• Etusivu
  • DIY

Kesäaika alkaa jälleen ‒ siirrä kelloa tunti kesää kohti

Tiina Painokallio
Päivitetty 31.03.2025
20223_77326.jpg

Eräs vanha muistisääntö kellon siirtämisen suunnasta on "kellot käännetään kesää kohti" - siis keväällä eteenpäin ja syksyllä taaksepäin.

Kesäaika alkaa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Tällöin kelloja siirretään kohti kesää eli tunti eteenpäin kello 03:00->04:00.

Kesää kohti

Kesäaika alkaa siis EU:ssa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina kello 3.00, jolloin kelloja käännetään tunti eteenpäin, ja kesäaika päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina kello 4.00, jolloin kelloja käännetään tunti taaksepäin. Kesäaikaan siirtyminen on päätetty tehdä aina sunnuntaiaamuisin, jotta se aiheuttaisi mahdollisimman vähän häiriötä arkielämän aikatauluille.

Eri maiden hallitukset perustelevat kesäaikaa yhä edelleen usein energiansäästösyistä. Kesäajan uskotaan vähentävän sähkövalaisun tarvetta valoisan ajan osuessa paremmin yhteen vuorokausirytmin kanssa. Niin sanottu talviaika on siis auringon mukaan mitattu normaaliaika ja kesäaika taasen ihmisen kehittämä poikkeus.

Ohje

Ohje

Tiesitkö?

Käytännössä kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Saksassa vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan aikana, kun jatkuva sotatila vei maan talouselämän hyvin tiukoille. Tuolloin keksittiin että energiansäästön myötä talous saadaan takaisin nousuun. Iso-Britannia seurasi heti samana vuonna perässä, samoin Yhdysvallat vuonna 1918. Yhdysvalloissa kesäaika kuitenkin poistettiin käytöstä nopeasti sodan jälkeen, koska se osoittautui käytännössä hyvin epäsuosituksi. Toisen maailmansodan myötä kesäajan käyttö yleistyi uudelleen.

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran toisen maailmansodan aikaan vuonna 1942, mutta 1970-luvulla se vaipui unholaan. Vuodesta 1981 alkaen kesäaika on jälleen ollut käytössä, noudattaen maiden välisiä aikatauluja.

Suomessa kesäaika päättyi vuoteen 1995 saakka syyskuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kelloja siirrettiin kello 4 tunti taaksepäin. Vuodesta 1996 alkaen kesäaika on jatkunut lokakuun viimeiseen viikonloppuun, jotta käytäntö olisi yhtenäinen muiden Euroopan maiden kanssa. EU:n käytännöstä poiketen USAssa siirretään kelloja viikkoa myöhemmin.

Kesäaikaan siirtymisestä luopuminen

Euroopan komissio antoi syyskuussa 2018 ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin (2000/84/EY) kumoamisesta. Ehdotuksen toteutuessa kaikissa EU-valtioissa luovuttaisiin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta.

Suomessa kellonajan siirrosta luopumisen taustalla on kansalaisaloite, joka tuli eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017. Komission alkuperäisenä tavoitteena oli, että kellonajan siirrosta oltaisiin luovuttu jo vuonna 2019, mutta aikataulu ei ole toteutunut.

<p data-block-key="qoyhd">Viimeksi kesäaikakysymys on ollut neuvoston työryhmässä joulukuussa 2019 eli Suomen EU-puheenjohtajakauden loppuvaiheessa.</p>
Viimeksi kesäaikakysymys on ollut neuvoston työryhmässä joulukuussa 2019 eli Suomen EU-puheenjohtajakauden loppuvaiheessa.

Euroopan parlamentissa komission direktiiviehdotuksen käsittely eteni maaliskuussa 2019, kun parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Parlamentin mietinnössä esitetään, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021, mutta koronatilanteen vuoksi asia on avoinna ja sen isäksi useat maat toivoivat lisäselvityksiä. Asia ei ole edennyt.

Seuraa esityksen edistymistä Valtioneuvoston sivuilla.

DIY
aikataulut
ideat
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Juhlat tulossa, näin katat pöydän
Suunnittele unohtumattomat juhlat: Aikataulu ja muistilista apunasi
Hei juhlien järjestäjä! Tässä sinulle muistilista juhlien järjestämiseen aikataulun kera. Aikataulu auttaa sinua pitämään asiat järjestyksessä ja varmistamaan, että kaikki etenee suunnitellusti. Muistathan myös jakaa työtehtäviä perheellesi. Tällä varmistat sen, ettet juhlapäivänä ole itse järjestelyjen uuvuttama, vaan jaksat vielä nauttia kättesi jäljestä, tunnelmasta ja ihmisistä.
Talo nurmikolla
Harjakaiset – vanha tapa juhlistaa uutta rakennusta
Harjakaiset eli harjannostajaiset ovat vanha perinne, joka liittyy rakentamisen merkkipaaluihin. Ne järjestetään, kun rakennuksen vesikatto on saatu valmiiksi, ja niiden tarkoituksena on kiittää rakentajia sekä toivottaa onnea uudelle rakennukselle. Tämä juhla on ollut osa rakentamiskulttuuria jo vuosisatojen ajan, ja se elää edelleen vahvana niin suurissa rakennushankkeissa kuin pienemmissä rakennusprojekteissa.
Nainen lukee kirjaa rannalla
Loma on aina lomaa, anna itsellesi aikaa
Vaikka monesti voisi luullakin, niin ihminen ei ole kone, joka jaksaa puurtaa tauotta. Tarvitsemme työn vastapainoksi pysähtymistä ja toisenlaista tekemistä. Hektistä arkea ja ainaista kiirettä kestää paremmin, kun tietää, että loma katkaisee sen jossakin vaiheessa vuotta. Jotta pääset irti ainaisesta työmoodista, kannattaa suunnitella tekevänsä jotain ihan muuta kuin normaalisti tekisi tai vaihtoehtoisesti lähdet vain kohti tuntematonta avoimin mielin etkä suunnittele tai tee yhtään mitään.
Lapsille ja nuorille liike on lääke
Tervetuloa liikkumaan! Liike on lääke -kiertue kiertää Suomea kesällä 2025
Liike on lääke -kiertue tuo kesällä 2025 maksuttomia ja innostavia liikuntatapahtumia lapsille, nuorille ja perheille ympäri Suomen. Tapahtumissa voi kokeilla eri lajeja leikinomaisesti ja matalalla kynnyksellä – liike on lääke kaikille!
202310_83230.jpg
Muista siirtää kellot tunnin kesää kohti!
Kellojen siirto talviaikaan tapahtuu joka vuosi lokakuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin kelloa siirretään tunti taaksepäin. Kellojen siirto päätettiin taannoin lopettaa vuoteen 2021 mennessä, mutta vielä saamme toistaiseksi nauttia tästä pienestä puuhasta.
20232_80853.jpg
Helle saapuu suomeen - 7 vinkkiä hellepuutarhaan
Monesti viileän alkukesän jälkeen sääennuste lupaa Suomeen hellettä koko maahan. Suomen kesä on tunnetusti vaihteleva sään puolesta. Toisinaan lämmin ilma, tuuli ja sateettomuus rasittavat kasveja. Kuivuudesta kärsivien kasvien kasvu hidastuu ja sato jää pieneksi. Kuivuudesta kärsivä kasvi on alttiimpi tuholaisten ja tautien hyökkäyksille. Kasvit voivat jopa kuolla. Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula antaa vinkit kuinka kasvit saa säilymään elinvoimaisina helteen ajan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton