vaaraa aiheuttavan puun saa kaataa ilman lupaa, mutta asemakaava-alueilla puun kaatoon saatetaan tarvita lupa. Ellei puu ole maisemallisesti merkittävä ja puita kaadetaan vain yksi, lupaa ei välttämättä tarvita. Kaupunkin rakennusvalvonna verkkosivuilta kannattaa etsiä tietoa. Kaatamisen sijaan puu voidaan kenties myös pelastaa. Puun kuntoa arvioimaan voi tilata mm. arboristin.

Suomen Puunhoidon Yhdistys ylläpitää rekisteriä arboristeista, jotka yleensä pystyvät myös poistamaan puun, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Puiden kuntotutkimus antaa tietia puiden tilasta on hyvä työkalu myös rakennusvaiheessa, jossa sitä voidaan hyödyntää suunniteltaessa tontille mahdollisesti jätettäviä puita.