Hedelmien muumiotauti? Asiantuntija vastaa
(Kuva: Adobe Stock)
Muumiotautia on nyt myös päärynöissä ja luumuissa, aikaisemmin oli vain Samo-omenassa. Onko löytynyt mitään estoainatta tautiin? Samo-omenasta sain sen viime vuonna aika hyvin loppuyksystä häviämään ihmisen virtsalla, lieneekö sattuma?
Olen vienyt aina muumio-omenat ynnä muut kaatopaikalle.
Puutarhamyymälä Muhevaisen vastaus:
Muumiotauti (Monilinia fructigena) on hedelmätarhan ikävä vaiva, joka leviää hedelmästä ja puusta toiseen hyönteisten ja veden välityksellä sekä ilmateitse itiöinä. Tauti pääsee hedelmän sisään hyvinkin pienistä vioituksista, kuten ampiasten tai lintujen syöntijäljistä, hedelmäruven vioittamasta tai oksan hankaamasta kohdasta. Aluksi pieni ruskea laikku leviää vähitellen koko hedelmään ja pintaan ilmestyy vaaleita itiöpesäkkeitä, joista tauti edelleen leviää. Taudin hoitoon ei ole muuta keinoa kuin ennaltaehkäisy – ja kun muumiohedelmiä ilmaantuu, leviämisen rajoittaminen.
Joinakin kesinä muumiotautia esiintyy runsaasti, mutta onneksi tilanne ei silti seuraavana vuonna välttämättä ole yhtä paha, jos ehkäiseviin toimiin ryhdytään. Sateisina kesinä tautia esiintyy runsaasti, sillä kosteutta lehvästössä riittää tuomassa sopivia kasvuolosuhteita taudille. Siksi on tärkeää pitää puiden latvat ilmavina, jotta ne kuivuvat sateen ja kasteen jälkeen mahdollisimman nopeasti. Ilmavuutta voi lisätä oksia harventamalla.
Kuivana kesänä puu voi altistua muumiotaudille, koska kuivuus rasittaa sen elinvoimaa eikä se pysty torjumaan taudin hyökkäystä yhtä hyvin kuin hyväkuntoisena. Kuivuus voi vaikuttaa toisellakin tavalla. Kun vettä lopulta saadaan, hedelmät reagoivat muutokseen halkeilemalla. Halkeamat voivat olla selvästi nähtävillä olevia, mutta myös pieniä mikrohalkeamia. Tasainen kosteus juuristoalueella ehkäisee siis myös muumiotautia.
Keväällä tehty raakileharvennus on oivallinen keino vähentää tautia, sillä liian tiheässä kasvavat hedelmät hankaavat toisiaan. Hankaus aiheuttaa niihin pintavaurioita ja kosteus muhii pitkään hedelmien väleissä.
Tärkein toimi on kerätä kaikki muumiohedelmät pois puusta ja pudokkaat maasta niin pian kuin niitä havaitaan. Puutarhakompostiin niitä ei kannata laittaa, mutta kunnolla toimivassa lämpökompostorissa itiöt tuhoutuvat. Tauti-itiöt talvehtivat myös maahan varisseissa lehdissä, joten niiden haravoiminen syksyllä on tärkeää. Lehtien käsittelyssäkin kannattaa muistaa itiöiden talvehtiminen.
Urean eli virtsan teho perustunee lehtien nopeaan maatumiseen, jolloin itiöiden talvehtimisalusta ei ole niin otollinen. Urea sisältää kuitenkin paljon typpeä, joten sitä ei kannata syksyllä levitellä puun juurelle. Typpi voi heikentää puun talvehtimista. Keväällä sopivasta määrästä typpeä ei ole haittaa, sillä se siivittää uutta kasvua. Yliannostuksena se voi tappaa puun, joten sen käytössä ei kannata liioitella.
Jos keväällä puussa tai maassa huomaa koppuroituneita muumiohedelmiä, on niiden poistaminen silloinkin tärkeää. Itiöt ovat edelleen näissä "rusinoissa" elossa ja odottavat innokkaana valloilleen pääsyä.
Onko sinulla kysyttävää?
Puutarhanhoitoon ja pihakasveihin liittyvissä kysymyksissä sinua palvelee alan asiantuntija Puutarhamyymälä Muhevainen Oy. Muistathan, että yksi kysymys per kysyjä.
Puutarha.net -uutiskirje toimitetaan kahdesti viikossa, suoraan sähköpostiin.
Ohje
Tuleehan sinulle jo Puutarha.netin uutiskirje?
Puutarha.net -uutiskirje toimitetaan kahdesti viikossa, suoraan sähköpostiin.
Hyödynnä myös kasvikortistoa
Kasvikortisto on yksi Puutarha.netin suosituista Jäsenpalveluista – ja jäsenyyshän on aivan ilmaista. Kasvikortistosta löytyy tietoa jo yli 1400 Suomessa menestyvästä kasvista; pihan ja puutarhan kasveista, luonnonkasveista sekä myös huonekasveista. Kortilta löytyy kasvin suomalaisen, ruotsalaisen sekä tieteellisen nimen lisäksi runsaasti tietoa, kuvia ja ohjeita kyseisestä kasvista.
Puutarha.netin Kasvikortisto onkin mainio apuväline pihan suunnittelussa, kasvien tunnistamisessa ja valinnassa – sekä hoidontarpeen määrittelyssä!