Herneen ja pavun taudit ja tuholaiset

Herneripsiäinen on parin millin pituinen musta ja hoikka tuholainen, täysikasvuisina pikimusta. Toukka on kirkkaankeltainen mustalla takaruumiin kärjellä. Se vioittaa kukkien ja versojen latvaosia, muuttaa palot ruskeiksi, epämuotoisiksi ja pinnaltaan korkintapaisiksi. Herneelle annetaan torjunta-ainetta juuri kukinnan alkaessa ja uudestaan kaksi viikkoa myöhemmin.

Vihertävä, tummapisteinen toukka on vajaan sentin mittainen. Toukka syö nuoria herneitä ja muodostaa palon sisälle seittiä sekä ryynimäistä ulostetta. Maan syvämuokkaus on hyvä ennaltaehkäisevä keino, sillä se vähentää talvehtivien toukkien määrää. Saattaa pilata kuitenkin suuren osan sadosta ilman torjuntaa. Torjunta yleistorjunta-aineella viikon kuluttua kukinnan alkamisesta. Vuoroviljely auttaa.

Hernekärsäkäs on pieni maanvärinen, juovikas kovakuoriainen. Se nakertaa ituja ja leikkaa puoliympyrän muotoisia lovia lehtien reunoihin. Pyretriinipitoista torjunta-ainetta on käytettävä heti, kun herne on tullut taimelle.

Taimen juuri, tyvi ja sirkkalehdet mustuvat ja lopulta taimi kuolee. Voidaan ennaltaehkäistä valitsemalla taudinkestäviä lajikkeita sekä puhdas kasvualusta.

Kasvi alkaa lakastua alhaaltapäin. Tyvi ja juuret muuttuvat hieman punertaviksi tai ruskehtaviksi. Vuoroviljely. Saastuneet kasvinosat hävitetään.

Paloissa näkyvät pyöreät sisäänvajonneet laikut ovat herneen ja pavun laikkutaudin aiheuttamia. Taudissa nuoret taimet vioittuvat usein tyvestä ja kuihtuvat. Torjutaan polttamalla saastuneet varret ja vaihtamalla viljelyspaikkaa sekä uusimalla tukikepit joka vuosi. Jos laikkutautia ilmenee, ei siinä paikassa kannata viljellä 4–5 vuoteen hernettä.

Lue lisää:
Puutarhaa uhkaavien tuholaisten ja tautien torjunta