• Etusivu
  • Kasvillisuus

Herkulliset herneet

Rakentajan toimitus
Päivitetty 12.10.2018
20165_46516.jpg

Herne (Pisum sativum)

Herneet jaetaan pelto- ja tarhaherneisiin. Peltoherneen sato kuivataan ruoka- tai rehuherneeksi. Perinteisiä tarhaherneitä ovat silpoherne, silpoydinherne, sokeriherne, taittoherne ja taittoydinherne. Lisäksi markkinoilla on salattiherneitä ja persiljaherneitä. Kotipuutarhoissa viljellään yleisimmin sokerihernettä ja silpoydinhernettä.

  • Sokeriherneen lajikkeita ovat mm. 'De Grace', 'Tall White', .
  • Silpoydinherneen lajikkeita ovat mm. 'Bikini', 'Disco', 'Dorian', 'Avola', 'Onward'.

Herneen kasvattaminen

Herne on yksivuotinen kasvi. Se voidaan esikasvattaa sisällä tai kylvää suoraan avomaalle toukokuussa (tai kesäkuun alussa) 8 - 10 asteiseen maahan. Herne taimettuu nopeammin lämpimässä maassa - kylmässä maassa siemenet mätänevät helposti.

Siementen liotus jouduttaa itämistä: Laita siemenet veteen pariksi tunniksi, kaada vesi pois ja peitä siemenet kostealla talouspaperilla (kuivumisen ehkäisemiseksi). Liotetut siemenet kylvetään kosteaan multaan.

Lajikkeesta riippuen herneet kylvetään noin 2 - 5 sentin välein. Siementarve on 60 g/10 rivimetriä.
Matalat lajit 20 cm rivivälein, kylvösyvyys 4-6 cm.
Korkeat lajit kylvetään paririviin ja väliin jätetään noin 15 cm.
Idätys: 6 - 8 vrk, optimilämpötila 18 astetta.

Kasvatuskausi on kesä-heinäkuu, kasvuaika n. 90-100 vuorokautta,
Silpoydinherneellä kasvatusaika lyhyempi, n. 60-85 vuorokautta.

Paikan tulisi olla aurinkoinen ja lämpöinen, maan multava ja mahdollisimman neutraali (pH yli 6). Sitä voidaan kalkita tai parantaa puutuhkalla. Aikaiselle herneelle sopii hiekkamaa, myöhäisemmille lajikkeille mullan ja saven sekainen kasvualusta. Maa muokataan kuohkeaksi.

Herneellä on niukka lannoitustarve. Kompostilannoitus, jota voi täydentää muilla orgaanisilla lannoitteilla, sopii hyvin. Palkokasvina herne tarvitsee typpilannoitusta vain taimivaiheessa. Puutuhka ja biotiitti lisäävät palkokasvien tuottoisuutta alentamalla maan happamuutta. Maan happamuuden alentuminen parantaa typpibakteerien toimintaedellytyksiä. Herneen juuristossa elävät nystyräbakteerit huolehtivat kasvin typentarpeesta.

Herneen hoitaminen

Versot tuetaan taimien ollessa n. 15 cm korkeita. Paririvin väliin voi laittaa kanaverkkoa tai kepin ja narua. Myös ristiin asetetut kepit antavat hyvin tukea. Rikkaruohot nypitään pois ja hernettä kastellaan säännöllisesti. Kukinnan aikana on hyvä kastella.

>> Herneen ja pavun taudit ja tuholaiset

Herneen sadonkorjuu

Sadonkorjuun aika on heinä-elokuussa. Sokeriherne on korjattava heti, kun palot ovat kasvaneet täysikokoisiksi ja ovat vielä litteitä. Silpoydinherne korjataan, kun palot ovat täyteläisiä. Hernemaa käydään läpi pari kertaa viikossa. Taimea ei saa nykäistä irti maasta. Sadon korjaamisen jälkeen varsisto leikataan ja jätetään maatumaan penkkeihin, mikä lisää maan typpipitoisuutta.

Taittoydinherne kerätään, kun siemenet ovat vielä pieniä. Ne käytetään palkoineen tai herneet on syödään tai pakastetaan. Palkoineen kerättyjä herneitä voidaan varastoida noin viikon verran 0 asteen lämpötilassa. Taittoydinherne säilyy pidempään korjuukelpoisena kuin sokeriherne.

Silpoydinherne on maukkaimmillaan kun palot ovat tulleet pulleiksi ja tuntuvat sormissa kovilta. Helppo säilyttää kuivattuna, voidaan myös pakastaa. Ydinherneet ovat maukkaimpia juuri korjattuina, pidempi säilytysaika vähentää niiden makeutta. Ilman pakastusta tai kuivatusta herneet säilytetään 0 asteessa, palkoineen säilyvyys noin 1 vk. Herneet on ryöpättävä ennen pakastusta.

Herne ruoanlaitossa

Sokeri- ja taittoydinherne voidaan syödä palkoineen, koska palko on kalvoton, rapea ja meheväseinäinen. Silpoherneestä ja silpoydinherneestä käytetään vain siemenet.

Palkovihanneksien proteiinipitoisuus on huomattavasti suurempi kuin muilla vihanneskasveilla. Kasvissyöjät saavat herneistä elimistölle välttämättömiä aminohappoja. Herneitä käytetään salaateissa, keitoissa, muhennoksissa ja lisäkkeenä.

Hernekeitto tunnetaan koko Pohjois-Euroopassa. Kuivatuista herneistä tehtyyn keittoon on totuttu lisäämään tuoretta tai suolattua sianlihaa, mutta olemassa on myös runsaasti paikallisia variaatioita, joissa mausteet ja lisäkkeet vaihtelevat. Satakunnassa sekaan on laitettu ohraryynejä tai ruisjauhoklimppejä. Hernesoppa on suurustettu vanhassa Satakunnassa ohrajauholla ja maidolla ja maustettu lantulla. Säilyketeollisuus käyttää silpoydinherneitä pakasteiden ja säilykkeiden valmistukseen.

Herneen historiaa

Burman ja Thaimaan rajalta on määritetty hiili14-isotooppimenetelmällä herneitä, joilla on ikää 12.000 vuotta. Sveitsistä ja Ranskan Savoijista on löydetty herneitä, joita on viljelty pronssikaudella 3000 eKr. Egyptiläiset viljelivät hernettä 2000 eKr. Kasvi on tunnettu myös Intiassa ja Pohjoismaissa jo esihistoriallisella ajalla, jälkimmäisissä sitä viljeltiin peltokasvina. Kreikkalaiset viljelivät herneitä ja roomalaiset söivät niitä mm. sirkuskatsomoissa ja levittivät herneen moniin Euroopan maihin.

Herneet ovat ensimmäisiä vihanneksia, joita on säilötty ja myöhemmin pakastettu. Hernettä kutsutaan pavuksi Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä. Sillä on ollut tärkeä asema Hämeessä, jossa sekaviljasta tehtyä talkkunajauhoa on kutsuttu piapoksi. Piapojauho valmistettiin kaurasta, herneestä ja usein lisäohrasta. Seosta keitettiin ensin suolaisessa vedessä kolmen tunnin ajan. Sen jälkeen sitä kuivattiin riihessä tai savusaunassa pari päivää puolessatoista sadassa asteessa. Riihikuiva massa jauhettiin lopuksi myllyssä.

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20236_82301.jpg
Viikon kysymys: Voiko jäniksen jyrsimän puun pelastaa?
Jänis on jyrsinyt kuoren noin 50 cm korkeudelta ympäri runkoa. Voiko millään keinoin puun pelastaa?
202011_67474.jpg
Parveke syksyn väreissä
Kesäkukat alkavat näyttää rupsahtaneilta ja yöpakkasetkin ovat niitä jo nipistelleet. Mitä laittaa tilalle parvekkeen kaunistukseksi? Puutarhamyymälöistä löytyy runsaasti kasvivalikoimaa parvekkeen ehostukseksi. Kasveiksi kannattaa valita isohkoja näyttäviä ja kukkansa avanneita kasveja, sillä syksyn viileydessä kasvit kehittyvät ja kukat aukeavat hitaasti. Parvekelaatikoissa ja ruukuissa multaa ei tarvitse välttämättä vaihtaa, vaan kesäkukkien mullan voi hyödyntää.
20118_27344.jpg
Aurinkoa syksyyn
Kaipaisin syksyn iloksi jotain keltaisena kukkivaa perennaa - mitä suosittelisitte?Loppukesällä monien perennojen väriloisto alkaa hiipua ja syksyn harmaus valtaa pihan - ja mielen. Kotipuutarhaansa voi kuitenkin istuttaa kasveja, jotka jatkavat iloisen keltaista kukintaansa vielä myöhään syksyllä ja jopa pakkasiin saakka!Katso Kasvikortiston keltaiset, syksyllä kukkivat perennat
20237_82541.jpg
Inspiraatiota oman unelma­terassin hankintaan Loviisan Asuntomessuilta
Tämän vuoden asuntomessut järjestetään yhdessä Suomen kauneimmista pikkukaupungeista, nimittäin 15 000 asukkaan tunnelmallisessa ja historiallisessa Loviisassa. Loviisan Asuntomessujen Kunigattarenrannan alue on ainutlaatuinen paikka oman unelmakodin rakentajille. Jokaisessa kohteessa on merinäköala ja toinen toistaan persoonallisempia ratkaisuja toimivan arjen pyörittämiseen ja rentouttavan vapaa-ajan viettämiseen. Osa kohteista on kodin lisäksi asujansa työpiste, joten puitteet on oltava kunnossa työn, arjen ja vapaa-ajan yhdistämiseen. Kurkistetaanpa millaisia messukohteita muun muassa Lumon on päässyt rakentamaan yhdessä kaihtimia valmistavan tytäryhtiönsä Visorin kanssa.
20186_53635.jpg
Haitalliset vieraslajit - ELY-keskus tiedottaa
Olettehan tietoisia, että EU:n vieraslajiluettelon lajeja ei ole vuodesta 2016 lähtien saanut kasvattaa tai pitää hallussa. Haitallisia vieraslajeja on nimetty myös kansallisessa vieraslajiluettelossa.Tutustu vieraslajit.fi-portaaliin
202211_80218.jpg
Mansikan mukana outo kasvi? Asiantuntija vastaa
Mansikan taimien mukana tuli oheinen kasvi. Mikähän lienee?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton