• Etusivu
  • Kasvillisuus

Bataatti - ruokapöytään ja koristekasviksi!

Rakentajan toimitus
Päivitetty 13.05.2019
20163_45584.jpg

Bataatin mukuloita Kuva: (c) 2005 Jérôme SAUTRET, Wkimedia commons

(Ipomoea batatas) Sweet potato

Olet ehkä jo aiemmin tutustunut energiapitoiseen bataattiin ruuanvalmistuksessa - mutta tiedätkö että sitä voi kasvattaa ihan koristekasvinakin?

Bataatti

on suuri- ja makeamukulainen viljelyskasvi, joka muistuttaa kaukaista sukulaistaan perunaa. Sen kuori voi olla oranssin ohella myös violetti, punainen, ruskea tai jopa vaalea. Malto on valkea, kellertävä tai oranssinpunainen ja maultaan jauhoisen makeahko.

Bataatin mukulat sisältävät runsaasti tärkkelystä ja sokeria - ja ovat huomattavasti perunaa energiapitoisempia. Niissä on runsaasti myös ravintokuitua, C-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia sekä B6-vitamiinia. Bataattia kutsutaan myös makeaperunaksi.

Kasvi on kokonaan syötävä, joten se sopii eläimillekin. Bataattia syödään perunan tavoin keitettyinä, uunissa kypsennettyinä, kuutioina paistettuina, viipaleina grillattuna/pariloituna, sosekeittona tai soseena. Bataatti sopii myös piiraisiin ja pilkottuna patoihin. Myös bataatin lehtiä voi käyttää keitettyinä ja kevyesti suolattuna ruuan lisukkeena. Bataatti maistuu usein myös perheen pienimmille!

Bataatti on monivuotinen köynnös

Bataattia on viljelty Keski- ja Etelä-Amerikassa jo yli 5000 vuoden ajan. Nykyisin sitä viljellään lähes kaikilla maailman lämpimillä alueilla. Esimerkiksi Afrikassa A-vitamiinipitoisen bataatin syöntiä pyritään jopa edistämään.

Bataatti on periaatteessa monivuotinen köynnös, mutta kylmänarkuutensa takia sitä kasvatetaan usein yksivuotisena. Bataatti viihtyy parhaiten noin 24 asteen keskilämpötilassa, eikä kestä ollenkaan alle 10 asteen lämpötiloja (tämä kannattaa muistaa myös mukuloiden säilytyksessä!). Köynnöstävät koristekasvit päivänsini (Ipomoea tricolor) ja aitoelämänlanka (Ipomoea purpurea) kuuluvat samaan sukuun bataatin kanssa.

Bataatti Kuva: Biswarup Ganguly, lähde: Wikimedia Commons
Bataatti Kuva: Biswarup Ganguly, lähde: Wikimedia Commons

Bataatin kasvatus

Bataatista saa kauniisti kukkivan ja rehevän köynnöksen melko helposti:
- Istuta hyvälaatuinen bataatin mukula suureen ruukkuun pystyasentoon niin, että noin puolet mukulasta jää näkyviin.
- Kastele säännöllisesti. Reilun kuukauden kuluttua mukulan pinnalle ilmestyy pulleita ituja ja lehtien puhkeamisen jälkeen kasvu onkin nopeaa. Myöhemmin kesällä bataatti kukkii suppilomaisin, liiloin kukin - ja saattaapa suuresta ruukusta löytyä myös joku pieni mukulakin!

Värikäs ja persoonallinen bataatti tuo eloa niin ruukkutarhaan kuin ryhmäistutukseenkin - ja sopii myös amppeliin. Hyvin viihtyessään bataatti voi kasvattaa lajista riippuen 1-2 metrin pituiset versot! Köynnöstävänä se kaipaa tuekseen säleikön.

Jos bataatista haluaa näyttävän viherkasvin, niin kasvualustan tulee olla multava ja ravinteikas - jos taas halutaan kasvattaa mukuloita, niin mullan tulee olla melko vähäravinteista. Kasvupaikan pitää kuitenkin aina olla lämmin ja aurinkoinen!

Huomio

Huomio

Satoa (ja puhetta) bataatista?

Bataatti vaatii runsaasti lämpöä tuottaakseen satoa. Voit kokeilla sen viljelyä esimerkiksi kasvihuoneessa, muovitunnelissa tai lämpimällä seinustalla.

Bataatin kasvatus kiinnostaa - lue lisää Kysy, vastaamme -palstalta...

Huom.! Kuvia ja vinkkejä bataatin kasvatukseen löydät myös Puutarha.netin Keskustelupalstalta!

Bataatti kukkii Kuva: Forest & Kim Starr [CC-BY-3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/3.0)], lähde: Wikimedia Commons
Bataatti kukkii Kuva: Forest & Kim Starr [CC-BY-3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/3.0)], lähde: Wikimedia Commons
Kasvillisuus
kasvatus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Maittavat sieniruuat
Sienistä hyvinvointia – viljellyt vaihtoehdot lautaselle
Sienet ovat yhä melko harvinainen osa suomalaista ruokavaliota, vaikka niitä on saatavilla sekä luonnosta että viljeltyinä. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tai osaamista sienestää, ja toisinaan myös sääolot, kuten viime kesänä, heikentävät luonnonsienten saatavuutta. Viljeltyjä sieniä sen sijaan on helposti saatavilla kaupoista ympäri vuoden.
Muhevainen oma sato
Omaa satoa parvekepuutarhasta helposti ja vaivattomasti
Parvekkeilla ja patioilla kasvattaminen kiinnostaa, sillä niillä halutaan viettää aikaa ja kasvit tuovat sinne viihtyisyyttä. Ruokaa voi mainiosti tuottaa ruukuissa eikä erillistä kasvimaata tarvita. Parveke- tai patioviljelyssä ei tarvitse tinkiä istutusten kauneudesta, sillä monet satoa tuottavat lajit ovat jo itsessään kauniita. Asukkaat kaipaavat tietoa siitä, mitä voi kasvattaa ja miten se tapahtuu. Tässä vinkkejä jaettavaksi asukkaille vaikkapa asukastiedotteeseen tai yhtiökokoukseen.
20174_48987.jpg
Pakkaskevät on armoton kasveille
Pääsiäisen jälkeenkin sää jatkuu usein lähes talvisena. Kylmä kevät altistaa monet kasvit pakkasvaurioille. Älä siis kiirehdi kukkapenkin siivouksessa tai nurmikon haravoinnissa. Vielä ehdit myös leikata pensaita. Mutta nyt on viimeinen hetki pelastaa tuijat ja alppiruusut ruskettumiselta; onhan kevätsuojaus kunnossa?
202310_83187.jpg
Kesäkukkien jälkeen: nämä kukat kukkivat vielä pitkään syksylläkin
Osa kesäkukista alkaa jo väistämättä ränsistyä, mutta ihan vielä ei tekisi mieli antaa syksylle periksi. Keräsimme listan sellaisista kukista ja kasveista, jotka sietävät kylmeneviä alkusyksyn öitä ja joilla on helppoa uudistaa tai täydentää ruukkuistutuksia.
20238_82865.jpg
Sipulikukkien istutusaika parhaimmillaan
Sipulikukat ovat näyttäviä isoina ryhminä, eli mitä tiheämpään sipulit istuttaa, sen näyttävämmän ryhmästä saa. Niillä saa väriä myöhään keväällä lehteen puhkeavien pensaiden, kuten pensashanhikin ja syyshortensian, ympärille. Huomioi sipuleita valitessasi erilaiset kukinta-ajat. Kun istutat aikaisia, keskiaikaisia ja myöhäisiä lajeja ja lajikkeita yhteen, saat nauttia kukkasipuleiden väriloistosta maaliskuun lopulta aina heinäkuulle saakka.
20231_78174.jpg
Anopin ikkunalla: Esikko
Esikot kuuluvat Primulaceae-heimoon eli esikkokasveihin. Niitä kasvaa luonnonvaraisena Euroopan ja Välimeren maissa. Myös Etelä-Suomesta löytyvä kevätesikko kuuluu samaan suureen kasviheimoon. Primula-sana merkitsee ensimmäistä, ja viljellyt esikot ovatkin perinteisesti olleet alkuvuoden suosittuja kasveja.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton