Arjen pelastaja peruna – vinkit, reseptit ja tietoa kotimaisuudesta

Yhä useampi suomalaiskotitalous koostuu yhdestä tai kahdesta henkilöstä, jolloin pienen perunaerän keittäminen voi tuntua vaivalloiselta. Yksinkertainen ratkaisu löytyy mikroaaltouunista: pistele pesty peruna haarukalla ja kypsennä muutama minuutti. Nopean aterian saat lisäämällä kylkeen esimerkiksi kermaviilikastiketta, jonka voit maustaa palvikinkulla tai savukalalla.

Koululaisten välipalaksi sopivat mainiosti edelliseltä aterialta jääneet keitetyt perunat. Ne saa helposti houkuttelevaksi naposteltavaksi, kun pilkkoo ne cocktailtikkuihin yhdessä kirsikkatomaattien, kurkun ja paprikan kanssa. Ruisleivänpala toimii herkullisena lisänä. Kotimaiset Kasvikset ry:n nettikeittokirjasta löytyy myös tuttu ja suosittu lohkoperunaresepti dippikastikkeineen – helppo ja herkullinen ohje, jonka nuoretkin osaavat valmistaa itsenäisesti.

Ruokaperuna tulee kauppoihin pääosin Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta sekä Hämeestä ja Pirkanmaalta. Perunalajikkeet ovat yhteiseurooppalaisia. Kasvuympäristön ansiosta kotimaisessa perunassa jäämäriskit ja nitraattipitoisuus ovat olemattoman niukat.

Vaikka perunan kulutus on laskenut huippuvuosista, se säilyttää paikkansa suomalaisten ruokapöydissä. Vuonna 2024 perunaa viljeltiin Suomessa noin 19 000 hehtaarin alalla, josta ruokaperunan osuus oli noin 13 000 hehtaaria. Suosituimpia lajikkeita ovat Annabelle, Melody, Solist ja Afra. Peruna on ympäristöystävällinen valinta, sillä sen viljelyssä vedenkulutus on merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi riisin tuotannossa.

• * Vuonna 2005 suomalainen söi perunaa 62 kiloa. Kulutusluku on pysytellyt suunnilleen samassa viimeiset 20 vuotta. Tämä kulutus on ollut hitaassa laskussa, mutta on pysynyt suhteellisen vakaana. Tieto on edelleen olennaisesti paikkansapitävä, mutta ajankohtaisten lukujen mukaan kulutus on ollut 50–55 kg välillä viime vuosina (Lähde: Luke – Luonnonvarakeskus). Suuri osa perunasta syödään ammattikeittiöiden valmistamana.
• Edellä mainitun tuoreen perunan lisäksi perunaa hankitaan kotitalouksiin perunajalosteina, muun muassa ranskanperunoina, lohkoperunoina, perunasoserakeina, pakastesuikaleina sekä kuivattuina perunasoseaineksina ja sipseinä.
• Perunan osuus vihannesostoista on kiloissa laskettuna 40 prosenttia. Euroissa perunan osuus kotitalouksien vihannesostoista on 16 prosenttia. Luvuista voi päätellä, että peruna on erittäin edullista kautta koko vuoden.
• Alle 7-vuotiaiden lasten perheissä perunoiden ostot ovat vähentyneet, muissa talouksissa kasvaneet. Kaikkein vähäisintä perunan kulutus on alle 35-vuotiaiden lapsettomissa talouksissa. Pääkaupunkiseudulla perunoiden osuus vihannesostoista on selkeästi pienempi kuin muualla Suomessa.
• Suomessa saadaan ammattimaisesti viljeltyä perunasatoa noin 750 miljoonaa kiloa vuodessa. Tästä noin kolmannes menee tärkkelysteollisuuden raaka-aineeksi. Loppu päätyy kuluttajan lautaselle yhä useammin ammattikeittiön kautta. Kaupoissa myytävän perunan laatu on kymmenen viime vuoden aikana huomattavasti parantunut.

Vihreän väritunnisteen perunat ovat kiinteitä. Ne sopivat kaikkeen, mihin tarvitset kypsänä hyvin koossa pysyviä, kiinteitä perunoita kuten keittoihin, keitetyiksi perunoiksi, laatikoihin ja salaatteihin.

Keltainen väritunniste kertoo, että perunat sopivat kaikkiin ruokiin ja keitetyiksi perunoiksi.

Punainen värikoodi kuuluu jauhoisille, helposti soseutuville perunoille, jotka sopivat perunasoseeseen, uuniperunoiksi ja leivontaan.

Lähde: Pirjo Toikkanen, Kotimaiset Kasvikset ry