• Etusivu
  • Hoitotyöt

Pensaiden istutusetäisyydet

Rakentajan toimitus
Päivitetty 10.01.2024
20241_83361.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Kesävihannat pensasaidat tarjoavat miellyttävää näkö- ja tuulensuojaa ja luovat pihaan halutun korkuisia "seinämiä". Vaikka lehdet varisevatkin talveksi, tarjoaa tuuhea pensas suojaa myös talvella keräten päälleen kauniin lumikuorrutuksen.

Pensaan kasvutapa ja -korkeus on syytä tuntea, jotta välttyy turhilta yllätyksiltä. Pensasaita voi olla vapaasti kasvava aidanne tai halutun muotoiseksi ja korkuiseksi leikattu, säännöllisen muotoinen aita. Pensasaidan perustamiseen kannattaa käyttää avojuurisia taimia, jotka istutetaan lehdettöminä keväällä tai syksyllä. Ne myydään edullisissa nipuissa.

Pensaita voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Kastele paakut huolellisesti ennen istutusta sekä sen jälkeen.

  • Paljasjuurisia aitataimia istutetaan 3–4 kpl/metri.

  • Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1,5–3 kpl/metri. Taimet voivat olla valmiiksi haarottuneita astiataimia tai paljasjuurisia taimia.

  • Pienet koristepensaat istutetaan 50–70 cm välein.

  • Keskikokoiset koristepensaat 70–100 cm välein.

  • Isot koristepensaat 100–150 cm välein.

  • Herukkapensaat istutetaan 150–200 cm välein.

  • Karviaiset 100–150 cm välein.

  • Vadelmat istutetaan 50 cm välein, riviväli vähintään 150 cm.
Lue lisää istutusvinkkejä puutarhaan

.

Aitataimien istuttaminen

Aitataimet istutetaan yhtenäiseen, 50–60 cm syvään ja vähintään 50 cm leveään, kasteltuun ojanteeseen. Rivin saa suoraksi pingottamalla aidan takareunaan linjalangan, jonka viereen taimet sitten istutetaan. Leikattavaan pensasaitaan taimia istutetaan 3-4 kappaletta metrille, lajista riippuen. Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1–2 kpl/m.

Avojuuristen taimien juuret oiotaan kuoppaan mahdollisimman suoraan. Oja täytetään kunnostetulla (tarvittaessa kalkitulla ja lannoitetulla) kasvualustalla, tiivistetään kevyesti jalalla painamalla, jotta juuristo on varmasti mullan ympäröimä. Sopivasti tiivistetty taimi ei irtoa maasta varovasti vetämällä. Maan pinta tasoitetaan istutuksen jälkeen haravalla, jotta paikalle ei kerry seisovaa vettä. Jäätyvä vesi voi vahingoittaa taimea. Lopuksi istutusalue kastellaan vielä huolellisesti (n. 30 l/m2).

Syksyllä istutetut taimet leikataan vasta keväällä ennen silmujen avautumista. Istutusleikkauksen tarkoituksena on saada taimi haaroittumaan tyveltä.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20215_70780.jpg
Voimaa tuhkasta
Tulipesiin kertynyt tuhka kannattaa hyödyntää; voit viedä vielä lämpimän tuhka-astian ensin vaikka kasvihuonetta lämmittämään. Metallisessa astiassa tiiviisti kannella peitettynä tuhka-astia antaa lämpöä noin vuorokauden ajan. Tämä lisälämpö saattaa olla tarpeen vaikka kasvukauden alussa tai syysilmojen viilentyessä.Jäähtyneen tuhkan voitkin sitten varastoida kuivaan paikkaan odottamaan sopivaa hyödyntämishetkeä. Kosteudelta suojattuna, tiiviissä astiassa tuhkan lannoitusteho säilyy pitkään.
20228_79410.jpg
Viikon kysymys: Tuija-aidan istutus ja kastelu
Olemme istuttaneet uuden omakotitalon pihaan tuija-aidan ja tuntuu, että olemme ihan hukassa kuinka paljon noita pitäisi kastella. Nyt on vielä ollut todella kuumaa ja kuivaa. Ensimmäiset muutamat viikot kasteltiin joka päivä reilusti juurille, mutta osa tuijista tuntuu kuivuvan latvoista ja osa oksista on haalistuneet, etenkin niiltä osin mitä ovat auringossa.Ostimme kosteusmittarin, joka näyttää, että tuijien multa olisi kostean ja märän vaiheilla joka paikassa. Joten muutaman päivän nyt olemme ottaneet vähän rauhallisemmin kastelun kanssa. Mutta silti tuntuu, että ne vain kuivuvat kuivumistaan. Mikä neuvoksi? Jatketaanko reilua, jokapäiväistä kastelua vai otetaanko rauhallisemmin ja kastellaan reilummin esimerkiksi joka toinen päivä tai harvemmin? Meillä ei ole kuorikatteita tuijien juurilla, kannattaisiko se?
20227_78632.jpg
Yksivuotisten kesäkukkien hoitoniksejä
Kesäkukat ovat kestäviä ja pitkään kukkivia yksivuotisia kasveja.Niillä voidaan tehdä kukkiva puutarha myös pieneen tilaan. Lisäksi kesäkukat ovat edullisia ja useimmiten helppohoitoisia. Istutusaika alkaa varhain keväällä ja jatkuu aina pitkälle syksyyn; kesäkukilla saadaan siis kukkaloistoa moneksi kuukaudeksi.
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Matkalta mukaan; kotipuutarhurin kasvituliaiset
Voiko kukaan viherpeukalon omaava tai puutarhakärpäsen purema ihminen sanoa puhtain sydämin, ettei ole koskaan tuonut matkatuliaisena kasvin siemeniä tai alkuja? Veikkaanpa, että aika harvassa ovat tällaiset kotipuutarhurit.Tässä yksi esimerkki eletystä elämästä:Tuliaiset sukassaViime matkalla ollessani sain tullivirkailijan hämmästelemään matkamuistoksi keräämiäni kiviä; niitä kun oli useampi kilo matkalaukussani. Selittelin tarvitsevani kivet terraarioon ja ilmeisesti tämä riitti kivien maastavientiin. Matkatoverini laukun sisältöä hän ei sitten enää hämmästellytkään. Hauskinta oli kuitenkin matkatoverini hihittely, kun jatkoimme kohti lähtöporttia. "Onneksi tullimies ei tarkastanut minua, sillä sukkani on täynnä viinirypäleen siemeniä", vastasi hän ihmettelyyni ja sai minutkin nauramaan.
Rakentajan sivustot yhdessä kuvassa
Rakentajan uudistus jatkuu
Puutarha.net on osa Rakentaja-tuoteperhettä, johon kuuluu myös Rakentaja.fi, Rakentaja Pro, Omataloyhtio.fi ja Talovertailu.fi. Palveluissa vieraillaan yli miljoona kertaa kuukausittain. Tuoteperheen ensimmäinen sivu, Rakentaja.fi, avattiin jo vuonna 1998.
20233_81073.jpg
Persilja on varsinainen vitamiinipommi
Persilja (Petroselinum crispum) on kaksivuotinen, ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän Apiaceae-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin Välimeren itäosista tai Aasian länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin Etelä-Euroopassa ja Aasiassa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton