• Etusivu
  • Ajankohtaista

Hiidenportin kansallispuisto tuo alueelle aiempaa enemmän työtä ja toimeentuloa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.01.2022
20221_74405.jpg

Hiihtäjät Hiidenportin kansallispuistossa. (Kuva: Harri Tarvainen / Metsähallitus)

Hiidenportin kansallispuiston vaikutukset paikallistalouteen ovat yli kolminkertaistuneet vajaan vuosikymmenen aikana. Metsähallituksen tuoreen kävijätutkimuksen mukaan retkeilijät jättivät alueelle tänä vuonna lähes 1,8 miljoonaa euroa. Retkeilyn suosion kasvu ja koronapandemia näkyvät myös Hiidenportissa.

Hiidenportin kansallispuiston paikallistaloudellinen vaikutus on 1,76 miljoonaa euroa, kun se edellisen kävijätutkimuksen aikaan vuonna 2012 oli noin puoli miljoonaa euroa. Kokonaistyöllisyysvaikutus on puolestaan kasvanut seitsemästä henkilötyövuodesta 16 henkilötyövuoteen.

Kasvun taustalla on paitsi kansallispuiston kävijämäärän kasvu, myös käytetyn rahasumman kasvu. Vuonna 2021 retkeilijät käyttivät kansallispuistossa ja sen lähialueilla keskimäärin 107 euroa henkeä kohden, kun yhdeksän vuotta aiemmin summa oli 52 euroa. Lähialueisiin kuuluvat Sotkamo, Kajaani, Kuhmo ja Nurmes. Eniten rahaa käytettiin majoituspalveluihin. Puiston käyntimäärä on puolestaan kasvanut noin 10 000 kävijästä vuoden 2020 yhteensä 18 500 käyntiin.

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Koronapandemia näkyy myös kävijätutkimuksen tuloksissa. Edellisessä tutkimuksessa ulkomaisia kävijöitä oli 11 prosenttia, nyt heitä oli vain kolme prosenttia. Poikkeuksellisen suuri osa kaikista kävijöistä, 84 prosenttia, oli ensimmäistä kertaa Hiidenportin kansallispuistossa. Tämä kertonee osaltaan viime vuosien kansallispuisto- ja retkeilybuumista, jota korona on siivittänyt entisestään.

– On hienoa, että yhä useampi retkeilijä on löytänyt Hiidenportin. Se on upea erämaakohde, jossa on vielä hyvin rauhallista moniin muihin retkeilykohteisiin verrattuna. Hiidenportissa saa todella nauttia luonnon rauhasta, vinkkaa puistonjohtaja Sari Alatossava Metsähallituksen Luontopalveluista.

Kävijöiden tyytyväisyys korkealla

Suomalaisista kävijöistä valtaosa oli kotimaisia matkailijoita, paikallisia kävijöitä puistossa oli varsin vähän. Tyypillinen Hiidenportin kävijä on iältään 35–44-vuotias ja liikkeellä 2–5 hengen seurueessa, yleensä oman perheen kesken. Kansallispuistoon tullaan ennen kaikkea kokemaan luontoa ja maisemia sekä rentoutumaan.

Hiidenportissa käydään yleensä päiväseltään osana pidempää reissua. Muita kohteita ovat Vuokatin alue ja lähikunnat sekä muut kansallispuistot, erityisesti Tiilikkajärvi, Koli ja Hossa. Kaikista vastaajista noin viidesosa kertoi yöpyvänsä Hiidenportin alueella.

Retkeilijät ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä Hiidenportin kansallispuistoon: kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,22 asteikolla 1–5. Eniten kiitosta keräsivät luonto, roskattomuus ja nähtävyydet, kuten Hiidenportin rotkolaakso. Kehittämisen varaa nähtiin esimerkiksi palveluissa, tiestössä ja käymälöissä.

Kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 16.6.–28.9.2021 välisenä aikana eri puolilla kansallispuistoa. Keräyspäiviä oli 45 ja vastauksia saatiin yhteensä 640 kappaletta. Kävijätutkimuksen tulokset ovat tärkeä työkalu kansallispuiston kehitystyössä.

Lähde: Metsähallituksen tiedote 03.01.2022

Ajankohtaista
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202310_83266.jpg
Biojätteet hyötykäyttöön
Kierrätetystä biojätteestä valmistetaan etanolia polttoaineeksi, metaania kaukolämpöön ja sähköön sekä multatuotetta maanparannukseen. Ennen kierrättämistä voit kuitenkin hyödyntää joitain biojätteitä terveyden ja kodin siisteyden ylläpitämiseen.
20235_81929.jpg
Mustaherukan mato? Asiantuntija vastaa
Mustaherukan marjaan ennen sen kypsymistä kaivautuu (syö) vihreä mato/toukka, joka kuivattaa marjan ja melkein koko oksan. Vaikka pensas on huonovointisen näköinen, ei se nyt juuri kuole näihin toukkiin. Näitä on esiintynyt muutamana vuonna.Mikähän olisi torjunta-aika ja millä aineella?
20238_82796.jpg
Hilkka ja mustanmerenruusu eli torpankukka (Achimenes)
Hilkat ovat tyypillisiä kesäkasveja, joiden kauniskukkaiset lajikkeet vaihtelevat kooltaan, kasvutavaltaan ja kukiltaan. Se viihtyy huoneenlämmössä ja kasvatetaan joka kevät uudelleen.
20231_80547.jpg
Ajankohtaista vuoden 2007 alussa
Tulppaani on talviajan suosituin leikkokukka. Ensimmäiset punaiset ja valkoiset tulppaanit tulivat jo joulun aikaan myyntiin, mutta päätuotantokausi ajoittuu tammi-helmikuulle. Suomalaiset ostavat tulppaaneja vuodessa noin 73 miljoonaa kappaletta. Syynä suosioon ovat muun muassa pirteät ja näyttävät värit, tyylikkyys sekä edullisuus. Tulppaaneja ostetaan oman kodin piristykseksi, erilaisiin tervehdyksiin, lahjoiksi ja tuliaisiksi. Suomalaisille tulppaani symboloi kevään tuloa. Persiassa tulppaania on pidetty täydellisen rakkauden vertauskuvana.
200612_2688.jpg
Golfkentän nurmi
Kotipihallako golfia?Noin neljäsataa vuotta sitten, Skotlannissa, St. Andrewsin kaupungin portilla olevan Swilcan Bridgen edustalla kaupunkiin pääsyä odottelevat kalastajat ja muut tuotteitaan tuovat ihmiset alkoivat kehitellä golfin alkumuotoja. Mahtoivatko ymmärtää, millaisen maailmanlaajuisen harrastuksen saivat aikaan? Nyt maailmalla pelataan golfia miljoonien ihmisten voimin tuhansilla kentillä. Meillä täällä Suomessakin on noin 120 kenttää. Lisää tulee harrastajamäärien kasvun mukaan, muutama vuodessa. Pelaajia on vähän alle 110 000.Yleisin, 18-väyläinen kenttä vaatii pinta-alaa 40 - 80 ha. Kun tuo alue on pelikäytössä se tarkoittaa, että jokainen kentän kohta on pelialuetta eli on jonkin tasoisen hoidon kohteena. Metsäalueet raivataan niin, että pallo löytyy ja peli voi jatkua. Samoin vesiesteet, hiekkaesteet ja reuna-alueet pyritään hoitamaan niin, että pitkiä ruuhkia ja odotteluja ei tulisi.Eniten hoitoa tarvitsevat tietysti nurmialueet, joilla pallon pääasiassa pitäisi kulkea. Nurmetettuja kentänosia ovat: viheriöt (greeni) n. 1,2 ha, lyöntipaikat (tee) n. 1,2 ha, väylät (fairway) 10 - 20 ha sekä karheikko (rough), jota voi olla 30 - 40 ha kentästä riippuen.Otsikon mukaan pohdiskelen, mitä eroja tai yhtäläisyyksiä kotipihalla ja golfkentällä on. Harvalla on kotinsa takapihalla kymmenien hehtaarien nurmikoita. Jätetään pinta-alat omaan arvoonsa ja keskitytään siihen, mitä nurmen pinnalla ja pinnan alla on.
20237_78846.jpg
Miksi lupiineista pitäisi päästä eroon?
Lupiini on Suomen luontoon villiintynyt vieraslaji. Se on alun perin kotoisin läntisen Pohjois-Amerikan vuoristoista ja on monen muun haitallisen vieraslajin tapaan tuotu Suomeen koriste- ja rehukasvina. Ensimmäiset havainnot luontoon karanneista lupiineista tehtiin 1800-luvun lopulla. Lupiini on myös myrkyllinen, vaikka pienen määrän syöminen ei yleensä aiheuta oireita.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton