• Etusivu
  • Hoitotyöt

Lisää huonekasveja ilmaiseksi – ota pistokkaat näistä lajeista

Tiina Painokallio
Päivitetty 04.04.2025
Pistokas AdobeStock_505202591

Monet huonekasvit, kuten juorut, rahapuu ja pelargonit, on helppo lisätä pistokkaista – uutta vihreyttä vaikka ystävälle jaettavaksi. (Kuva: Adobe Stock) © Adobe Stock

Useita huonekasveja saa helposti lisättyä pistokkaista. Jotkut kasvit juurtuvat paremmin pehmeistä versoista, toiset taas puutuneista. Periaatteessa kasvin kaikki osat sopivat pistokkaiksi: lehdet ja lehtiruodot, versot, varret ja jopa vahvat juuretkin. Paras aika pistokkaiden juurrutukseen on varhaiskevät ja -kesä, vaikka monia voikin juurruttaa miltei koko vuoden.

Latvapistokas

Tyypillisin pistokas on latvapistokas, joka otetaan pää- tai sivuverson latvaosasta. Puutuvavartisen lajin puutuneesta versosta otettu pistokas juurtuu hitaasti ja siihen vaikuttaa vuodenaikakin, kun taas pehmeä oksankärkipistokas juurtuu helpommin. Tällaisia ovat muun muassa araliat (Aralia), juorut (Tradescantia), kiinanruusu (Hibiscus rosa-sinensis), limoviikuna (Ficus benjamina) ja pelargoni (Pelargonium).

Välipistokas otetaan kasvista, joka ei kehitä voimakasta latvaversoa, kuten kissukset (Cissus), kultaköynnös (Epipremnum pinnatum), muratti (Hedera helix), posliinikukat (Hoya) ja tuliköynnös (Columnea).

Pistokkaaksi otetaan noin 7 cm mittainen pala, elinvoimaisen, terveen kasvin kukkimattomasta versosta, lehden tai lehtiparin alapuolelta. Pistokkaaseen pitää jäädä vähintään pari lehteä. Pistokas viilletään terävällä veitsellä viistosti poikki. Alin lehti poistetaan.

<p data-block-key="eaofv">Pilea libanensis</p>
Pilea libanensis
© Adobe Stock

Joiden kasvien, kuten liisukan, paavalinkukan ja ahkeraliisan, pistokkaat kasvattavat helposti juuria vedessä. Kun juuret ovat kasvaneet, pistokkaat istutetaan ravinneköyhään, hiekkapitoiseen kylvömultaan. Joidenkin kasvien pistokkaat voi istuttaa suoraan multaan ilman juurikasvatusta. Tähän sopivat muun muassa juorut, etelänkissus, rahapuu, kirjopiilea, pelargonit, verenpisarat ja seepramaija.

Lehtipistokas

Useita kasveja saa lisättyä lehtipistokkaista, esimerkiksi isogloksinia (Sinningia speciosa), paavalinkukka (Saintpaulia Ionantha-ryhmä), isolehtiset begoniat (Begonia), rahapuu (Crassula ovata), muorinkukat (Peperomia), maksaruohot (Sedum), isoanopinkieli (Sansevieria trifasciata) ja soilikit (Streptocarpus).

Kasvin nuori lehti työnnetään tyviosastaan kylvömultaan. Joitain kasveja voi lisätä myös lehden paloista. Lehti leikataan noin 3 cm leveiksi paloiksi siten, että jokaisessa palassa on mukana pätkä isoa lehtisuonta. Palat painetaan multaan lehtisuonen kohdalta siten, että alempi leikkauspinta jää mullan sisään. Samaan ruukkuun kannattaa istuttaa useampia pistokkaita, jotta kasvustosta tulee tuuheampi.

<p data-block-key="2rpid">Paavalinkukan lehtipistokkaat.</p>
Paavalinkukan lehtipistokkaat.
© Adobe Stock

Mehevät lehtipistokkaat mätänevät helposti. Tätä voi ehkäistä antamalla leikkauspinnan hieman kuivahtaa ennen multaa työntämistä ja peittämällä mullan pinnan hiekalla. Multa kastellaan ja ruukku pidetään lämpimässä. Uusi taimi kasvaa lehden tyveltä.

Juurtumista voi auttaa myös laittamalla istutusruukku rei’itettyyn muovipussiin tai pienoiskasvihuoneeseen, jolloin multa ei kuivu liian nopeasti ja ilmankosteuskin pysyy korkeana. Huonokuntoiset pistokkaat poistetaan nopeasti. Kun pistokkaassa näkyy uutta kasvua, se on jo kasvattanut juuria. Tällöin ne voi istuttaa ravinteikkaampaan multaan. Lannoitus aloitetaan vasta kuuden viikon kuluttua.

Puutarha.netin Kasvikortistossa voit tutustua huonekasveihinkin tarkemmin.

Hoitotyöt
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20116_26849.jpg
Hometta puutarhassa?
Puutarhassani vaivaa outo tauti; kuin hometta olisi kasvien lehdillä? Sitä on niin pensaissa, perennoissa kuin kesäkukissakin. Mitä se on?Puutarhakasveihin voi joskus iskeä harmaahome tai härmä - molemmat ovat sienitauteja. Home ilmaantuu etenkin kosteissa olosuhteissa, härmä kuivissa - ja molemmat mädättävät kasvinosia. Esimerkiksi leimut, mansikka, siperianhernepensas, juhannusruusu ja monet kesäkukat ovat niille alttiita.Joskus näiden sienitautien haitta on niin vähäistä, että kasvi ei ole siitä moksiskaan - ja seuraavana vuonna härmää ei esiinnykään. Toisinaan koko kasvi on sairas ja voi jopa kuolla.Pahoin saastuneet kasvit voi ruiskuttaa kesällä sienentorjunta-aineilla. Saastuneet kasvinosat kerätään syksyllä pois puutarhasta ja hävitetään sekajätteen joukossa.Katso mm. Neudo Vital sienisairauksia vastaanVoit kokeilla sienitautien torjuntaan myös kotikonstia: sekoita litraan vettä 2 tl mäntysuopaa ja 2 tl ruokasoodaa, sekoita ja ruiskuta koko kasvusto hyvin. Uusi käsittely viikon päästä ja jatkossa tarpeen mukaan. Toivottavasti kikka auttaa ja saat nauttia kukistasi vielä pitkään!Lue lisää:Tautien ja tuholaisten torjunta puutarhassa
Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20091_14715.jpg
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
20181_51367.jpg
Verenpisara (Fuchsia)
Verenpisara (Fuchsia) on pensasmainen, tuuhea, monivuotinen kasvi, jota kasvatetaan Suomessa usein yksivuotisena kesäkukkana. Verenpisaroiden sukuun kuuluu yli sata eri lajiketta. Ne voivat olla pystykasvuisia tai riippuvia. Lajikkeesta riippuen myös kukkien koko, muoto ja värit vaihtelevat; usein ulompi verhiöosa on erivärinen kuin kukan keskeltä avautuva teriö.
20216_71159.jpg
Herkkua pöytään: raparperipiirakka toscakuorrutteella
Löytyykö pakastimestasi valmiiksi kuorittua ja pilkottua raparperia, etkä oikein keksi mitä niistä valmistaisit? Oletko kokeillut raparperipiirakkaa toscakuorrutteella? Tämä piirakka on takuuvarma hitti jälkiruokapöytään minkä tahansa juoman seuraksi. Muistathan sulattaessasi raparperit, valuttaa ylimääräinen neste pois ennen raparperipalojen lisäämistä piirakan päälle.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton