• Etusivu
  • Hoitotyöt

Pensaiden istutusetäisyydet

Rakentajan toimitus
Päivitetty 10.01.2024
20241_83361.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Kesävihannat pensasaidat tarjoavat miellyttävää näkö- ja tuulensuojaa ja luovat pihaan halutun korkuisia "seinämiä". Vaikka lehdet varisevatkin talveksi, tarjoaa tuuhea pensas suojaa myös talvella keräten päälleen kauniin lumikuorrutuksen.

Pensaan kasvutapa ja -korkeus on syytä tuntea, jotta välttyy turhilta yllätyksiltä. Pensasaita voi olla vapaasti kasvava aidanne tai halutun muotoiseksi ja korkuiseksi leikattu, säännöllisen muotoinen aita. Pensasaidan perustamiseen kannattaa käyttää avojuurisia taimia, jotka istutetaan lehdettöminä keväällä tai syksyllä. Ne myydään edullisissa nipuissa.

Pensaita voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Kastele paakut huolellisesti ennen istutusta sekä sen jälkeen.

  • Paljasjuurisia aitataimia istutetaan 3–4 kpl/metri.

  • Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1,5–3 kpl/metri. Taimet voivat olla valmiiksi haarottuneita astiataimia tai paljasjuurisia taimia.

  • Pienet koristepensaat istutetaan 50–70 cm välein.

  • Keskikokoiset koristepensaat 70–100 cm välein.

  • Isot koristepensaat 100–150 cm välein.

  • Herukkapensaat istutetaan 150–200 cm välein.

  • Karviaiset 100–150 cm välein.

  • Vadelmat istutetaan 50 cm välein, riviväli vähintään 150 cm.
Lue lisää istutusvinkkejä puutarhaan

.

Aitataimien istuttaminen

Aitataimet istutetaan yhtenäiseen, 50–60 cm syvään ja vähintään 50 cm leveään, kasteltuun ojanteeseen. Rivin saa suoraksi pingottamalla aidan takareunaan linjalangan, jonka viereen taimet sitten istutetaan. Leikattavaan pensasaitaan taimia istutetaan 3-4 kappaletta metrille, lajista riippuen. Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1–2 kpl/m.

Avojuuristen taimien juuret oiotaan kuoppaan mahdollisimman suoraan. Oja täytetään kunnostetulla (tarvittaessa kalkitulla ja lannoitetulla) kasvualustalla, tiivistetään kevyesti jalalla painamalla, jotta juuristo on varmasti mullan ympäröimä. Sopivasti tiivistetty taimi ei irtoa maasta varovasti vetämällä. Maan pinta tasoitetaan istutuksen jälkeen haravalla, jotta paikalle ei kerry seisovaa vettä. Jäätyvä vesi voi vahingoittaa taimea. Lopuksi istutusalue kastellaan vielä huolellisesti (n. 30 l/m2).

Syksyllä istutetut taimet leikataan vasta keväällä ennen silmujen avautumista. Istutusleikkauksen tarkoituksena on saada taimi haaroittumaan tyveltä.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202111_73621.jpg
Savipihalle soveltuvat puut?
Savimaan työstäminen puutarhassa on haastavaa, kovaa työtä ja vaatii kärsivällisyyttä. Kasvualustana savi on tiivis ja kylmä. Talvella maahan sitoutunut vesi jäätyy ja keväällä routiessaan savimaa voi vahingoittaa ja katkoa kasvien juuria. Savimaa myös lämpiää hitaammin kuin hiekkaisemmat maalajit ja kuivuessaan savi muuttuu kovaksi ja halkeilevaksi. Huonoista puolistaan huolimatta savimaa on vettä pidättävä, ravinteikas maalaji, jonka parhaat puolet saa esiin maanparannuksella.
20077_5575.jpg
Mansikan pääsato on valmistumassa
Kuhina mansikkapelloilla alkanutMansikan pääsatokauden alkua joutui tänä vuonna odottamaan tavallista pidempään. Näin kävi aikaisesta kevään tulosta huolimatta. Vaikka kesäkuussa oli lämpimiä hellepäiviä, mukaan mahtui myös viileitä jaksoja. Nyt satokausi on kuitenkin täydessä vauhdissa Etelä-Suomen rannikkoalueilla, ja maan keskiosissa pääsatokausi on alkamassa. Maamme pohjoisosissa pääsatokausi käynnistyy heinäkuun toisella viikolla, kertoo toiminnanjohtaja Hannu Salo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta.
20227_79102.jpg
Sinivuokko ei aina olekaan sininen
Sinivuokkoeli lehtosinivuokko (Hepatica nobilis) on kevään varhaisimpia kukkijoita. Sen herkät kukat värittävät metsänpohjia jo huhtikuussa, vaikka kukinnan huippu osuukin yleensä toukokuun puolelle. Toisinaan sinivuokko innostuu kukkimaan uudelleen syksyllä – ja säiden salliessa vaikka keskellä talvea.
20232_64836.jpg
Valitse ja hoida kesäkukat oikein
Kesäkukat ovat nopea tapa koristaa pihat ja parvekkeet. Vaikka ne kasvavat vain yhden kesän, ovat kukinnot sitäkin runsaammat. Jotta kesäkukat tuottaisivat iloa mahdollisimman kauan, täytyy niidenkin hoidossa muistaa muutama asia.
20134_34664.jpg
Nyt on herkkusienten herkkuaika
SIENIVIIKKO 15.-21.4.Kauppapuutarhaliiton tiedoteRuokakaupasta voi poimia tuoreet sienet koriin milloin vain. Hyvää sienisatoa riittää kautta koko vuoden. Kevään edistyessä kaivetaan grillit esiin, ja vappuna herkutellaan ihanilla grilliherkuilla.
20238_63821.jpg
Helmililja on varhainen kevätkukkija
Pitkän ja pimeän talven jälkeen sipulikukat luovat värikkyyttä silloin, kun perennat eivät vielä ole heränneet kasvuun ja puut ja pensaat ovat paljaita. Talvenkestävät helmililjat kukkivat toukokuussa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton