Kasvaako pihallasi kielletty kurtturuusu – tiedätkö velvollisuutesi?

Kurtturuusu leviää tehokkaasti sekä kasvullisesti että siementen avulla. Se voi muodostaa laajoja ja tiheitä kasvustoja, jotka syrjäyttävät alkuperäistä kasvillisuutta erityisesti merenrannoilla ja muissa sille suotuisissa elinympäristöissä.

Jos pihallasi kasvaa kiellettyä kurtturuusua, sinun on huolehdittava siitä, ettei sitä kasvateta tai päästetä leviämään.

Kurtturuusu on alun perin Koillis-Aasiasta kotoisin oleva laji, jota esiintyy luonnonvaraisena Japanissa, Kiinassa, Koreassa ja Venäjän Kaukoidässä. Kurtturuusu on villiytynyt istutuksista luontoon lähinnä viileillä ja lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä. Kurtturuusua on istutettu runsaasti sen kestävyyden ja helppohoitoisuuden vuoksi myös paikkoihin, joissa kasvustoja ei ole hoidettu aktiivisesti. Istutuksista kasvi on päässyt leviämään ympäröivään luontoon.

Suomessa kurtturuusu on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Sääntely koskee puna- ja valkokurtturuusua (Rosa rugosa f. rugosa ja Rosa rugosa f. alba).

Kurtturuusun kasvustot voivat olla erittäin tiheitä ja syrjäyttää muuta kasvillisuutta, jolloin alkuperäisille lajeille jää vähemmän elintilaa. Ongelma korostuu etenkin saariston merenrannoilla, missä laajat kasvustot voivat haitata myös rantojen virkistyskäyttöä. Kurtturuusu voi levitä myös esimerkiksi tienvarsille ja muihin avoimiin ympäristöihin.

Kurtturuusun sääntely perustuu vieraslajilakiin sekä valtioneuvoston asetukseen vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Kurtturuusun maahantuonti, myynti, kasvattaminen ja ympäristöön päästäminen on kielletty. Siirtymäajan päätyttyä kasvattaminen ei ole enää ollut sallittua.

Kurtturuusun kasvattaminen on ollut kiellettyä kesäkuusta 2022 lähtien. Pihassa olevaa kurtturuusukasvustoa ei pidä jättää tarkoituksellisesti kasvamaan, vaan sen poistamiseen kannattaa ryhtyä ja samalla huolehtia siitä, ettei kasvi pääse leviämään ympäristöön.

Jos kotisi tai mökkisi lähellä kasvaa luontoon karanneita kurtturuusuja, pyydä maanomistajalta lupa ruusuntorjuntaprojektiin.

Torjunta on helpointa pensaiden ollessa pieniä, jolloin ne voidaan kiskoa hiekasta käsin. Kun pensaat ovat kasvaneet, tarvitaan tukevia hanskoja ja työkaluja.

• Aloita leikkaamalla pensas oksasaksilla tai raivaussahalla tyveä myöten alas.
• Kaiva koko juurakko pois maasta. Tällä sitkeällä lajilla on valtavat maanalaiset osat, joten lapiota on syytä käyttää.
• Laajojen kasvustojen poistamisessa voidaan tarvita koneellista torjuntaa. Torjuntatapa valitaan kasvupaikan ja kasvuston laajuuden mukaan.
• Juurakon kappaleita jää äärimmäisen helposti maahan, joten jälkihoito ja seuranta ovat erityisen tärkeitä.

Näännyttäminen

Tämä on hyvä menetelmä, jos sinulla on aikaa ja/tai et halua käyttää torjunta-aineita. Tässä menetelmässä leikataan kaikki ruusupensaan uudet vihreät versot pois.

• Ensimmäisenä vuonna 3–4 kertaa
• Seuraavina vuosina 2–3 kertaa

Toistuva versojen poistaminen näännyttää pensasta vähitellen. Torjunta voi kestää useita vuosia, joten aluetta on seurattava ja uudet versot poistettava säännöllisesti.

Torjunnan jälkeen aluetta kannattaa seurata usean vuoden ajan, sillä maahan jääneet juurenpalat voivat kasvattaa uusia versoja. Kasvijätettä ei myöskään pidä viedä luontoon, jotta kasvi ei pääse leviämään uusille alueille.

Kurtturuususta jalostetut tarhakurtturuusut eli Rosa Rugosa -Ryhmän lajikkeet eivät kuulu nykyisen kurtturuususääntelyn piiriin. Tarhakurtturuusujen ominaisuudet ja lisääntymiskyky kuitenkin vaihtelevat lajikkeittain.

Tarhakurtturuusun tunnistamisessa kannattaa kiinnittää huomiota kasvin koko nimeen. Tarhakurtturuusuilla on lajikenimi, joka ilmoitetaan kasvinimen yhteydessä yksinkertaisissa lainausmerkeissä, esimerkiksi Rosa rugosa 'Katri Vala'.

Myyntikielto on herättänyt paljon hämmennystä, sillä kurtturuusun hävitystoimenpiteisiin ryhtyessä voi olla vaikea erottaa kiellettyä kurtturuusua tarhakurtturuususta. Koska tarhakurtturuusua esiintyy monena eri lajikkeena, on niiden erittelu erityisen vaikeaa.

Tarhakurtturuusut eli Rosa Rugosa -Ryhmän lajikkeet eivät tällä hetkellä kuulu kurtturuusua koskevan kansallisen sääntelyn piiriin. Niiden lisääntymiskyky kuitenkin vaihtelee lajikkeittain, joten myös tarhakurtturuusujen leviämistä ympäristöön kannattaa ehkäistä esimerkiksi poistamalla kiulukat.

Jos et kuitenkaan pysty varmuudella tunnistamaan, onko pihallasi kasvava ruusu kielletty kurtturuusu vai sallittu tarhakurtturuusu, laji kannattaa selvittää ennen torjuntatoimiin ryhtymistä.

Yksittäinen tuntomerkki ei aina riitä erottamaan kurtturuusua tarhakurtturuususta, joten kasvia kannattaa tarkastella kokonaisuutena.

Jos kurtturuususta luopuminen harmittaa, sen tilalle voi harkita esimerkiksi juhannusruusua. Kurtturuususta juhannusruusun erottaa muun muassa seuraavista piirteistä:

• Lehdet ovat pienet, vihreät ja niissä on tavallisesti 7–9 lehdykkää.
• Syksyisin lehdet saavat viinin- tai kuparinpunaisen syysvärin.
• Puolikerrannainen kukinta ajoittuu juhannuksen tienoille ja kestää pari viikkoa.
• Ruusunmarjat eli kiulukat ovat himmeän mustia, noin 1 cm kokoisia ja pallomaisia.